Sami Ryhänen

Tekninen tarkkailu rikostorjunnassa

Teknisen tarkkailun käyttö vaatii lain toimivaltuuksien ja teknologian yhteensovittamista

Kansallisen ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehokkuus riippuu monista tekijöistä. Lainsäädännön toimivaltuudet, henkilöstövoimavarat ja rikostorjunnan painopisteet suuntaavat rikostorjuntaa käytännössä. Tämän kirjoituksen näkökulma suunnataan teknisen tarkkailun käyttöön rikostorjunnassa poliisin näkökulmasta.

Tekninen tarkkailu jaetaan poliisilaissa (493/1995) ja pakkokeinolaissa (450 /1987) tekniseen katseluun, kuunteluun ja seurantaan. Kaikki nämä suoritetaan salassa kohdehenkilöltä. Salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä ohjaavat suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteet. Käytettävien taktisten tai teknisten menetelmien suhteen poliisilla on salassapitointressi.

Jotta järjestäytynyttä rikollisuutta ylipäänsä voidaan torjua, se täytyy ensin paljastaa. Poliisin paljastavaa toimintaa tiedonhankinnassa ohjaa poliisilain 3 luku, jonka teknistä tarkkailua koskevilla toimivaltuussäännöillä voidaan operoida tiedustelu- ja tarkkailuvaiheessa. Kun esitutkintalain (449/1987) 2 §:ssä määritelty esitutkintakynnys ylittyy, teknisessä tarkkailussa siirrytään toimimaan pakkokeinolain 5a luvun toimivaltuussäännöillä. On tosin huomattava, että raja poliisilain ja pakkokeinolain toimivaltuussääntöjen soveltamisessa on joustava, koska esitutkinnassa eteen voi tulla uusi erillinen rikosepäily, jota lähdetään paljastamaan poliisilain perusteella.

Yksi merkittävimmistä teknisen tarkkailun hyödyistä on se, että tietyissä tapauksissa sillä voidaan täydentää tai korvata poliisimiesten suorittamaa tarkkailua. Erityisesti tämä korostuu laajoissa rikoskokonaisuuksissa sekä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa esimerkiksi ns. "hit and run"-tyyppisissä omaisuusrikoksissa, joissa teknisellä tarkkailulla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää rikoksentekijöiden tunnistamisessa, viranomaisten välisessä operatiivisessa tiedonvaihdossa ja rikosten sarjoittamisessa. Teknisellä tarkkailulla saatavan tiedon välittäminen, hallinta ja säilytys asettavat luonnollisesti vaatimuksia käytettäville menetelmille.

Teknisestä katselusta

Maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia teknisessä katselussa käytettävälle välineistölle. Teknologinen kehitys on osaltaan mahdollistanut teknisen katselun käyttökelpoisuuden laajentamisen vaikeissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Samoin teknisen katselun käyttöä helpottaa langattoman tiedonsiirron peittoalueiden laajentuminen ja tiedonsiirtonopeuden kasvaminen.

Riippumatta siitä onko kyseessä rikoksen paljastamis- tai selvittämisintressi, oleellista on rikoksentekijän tunnistaminen. Kun on saatu varmuus rikoksentekijän henkilöllisyydestä, tarkkailu-, tiedustelu- tai esitutkintatoimenpiteet voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti. Teknisen katselun käytön ensisijainen tavoite on siten tuottaa tunnistamiskelpoista kuvaa, jota voidaan tarvittaessa käyttää näyttönä. Kuvan laadusta voidaan tietyissä tilanteissa tinkiä, esimerkiksi silloin kun tarve on saada tieto pelkästään liikkeestä tietyllä alueella.

Teknisellä katselulla pystytään ihannetilanteissa korvaamaan merkittävä osa muuten tarvittavasta henkilötyömäärästä. Esimerkkinä käyvät tilanteet, joissa yksi tai useampi rakennus tai maastonkohta täytyy saada ympärivuorokautiseen valvontaan eivätkä poliisimiehet voi hoitaa tarkkailua valvottavan kohteen erityispiirteiden (koko, vaikea lähestyttävyys) vuoksi.

Erikseen mainittava seikka teknisessä katselussa on muiden kuin poliisin hallussa olevien kameroiden hyödyntäminen. Esimerkiksi Helsingin keskustassa on suuri määrä valvontakameroita, joiden kuvan käyttäminen rikostorjunnassa on kustannustehokas ratkaisu. Näiden kameroiden tuottaman kuvan hyödyntämisessä poliisin toimintaa koskevat samat toimivaltuussäännöt riippumatta siitä, onko kyseessä tekninen valvonta vai tekninen katselu.

Teknisestä kuuntelusta

Rikosten tekeminen, kuten mikä tahansa muu ihmisten välinen toiminta, perustuu yksilöiden väliseen viestintään. Rikostorjunnan kannalta on oleellista saada mahdollisimman ajantasaista sekä yksilöityä tietoa viestinnän sisällöstä. Tekninen kuuntelu antaa poliisille käyttökelpoisen työvälineen saada kattavasti yksityiskohtaista tietoa rikoksen valmistelusta, toteuttamisesta sekä siihen liittyvästä henkilöpiiristä.

Teknisen kuuntelun käyttöala on nykyisten toimivaltuussäännösten perusteella laaja. Vakituiseen asumiseen käytettävän tilan kuuntelu (ns. asuntokuuntelu) puuttuu voimakkaasti perus- ja ihmisoikeuksiin. Tämän vuoksi asuntokuuntelun käyttöön on liitetty pakkokeinolain 5 a luvun 4 §:n 3 momentin säätelemä korotettu edellytysvaatimus, tyhjentävä luettelo perusterikoksista sekä 6a §:n julkisen asiamiehen käyttö. Asuntokuuntelun käyttö on varsin vähäistä ja käyttötapaukset kohdistuvat henki- ja huumausainerikollisuuteen.

Teknisessä kuuntelussa ja katselussa saatavan materiaalin laadulla on merkitystä. Teknisessä katselussa olennaista on tuottaa tunnistamiskelpoinen kuva ja teknisessä kuuntelussa tavoitteena on tuottaa äänitallenne, jonka sisällöstä voidaan mahdollisimman vähällä lisätyöllä saada selvää. Äänitallenteen laadusta riippuen kohdehenkilö voidaan tunnistaa, mutta useimmissa tapauksissa tieto äänitallenteen sisällöstä vastaa rikostorjunnan tarpeisiin.

Teknisestä seurannasta

Laajoissa esitutkintakokonaisuuksissa ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on kyse logistiikan hallinnasta. Rikoksentekijöiden liikkeiden valvominen teknisen seurannan keinoin antaa poliisille mahdollisuuden suunnitella ja kohdentaa toimenpiteitään. Tekninen seuranta poikkeaa teknisestä katselusta ja kuuntelusta erityisesti siltä osin, ettei se puutu yhtä voimakkaasti perus- ja ihmisoikeuksiin.

Teknisen seurannan tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan täydentää poliisimiesten suorittamaa tavanomaista tarkkailua. On kuitenkin muistettava, ettei tekninen seuranta, teknisen katselun ja kuuntelun tavoin, kaikissa tilanteissa täysin korvaa poliisimiehen tekemiä havaintoja.

Teknisen seurannan tuottaman tiedon nopea ja tietoturvallinen välittäminen on oleellista kansainvälisessä rikostorjunnassa. Erityisesti Euroopan unionin alueella rikollisessa toiminnassa rajojen ylittäminen on arkipäivää, mikä luo paineita yhtenäistää viranomaisjärjestelmiä, joiden kirjo voi olla huomattavan suuri. Varsinkin suurissa maissa, joissa on keskusviranomaisen lisäksi lukuisa määrä alueellisesti toimivaltaisia poliisiviranomaisia, tiedonkulun nopeus ja esteettömyys voi muodostua vaikeaksi.

Kokoavasti teknisestä tarkkailusta

Teknisellä tarkkailulla saatavalla reaaliaikaisella tiedolla voidaan merkittävästi parantaa poliisin tilannekuvaa ja tätä kautta helpottaa päätöksentekoa rikostiedustelun ja esitutkinnan tutkintatoimien suuntaamisesta. Saadulla tiedolla pystytään siten lyhentämään esitutkinnan kestoa ja tehostamaan rikostorjunnan vaikuttavuutta. Rikostorjunnan ohella teknistä tarkkailua voidaan hyödyntää myös poliisitaktisten erityistilanteiden työturvallisessa suorittamisessa. Tekninen tarkkailu ei siten ole itseisarvo vaan muita rikostorjunnallisia toimenpiteitä täydentävä keinovalikoima, jonka käyttö vaatii laintasoisten toimivaltuuksien ja käytettävän teknologian yhteensovittamista ja tulkintaa.

Tekninen tarkkailu liittyy erottamattomasti teknologiseen kehitykseen, joka antaa uusia mahdollisuuksia keinojen soveltamisessa. Teknisellä tarkkailulla hankittu yksityiskohtainen ja ajantasainen tieto on kuitenkin hyödytöntä, mikäli sitä ei kyetä toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle nopeasti, laadukkaasti ja tietoturvallisesti. Kaikki tämä asettaa vaatimuksia teknisen tarkkailun menetelmien jatkuvalle kehittämiselle unohtamatta laillisuusvalvontaa, jonka toteutumisen vähimmäisedellytyksiä ovat käyttäjänhallinta sekä riittävän yksityiskohtaisten lokitietojen tallentaminen jälkikäteistarkastelun mahdollistamiseksi.

Teknologisen kehityksen vauhti on nopea verrattuna teknisen tarkkailun toimivaltuussäännöksien uudistumiseen. Lainsäätäjän on pyrittävä mahdollisimman teknologianeutraaliin toimivaltuussääntelyyn, joka kuitenkin täyttää tarkkarajaisuusvaatimuksen. Teknisen tarkkailun toimivaltuussäännöksissä merkittävä muutos on pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus, johon liittyvän lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Kokonaisuudistuksen jälkeenkin tekninen tarkkailu säilyy merkittävänä poliisin salaisena tiedonhankintakeinona.


Kirjoittaja on rikosylikomisario Keskusrikospoliisin tiedusteluosastossa.


 
Julkaistu 19.12.2012
Sivun alkuun |