Riikka Kostiainen

Ympäristörikosten torjuntaan toivotaan yhteistä strategiaa

Kansallinen ympäristörikosten seurantatyöryhmä on laatinut vuosia 2009 ja 2010 koskevan katsauksen ympäristörikostilanteesta. Suomessa on selvästi vähemmän poliisin tietoon tulleita ympäristörikoksia kuin muissa Pohjoismaissa. Vain osa ympäristörikoksista tulee poliisin tietoon.

Rikoslaissa mainittuja ympäristörikoksia poliisi kirjasi 515 kappaletta vuonna 2009 ja 460 kappaletta vuonna 2010. Taso on pysynyt samana useita vuosia. Ympäristön turmeleminen ja ympäristörikkomus muodostavat valtaosan poliisille ilmoitettujen rikoslain ympäristörikosten määrästä. Ympäristöä koskevia rangaistussäännöksiä on muuallakin kuin rikoslaissa.

Tieto ympäristörikoksesta tulee poliisille useimmiten yksityisiltä kansalaisilta, melko usein valvontaviranomaisen ilmoituksena ja joskus myös poliisin omana havaintona. Poliisin tietoon tulleista ympäristörikoksista noin kolmannes selviää. Poliisin kirjaamat ympäristörikokset kertovat lähinnä poliisilta pyydettyjen tutkintapalvelujen määrästä eivätkä esimerkiksi heijasta ympäristön tilaa.

Tehokkaan ympäristörikostorjunnan ja yhtenäisten menettelyjen varmistamiseksi seurantaryhmän suosituksena on, että kaikille ympäristörikosten torjuntaan osallistuville viranomaisille laadittaisiin yhteinen kansallinen ympäristörikostorjunnan strategia. Lisäksi viranomaisten valmiuksia ympäristörikosten tiedusteluun ja paljastamiseen tulisi kehittää koulutuksella. Myös lupamääräyksiä tulisi muuttaa yksiselitteisemmiksi.

Seurantaraportissa käsitellään ympäristörikosten tilannetta viranomaisten tilastojen ja käytännön esimerkkien valossa. Esimerkiksi dumppaamalla jätteitä maastoon laittoman toiminnan harjoittaja säästää jätehuoltokustannuksissa tai ympäristönsuojeluinvestoinneissa. Laiton toiminta vääristää kilpailua elinkeinoelämässä, jolloin laittomasti toimivilla on paremmat mahdollisuudet saada voittoa liiketoiminnastaan kuin niillä, jotka noudattavat lainsäädäntöä. Ympäristön pilaantuminen on tällöin vain yksi laittoman toiminnan vaikutus.

Ympäristörikosten seurantaryhmässä ovat mukana Poliisihallitus, Keskusrikospoliisi, ympäristöministeriö, Tullihallitus, sisäasiainministeriön rajavartio-osasto ja Valtakunnansyyttäjänvirasto.

 
Julkaistu 12.12.2011