Tuija Hietaniemi

Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.

Rikosten torjumista koskevien päätösten ja toimenpiteiden pohjaksi tarvitaan riittävän kattavaa ja ajankohtaista tietoa rikollisuustilanteen kehityssuunnista ja rikollisuudesta koituvista uhkista. Siksi myös vuonna 2006 hyväksytyn viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä linjaavan strategian toimenpiteisiin sisällytettiin vuosittain kahdesti laadittava yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan laatii Keskusrikospoliisi tiiviissä yhteistyössä lukuisten elinkeinoelämän ja viranomaisten rikostorjunta-asiantuntijoiden kanssa. Tilannekuvaan kootaan ajankohtaisinta tietoa yrityksiin kohdistuvista ja niitä hyödyntävistä rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikosten aiheuttamista kustannuksista. Tilannekuvassa ovat mukana aihepiirin kannalta olennaisimmat viranomaisten ja elinkeinoelämän ajankohtaiset havainnot ja selvitykset sekä tuoreimmat tutkimustulokset. Tilannekuva tarjoaa ajankohtaisen kokonaiskuvan yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta tiiviissä muodossa.

Tilannetietoa yrityksille

Tilannekuva tarjoaa kokonaiskuvan erityisesti yrityksille niihin kohdistuvista lähitulevaisuuden merkittävimmistä rikosuhkista sekä tunnistaa rikostorjunnan prioriteetteja ja toimenpidetarpeita. Tilannekuvan lähdeluettelossa on myös yritysten rikostorjuntaa tukevaan ohjeistukseen ja muihin rikollisuutta koskeviin aineistoihin johtavia verkkolinkkejä.

Kun strategisena tavoitteena on haitallisen kehityksen estäminen ennalta, tilannekuvan on ennen kaikkea tunnistettava uusia rikosilmiöitä ja niiden leviämistä helpottavia haavoittuvuuksia sekä arvioitava niistä koituvia riskejä. Tilannekuva arvioi myös jo perinteisten rikoslajien kehitystä ja vaikutuksia vastatoimien pohjaksi. Keskeistä taustatietoa ovat kansalliset ja kansainväliset tilanneanalyysit, kuten Europolin tuottama järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvio ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyönä laadittavat kansalliset rikollisuustilannekatsaukset sekä useat viranomaisten ja elinkeinoelämän tuottamat selvitykset. Tilannekuvaan on otettu lisäksi poliisin ja muiden viranomaisten sekä elinkeinoelämän eri sektoreiden tuottamia yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta valaisevia tilastoja.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva ilmestyy syksyisin laajana yleiskatsauksena. Keväisin julkaistaan teematilannekuva, jonka aihepiirinä on jokin ajankohtainen ja erityisen haastava yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden osa-alue. Tähän mennessä teemoina ovat olleet Schengen-laajentumisen ja vapaan liikkuvuuden vaikutukset rikollisuuteen, tietoverkkoihin ja maksuteknologiaan liittyvä rikollisuus, rakennusalaan kohdistuva rikollisuus sekä ravintola-alaan kohdistuva rikollisuus. Kevään 2012 teemana on kuljetusalaan kohdistuva rikollisuus.

Eri näkökulmat tarkentavat kokonaiskuvaa

Työssä kohdattavaa väkivaltaa ja uhkailua koskevaa tietoa on Suomessa saatavissa ennen kaikkea aika ajoin toteutettavista uhritutkimuksista ja erilaisista yritysten rikosturvallisuutta koskevista selvityksistä. Pääosa työssä kohdattavasta väkivallasta on uhkailua. Kaiken kaikkiaan työssä kohdattava väkivalta on useimpien selvitysten mukaan kasvussa. Eri tietolähteiden vertailu tuo kuitenkin esiin huomionarvoisia eroja rikollisuuskehityksessä.

Yrityksiin kohdistuvia rikoksia koskevaa tietoa voidaan poliisin tietojärjestelmistä tilastoida vain rajallisesti, sillä yritysuhritietoa ei merkitä rikosilmoituksiin niin, että sitä voitaisiin käyttää tilastoaineiston poiminnassa. Tilannekuvaan on kuitenkin sisällytetty joitakin tilastoja eri "teontarkenteilla" koodatuista rikosilmoituksista, jotka kuvaavat poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehitystä myös tietyissä yrityksiin liittyvissä konteksteissa. Poliisin tiedoista on todettavissa muun muassa, että yleisellä paikalla liikekeskuksessa tapahtuneeksi kirjatut poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat työssä kohdatun väkivallan yleisestä kasvusuunnasta huolimatta vähentyneet 2000-luvulla tasaisesti.

Vaikka poliisin tietoon tulleet liiketiloihin kohdistuneet murtovarkaudet ja niiden yritykset ovat vähentyneet voimakkaasti tällä vuosituhannella, myymälävarkaudet ovat kaupalle suuri ongelma. Myymälöihin kohdistuneiden varkaus- ja näpistysrikosten ja niiden yritysten osuus kaikista poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista ja niiden yrityksistä on noussut 2000-luvun alun noin 20 prosentista vuosien 2009–2010 36 prosenttiin. Tuore kansallinen yritysuhritutkimus vahvistaa, että vain pieni osa yrityksiin kohdistuneista anastuksista ilmoitetaan poliisille. Vaikka epäiltyjä koskevista poliisin tilastoista on nähtävissä, että suurin osa näpistyksistä epäillyistä on suomalaisia, Suomessa käyvien ulkomaalaisrikollisten vaikutus yrityksiin kohdistuvaan omaisuusrikollisuuteen on huomattava.

Viranomaisten ja yritysten tiedonvaihto torjuu rikoksia

Suuri osa sekä myymälävarkauksista että muistakin yrityksiin kohdistuvista omaisuusrikoksista on suunnitelmallista ja kokonaisuuksina suurimittaista sarjarikollisuutta, jota tekevät usein ulkomaalaiset ammattirikollisryhmät. Vaikka poliisin kansalaisuustilastoihin päätyvät vain ne rikokset, joista epäillyt henkilöt on saatu selville, ulkomaalaisten osuus pelkästään kaikista törkeistä varkauksista epäillyistä on noussut 15 prosentin tienoilta vuonna 2007 noin 40 prosenttiin vuosina 2009–2010. Nopealiikkeisen kansainvälisen sarjarikollisuuden torjuminen vaatii erittäin paljon sekä viranomaisilta että yrityksiltä. Suomen lainvalvontaviranomaiset ovat viime aikoina kehittäneet uusia kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tiedonvaihdon toimintamalleja, joilla on jo onnistuttu tehokkaasti ehkäisemään ja torjumaan maasta toiseen liikkuvien rikollisten toimintaa.

Rikosten torjunnan vaikeusastetta nostaa erityisesti se, että tietoverkoista on tullut osa lähes minkä tahansa rikosten toteuttamisympäristöä. Tietoverkon hyödyntäminen on lisännyt olennaisesti rikollisen toiminnan nopeutta ja laajuutta. Tämä on erityisen hyvin nähtävissä petosrikollisuuden kansainvälistymisessä. Kun rikoksen toteuttamiseen kuuluvat osateot tehdään eri maissa, kansainvälisen reaaliaikaisen rikostorjuntayhteistyön tarve kasvaa merkittävästi.

Europolin järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvio 2011 korostaa rikollisuuden "uutta liiketoimintamallia", johon kuuluvat tarjolla olevien infrastruktuurien suunnitelmallinen ja asiantunteva hyödyntäminen, toimintarakenteiden joustavuus sekä maailmanlaajuinen yhteistoiminta tuottojen ja riskien optimoimiseksi. Suomessakin nämä järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden liiketoimintamaiset piirteet ovat yhä selvemmin todettavissa sekä Suomessa käyvien ulkomaalaisrikollisten että kotimaisten rikollisten toiminnassa. Suomalaisten rikollisryhmien jäseniä on mukana yritystoiminnassa vastuuhenkilöinä ja heidän merkityksensä harmaassa taloudessa on huomattava. Yhä useampi rehellisesti toimiva yritys kärsii kilpailua vääristävästä harmaasta taloudesta ja yhteistyökumppaneihin liittyvistä rikosriskeistä. Järjestäytyneiden rikollisten vaikutuksen myötä harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyy Suomessakin yhä enemmän väkivaltaa ja sillä uhkaamista. Rikolliset hyödyntävät väkivaltapotentiaaliaan erityisesti perintätoiminnassa.

Tilannekuvatyö on vain yksi niistä lukuisista yksittäisistä foorumeista, joissa on voitu selvästi havaita ne myönteiset vaikutukset, joita viranomaisten ja elinkeinoelämän voimien yhdistäminen tietoa keskinäisesti jakamalla saa aikaan. Myös elinkeinoelämällä on suuri vastuu rikostorjunnasta ja sille kertyy runsaasti sellaistakin tietoa, jota viranomaisilla ei ole. Uudet nopeasti etenevät rikosuhkat on yhä tärkeämpää tunnistaa hyvissä ajoin ja niihin on yhä tärkeämpää reagoida ripeästi. Europol on vahvasti korostanut, että tiiviillä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan vähentää rikollisen toiminnan mahdollisuuksia ja lisätä liiketoiminnan turvallisuutta merkittävästi. Viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyön tiivistämiseksi edelleen tarvitaan ennen kaikkea kumppanuussopimuksia operatiivisen tiedonvaihdon perustaksi ja yhteisiä sektorikohtaisia tilannekuvia eri toimialoihin kohdistuvia rikollisuusuhkia koskevan kokonaiskuvan syventämiseksi.

Kirjoittaja on erikoistutkija Keskusrikospoliisissa.

 
Julkaistu 12.12.2011