Markus Alanko & Jukka-Pekka Takala

Paikallinen turvallisuuskysely tuottaa arvokasta tietoa

Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turvallisuuskyselyn, jolla myös väkimäärältään pienissä kunnissa on mahdollisuus kerätä kattavasti tietoa asukkailta turvallisuustyön tueksi.

Tarve kuntakohtaisten turvallisuustutkimusten tekemiseen on kasvanut, kun paikallinen ja seudullinen turvallisuussuunnittelu on kehittynyt. Nykytilan arviointi ja toimintaympäristön tarkastelu ovat turvallisuustyössä tärkein vaihe. Asukkaille suunnatuilla kyselytutkimuksilla saadaan kerättyä sekä uutta että viranomaistietoja, kuten poliisin tilastoja, täydentävää tietoa. Niistä on myös apua tilastollisen perustiedon kohdentamisessa esimerkiksi alueellisesti.

Yksittäiset kunnat ovat toteuttaneet turvallisuuskyselyitä. Helsingissä on tehty kattava turvallisuuskysely vuosina 2003, 2006 ja 2009. Poliisi on toteuttanut oman kansallisen turvallisuuskyselynsä kolmen vuoden välein, viimeisin vuonna 2009. Kansalliset turvallisuuskyselyt antavat kattavan kuvan Suomen turvallisuustilanteesta ja sen muutoksista sekä mahdollistavat kuntien väliset vertailut. Niiden heikkous on kuitenkin se, että väkimäärältään pienissä kunnissa otos (eli kyselyn saavien määrä) on suhteellisen pieni. Jos myös vastausprosentti on melko alhainen (esimerkiksi vuonna 2009 se oli 41 %), pienissä kunnissa kyselyyn on voinut vastata vain kymmeniä henkilöitä, mikä voi aiheuttaa vääristymää tuloksissa. Isoissa kaupungeissa tuloksia on puolestaan voitu tarkastella melko luotettavasti myös kaupunginosatasolla.

Rikoksentorjuntaneuvosto pilotoi uutta kyselyä

Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turvallisuuskyselyn, jolla myös väkimäärältään pienissä kunnissa on mahdollisuus kerätä kattavasti tietoa asukkailta turvallisuustyön tueksi. Yksi tämän turvallisuuskyselyn eduista on myös, että kunnat voivat toteuttaa sen haluamanaan ajankohtana, silloin kun se parhaiten palvelee paikallista turvallisuustyötä.

Kyselytutkimuksen avulla selvitetään ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä mm. rikoksista ja järjestyshäiriöistä, turvattomuudesta, rikosten uhriksi joutumisesta, varautumisesta sekä onnettomuuksista ja tapaturmista. Kyselyssä kerättyjen taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja asuinalueen avulla voidaan vertailla, miten näkemykset eroavat kunnan eri väestöryhmien ja asuinalueiden välillä. Tämä on tärkeää tietoa, kun toimia suunnitellaan.

Kyselyä pilotoitiin Vaasassa kesällä ja Hyvinkäällä alkusyksyllä 2012. Vaasassa kysely toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselynä sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan kyselyn tuloksia on jo ehditty analysoida kattavasti. Hyvinkäällä kysely postitettiin 1500 asukkaalle, jotka olivat edustava satunnaisotos kaupungin 15–74-vuotiaasta väestöstä.

Pilotti punnittavana

Avoin verkkokysely on edullisempi ja helpompi toteuttaa kuin edustavalle otokselle suunnattu kysely, joka on ainakin toistaiseksi luotettavinta toteuttaa postikyselynä. Otokselle kohdistettu kysely sen sijaan antaa luotettavampia tuloksia siitä, miten kokemukset ja näkemykset rikoksista ja turvallisuusongelmista jakautuvat alueen väestössä. Tämä tietenkin edellyttää riittävän suurta otosta ja vastausprosenttia. Avoimen verkkokyselyn edustavuutta taas ei voi tietää, mutta jossain määrin sitä voi arvioida tarkastelemalla, miten vastaajien ikä, sukupuoli, koulutus, ammattiasema ja muut taustatiedot vastaavat väestöä. Jossain määrin voidaan arvioida myös eri kokemusten yleisyyttä eri väestöryhmissä. Avoimeen kyselyyn jää silti tulosten vinoutumisen riski, koska siihen vastaavat asiasta eniten kiinnostuneet. Otoskyselyssä vastaavien ongelmien suuruusluokka voidaan arvioida. Kuitenkin myös avoin kysely voi tuottaa olennaista tietoa rikos- ja muista turvallisuusongelmista. Esimerkiksi Vaasan avoimessa kyselyssä on saatu paljon käyttökelpoista tietoa – ja samalla myös lukuisia ehdotuksia asioiden korjaamiseksi.

Turvallisuuskyselyn toteuttaminen ei vaadi suuria resursseja. Eniten työaikaa tarvitaan käynnistys- ja ennen kaikkea analysointivaiheessa. Otokselle suunnatussa kyselyssä kuluja syntyy lisäksi otoksen tilaamisesta Väestörekisterikeskuksesta, postituksesta sekä paperivastausten siirtämisestä sähköiseen muotoon. Tätä kustannusta voi pienentää, jos saa mahdollisimman monen täyttämään vastauksensa verkossa; Hyvinkään pilotissa se ei onnistunut kovin hyvin. Jos kunta haluaa toteuttaa kaikille avoimen verkkokyselyn, siitä on hyvä tiedottaa mahdollisimman laajasti, mikä voi maksaa. Rikoksentorjuntaneuvoston ei ole tarkoitus periä maksua kyselyn käytöstä.

Rikoksentorjuntaneuvosto arvioi parhaillaan turvallisuuskyselyn pilottia, mukaan lukien eri toteutusmuotojen etuja ja ongelmia. Yksi tarkastelun kohde on analysointivaiheen helpottaminen. Vaasan ja Hyvinkään kokemusten perusteella näyttää järkevältä korvata joitakin avokysymyksiä monivalintakysymyksillä, joiden käsittely on nopeampaa. Muokattu kyselymalli tulee rikoksentorjuntaneuvoston käsittelyyn ensi vuoden alussa, minkä jälkeen se tulisi paikallisen turvallisuussuunnittelun käyttöön.

Kirjoittajat työskentelevät rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä. Alanko on erikoissuunnittelija ja Takala rikoksentorjuntaneuvos.


Seppo Mäenpää

Vaasassa saatiin tietoa myös kaupunginosien turvallisuudesta

Vaasassa verkkokyselyä markkinoitiin mm. lehti- ja radiomainoksin sekä kaupungin nettisivuilla. Lisäksi eri tahojen avainhenkilöille, kuten nuorison ja ikäihmisten parissa toimiville, lähetettiin pyyntö välittää eteenpäin tietoa kyselystä ja aktivoida kyselyyn vastaamista. Vastauksia saatiin 676, mitä voidaan pitää ajankohtaan (kesä) nähden hyvänä.

Kysely toimii yhtenä keskeisenä tietolähteenä Vaasan turvallisuus- ja hyvinvointisuunnittelussa ja eri tahojen yhteistyössä. Kysely antaa arvokasta tietoa mm. turvattomuuden tunteen, rikollisuuden ja tapaturmien torjuntaan sekä yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumiseen. Tiedot osaltaan täydentävät viranomaisten tilastoja, näkemyksiä ja toimia.

Vaasan kyselyn koonti muodostuu kolmesta laajenevasta kokonaisuudesta. Erittäin hyvän yleiskuvan saa jo käymällä läpi parikymmensivuisen tiivistelmä- ja yhteenveto-osan. Tiivistelmässä on muutamalla sivulla mm. johdanto, tiivistetyt päätulokset ja johtopäätökset. Yhteenveto-osa sisältää lisäksi koko kaupungin tuloksista laaditut diagrammit ja taulukot sekä avointen kysymysten vastauksista tehdyt lyhyet tiivistelmät.

Kaupunginosittaiset vastaukset -osa käsittää kaikkiaan yli 250 sivua. Se sisältää edellisten lisäksi kaupunginosittain saadut yksittäisetkin vastaukset. Läpikäynnin helpottamiseksi ne on ryhmitelty ja taulukoitu tärkeiden avointen kysymysten osalta. Vastaukset sisältävät runsaasti tietoa ongelmalliseksi koetuista paikoista ja asioista.

On tärkeätä, että kaupunginosittaiset tulokset läpikäydään eri toimijatahoilla, kuten kaupunki- ja liikennesuunnittelussa ja kunnossapidossa sekä päihdetyössä, poliisissa ja pelastustoimessa. Jokin yksittäinenkin vastaus voi sisältää signaalin tai vihjeen turvallisuuden parantamiseksi.

Turvallisuuskyselyn tuloksista tullaan tiedottamaan myös asukkaille. Lisäksi Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattori laatii rikoksentorjuntaneuvostolle raportin kyselyn pilotoinnista ja kehittämisehdotuksista.

Kirjoittaja on Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattori.

 
Julkaistu 19.12.2012
Sivun alkuun |