Haaste 4/2012

Teemana valvontateknologia

Pääkirjoitus

Artikkelit 4/2012

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Hän näkee kehityksen tietosuoja-asioissa menneen koko ajan parempaan päin. Valitettavan usein opit ovat kuitenkin tulleet kantapään kautta. Tietosuojavaltuutetun toimistossa tehdään työtä sen eteen, että hallinto, yritykset ja kansalaiset voivat hyödyntää uutta teknologiaa turvallisesti.

Tieteisromaaneista arkipäivään

Käsitykset turvallisuusalasta ja julkisuudessa käyty keskustelu

Turvaurakoitsijoiden edusmies Ilkka Laine näkee turvasuojauksen teknisen kehityksen tuovan mukanaan myös väärinkäytön mahdollisuuksia. Väärinkäyttöä voi olla vaikea edes huomata.

Teknisen tarkkailun käyttö vaatii lain toimivaltuuksien ja teknologian yhteensovittamista

Vantaan Tikkurilaan saatiin kameravalvonta kaupungin ja poliisin yhteistyönä. Kamerat ovat yksi lisäkeino keskustan valvonnassa.

Automaattinen nopeusvalvonta Suomessa täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Kameravalvottuja tieosuuksia on noin 3 000 km. Tutkimusten mukaan nopeuskamerat, joita myös peltipoliiseiksi kutsutaan, estävät vuosittain liki 90 henkilövahinko-onnettomuutta ja lähes 30 liikennekuolemaa. Kaiken kaikkiaan peltipoliisien on arvioitu tähän mennessä säästäneen noin 180 ihmishenkeä ja vähentäneen liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärää noin 550:llä.

Miten valvontateknologiaa, kuten erilaisia kameravalvonnan sovelluksia, tulisi arvioida perus- ja ihmisoikeuksien kannalta?

Oikeus, valvonta ja teknologia globaalin turvattomuuden aikakaudella

Digitaalinen media ja teknologian kehitys on luonut uusia lasten seksuaalisen hyväksikäytön muotoja. Samalla se antaa mahdollisuuksia myös rikosten selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Jo tapahtuneisiin rikoksiin reagoimisen ohella tarvitaan keinoja myös ennaltaehkäisyyn. Pelastakaa Lapset on parhaillaan valmistelemassa oma-apuverkkoaineistoa henkilöille, jotka ovat huolissaan lapsiin tai lasten kuviin kohdistuvasta seksuaalisesta kiinnostuksestaan.

Uusin rangaistusmuoto valvontarangaistus otettiin käyttöön runsas vuosi sitten (1.11.2011). Sekä rikosseuraamusesimies Maaret Lundahl että rikosseuraamustyöntekijä Almaleena Suomala ovat kokeneet rangaistusmuodon hyödyllisenä ja tarpeellisena, mutta myös haasteita on asiakastyön ja täytäntöönpanon valvonnan kautta noussut esille.

Jopa seitsemän kymmenestä naisvangista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa ja moni on kokenut väkivaltaa myös lapsena. Toisaalta suuri osa naisvangeista Suomessa on tuomittu väkivaltarikoksista. Naisvangit voivat siis samanaikaisesti olla väkivallan uhreja, tekijöitä ja todistajia. Vankilahenkilökunnalle järjestetty koulutus keskittyi lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.

Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turvallisuuskyselyn, jolla myös väkimäärältään pienissä kunnissa on mahdollisuus kerätä kattavasti tietoa asukkailta turvallisuustyön tueksi.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa vankilaa organisaationa.

Rikoksentorjunnan kannalta näyttö on ristiriitaista ja osin vaikeasti tulkittavaa

 
Julkaistu 19.12.2012