Rikollisuuden ehkäisy huomioon kaupunkisuunnittelussa

Turvallisen kaupunkiympäristön rakentaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy olivat pääteemoina lokakuun rikoksentorjuntaseminaarissa Tampereella. Kööpenhaminalaisen arkkitehdin Bo Grönlundin mukaan turvallisuussuunnittelu Suomessa ei ole tarpeeksi kokonaisvaltaisesti sisällytetty kaupunkisuunnitteluun, vaikka meilläkin on muutamia hyviä yrityksiä; tunnetuin esimerkki turvallisuuslähtöisestä asemakaavoituksesta on Tampereen Muotialan alue.

Manchesterissa Englannissa vaaditaan nykyisin uusille asuinalueille tehtäväksi turvallisuusarvio, ennen kuin alueen kaavoitukseen ja rakentamiseen heltiää lupa. Myös Hollannissa rakennettujen alueiden täytyy täyttää tietyt turvallisuusvaatimukset, osin vapaaehtoisen sertifioinnin, osin uusien talojen rakennuslupaan vaadittavan murtosuojauksen kautta. Alueilla, joilla vaatimukset ovat täyttyneet, asuntomurrot ovat vähentyneet 90 prosenttia.

Rikoksentorjunta on Grönlundin mukaan huomioitu myös Ruotsin ja Tanskan kaupunkisuunnittelussa melko hyvin. Hyvä esimerkki onnistuneesta suunnittelusta on Tukholman uusi Hammarby Sjöstadin alue, jossa rikollisuus on vähäistä ja asukkaiden turvallisuudentunne on korkea. Grönlund totesi, että asukkaiden kokemukset vaikuttavat ihmisten haluun liikkua alueella riippumatta siitä, onko alue todellisuudessa todettu turvattomaksi.

Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta esitteli tutkimustuloksia rikollisuuden taustatekijöistä sekä pohti syrjäytymisen ehkäisyn keinoja. Aaltosen laajoihin suomalaisiin rekisteritietoihin pohjautuva tutkimus osoittaa, että suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rekisteröityihin rikoksiin. Kuitenkin pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet ovat vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa.

Eräät tutkimukset sekä meiltä että muualta viittaavat siihen, että työvoimapoliittisilla aktivointitoimenpiteillä voidaan vähentää nuorisorikollisuutta. Suomessa samat 18-24-vuotiaat nuoret tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla kuin passiivijaksolla. Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen, uusivat rikoksensa harvemmin.

RTN:n ja Tampereen kaupungin järjestämän seminaarin toimitettu loppuraportti ja alustukset ovat saatavilla www.rikoksentorjunta.fi .

 
Julkaistu 19.12.2012