Jenni Kokko & Samuli Laulumaa

Videoneuvottelut välttämätön osa nykyaikaista rikosseuraamusta

Vankien kuljettamisesta tuomioistuimiin aiheutuu vähintään 4,5 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Rikosseuraamuslaitos ja tuomioistuinlaitos ovat viime vuosina lisänneet videoneuvottelujen käyttöä merkittävästi. Esimerkiksi Vantaan vankilassa järjestettiin vuonna 2008 vain yksittäisiä videoneuvotteluja, kun vuonna 2011 niitä käytiin lähes 300. Videoneuvottelut ovat välttämätön osa tutkintavankilan arkipäivää. Samalla videoneuvottelut parantavat turvallisuutta, sillä suurin osa karkaamisista tapahtuu erilaisten kuljetusten yhteydessä. Videoneuvottelujen käytössä on kuitenkin edelleen kehittämismahdollisuuksia.

Kustannustehokkuus

Videoneuvottelun käyttö vangitsemisasioissa on ollut lain mukaan mahdollista vuodesta 2006 lähtien. Videoneuvottelujen lisäämistä oikeudenkäynneissä on perusteltu mm. tuomioistuinten palvelun parantamisella ja kustannussäästöillä. Samalla on katsottu, että videokuulemisella on mahdollista saavuttaa etuja erityisesti pakkokeinoasioissa. Niissä videokuuleminen alentaa vankikuljetusten kustannuksia sekä turvallisuusriskejä. Kuuden vuoden kokemus videoneuvotteluista onkin osoittanut käytännön toimivaksi. Uusimpana videoneuvottelun hyödyntämismuotona otettiin noin kolme vuotta sitten käyttöön videokuuleminen vankien kurinpitokäsittelyissä. Kurinpitokäsittelyssä voidaan kuulla suljetusta vankilasta käsin vankia, joka esimerkiksi on siirtynyt avovankilasta valvottuun koevapauteen, rikkonut koevapauden ehtoja ja siirretty suljettuun vankilaan.

Vankien kuuleminen videoneuvottelun välityksellä on perinteisiin oikeudenkäynteihin verrattuna erittäin kustannustehokasta. Hämeenlinnan vankilassa on keskimäärin 20–30 tutkintavankia, joiden kuljettaminen oikeudenkäynteihin maksaa pelkästään välittömine kustannuksineen noin 50 000–60 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi vangitsemisasian uudelleenkäsittely lähimmässä, noin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa tuomioistuimessa vaatii noin viisi tuntia valvontahenkilöstön työaikaa. Vankilassa vangin vangitsemisen uudelleenkäsittely on kestänyt kokemusten mukaan videoneuvottelun välityksellä noin puolituntia. Vangit joutuvat usein tekemään monen päivän mittaisia matkoja vanginkuljetusreittejä pitkin osallistuakseen vain lyhyeen vangitsemisoikeudenkäyntiin. Nämä matkat aiheuttavat työtä ja kustannuksia monissa eri laitoksissa.

Vankien kokemus

Hämeenlinnan vankilassa haastateltiin tätä artikkelia varten kesällä 2012 videoneuvottelun välityksellä oikeudenkäynteihin osallistuneita vankeja. Haastatteluissa selvisi, että pääsääntöisesti haastatellut vangit kokivat käytetyn teknologian melko toimivaksi. Oikeudenkäynnin välittömyyden vaatimus näyttääkin täyttyvän teknologian toimivuuden osalta. Osa vangeista toi kuitenkin esille, että olisi halunnut ennemmin osallistua oikeudenkäyntiin videoneuvottelun sijasta tuomioistuimessa paikan päällä. Erityisen huomionarvoista oli joidenkin vankien näkemys siitä, että oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille olisi vähintäänkin välttämätöntä se, että avustaja ja tarvittaessa tulkki olisivat samassa paikassa kuin vanki.

Mahdollisuudet

Videotekniikan etuja olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän rikosprosessin eri vaiheissa. Nykyisen lainsäädännön mahdollistavaa videokuulemista ei ole otettu käyttöön koko laajuudessaan: käyttö vaihtelee vankiloittain ja tuomioistuimittain. Vankiloiden sisäisissä toiminnoissa olisi syytä puolestaan tarkastella videoneuvottelutekniikan hyödyntämistä kurinpitoasioiden lisäksi esimerkiksi vankien vapautumisen valmistelussa ja sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Nykyajan teknologia mahdollistaisi ilmaisen yhteydenpidon esimerkiksi Skype-palvelun avulla.

Noin kuuden vuoden kokemukset videoneuvottelujen käytöstä ovat olleet hyviä ja tulevaisuudessa videoneuvotteluilla voidaan merkittävästi edesauttaa kustannustehokasta ja turvallista rikosprosessin toteuttamista. Lievien rikosten osalta voitaisiin pohtia mahdollisuutta käyttää videoneuvottelua myös rikosasian pääkäsittelyssä, kuitenkin siten että avustaja olisi samassa paikassa vangin kanssa. Valtion toimintojen sopeuttaminen ja kehittäminen edellyttävät lainsäädännön tarkistamista. Kustannussäästöjä rakennetaan ja toimintoja parannetaan vain tosiasiallisesti käytäntöjä muuttamalla.

Kokko on ma. erikoissuunnittelija Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksessa ja Laulumaa Hämeenlinnan vankilan johtaja.

 
Julkaistu 19.12.2012