Erja Virta

Uusi selvitysyksikkö tukee harmaan talouden torjuntaa

Tämän vuoden alussa Verohallintoon perustettiin uusi toimija, Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.

Selvitysyksikön perustamisen yhteydessä myös harmaa talous määriteltiin ensimmäisen kerran lainsäädännössä. Laissa harmaa talous on määritelty jonkin verran suppeammin kuin yleensä, ja määritelmä on rajattu käsittämään vain yrityksen tai organisaation toimintaan liittyvät ilmenemismuodot.

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä määrittelee harmaan talouden siten, että se tarkoittaa organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen tai tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Selvitysyksikkö ei tarkastele esimerkiksi yksityishenkilönä tehtyihin sosiaalietuuksien väärinkäytöksiin liittyviä asioita eikä laadi selvityksiä yksityisten tahojen pyynnöstä.

Vuosittain yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan miljardien eurojen vahingot harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta1. Selvitysyksikön tavoitteena on yhdessä muiden viranomaisten kanssa pienentää näiden vahinkojen määrää tehostamalla tiedon tuottamista ja jakamista.

Selvitysyksikölle laissa säädettyä tavoitetta tiedon tuottamiseen ja jakamiseen toteutetaan kahdella tavalla. Toisaalta tietoa tuotetaan ja jaetaan laajalle kohderyhmälle selvitysten, julkaisujen ja tietoverkkojen kautta ja toisaalta laaditaan yksittäistapauksia koskevia velvoitteidenhoitoselvityksiä tietyille, laissa määritellyille, viranomaisille. Näiden toimintojen mukaisesti yksikössä on kaksi toimintaryhmää; tiedontuottamisryhmä ja velvoitteidenhoitoselvitysryhmä.

Ilmiöselvityksiä tehdään eri osa-alueista

Tiedontuottamistehtävä luo selvitysyksikölle velvollisuuden aktiivisesti tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta. Yksikkö laatii erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia, antaa pyydettäessä lausumia esimerkiksi lainsäädäntöesityksiin sekä julkaisee artikkeleita ja kirjoituksia harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.

Tiedontuottamistehtävän tueksi selvitysyksikkö laatii ns. ilmiöselvityksiä harmaan talouden eri osa-alueista. Yksikön laajat tiedonsaantioikeudet viranomaisilta on kytketty juuri ilmiöselvitykseen. Selvityksissä kuvataan erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä verojen ja julkisoikeudellisten maksujen välttämiseen tähtääviä menettelytapoja ja niiden laajuutta sekä vaikutuksia. Selvitykset koskevat esimerkiksi tietyn toimialan harmaan talouden laajuuden ja toimintatapojen arviointia. Raportit sisältävät myös toimenpide-ehdotuksia käsiteltävän ilmiön ennaltaehkäisyyn. Selvitys voi koskea myös harmaan talouden tapauksista ilmeneviä erilaisia tekotapoja.

Kustakin ilmiöselvityksestä laaditaan raportti, jota käytetään tiedontuottamistehtävän tukena. Lain mukaan ilmiöselvitysraportissa ei saa olla sellaisia tietoja, joista yksittäinen henkilö taikka organisaatio voitaisiin tunnistaa.

Ilmiöselvityksen kohteena voi esimerkiksi olla sellainen yritystoiminta, josta annetaan puutteellisia tai vääriä tietoja veroviranomaiselle, jossa haetaan perusteetonta arvonlisäveron palautusta, käytetään tekaistuja kuitteja pimeiden palkkojen maksamiseen ja osakkaiden peitellyn osingon nostamiseen, jätetään osa tuloista ilmoittamatta verotukseen, maksetaan työntekijöille ns. pimeitä palkkoja tai sosiaalivakuuttamisen velvoitteet jätetään kokonaan hoitamatta tai ne hoidetaan vain osittain.

Ilmiöselvityksessä kuvataan myös sellaisia toimintatapoja, joissa liiketoiminnan rakenteita käytetään hyväksi harmaan talouden toiminnassa. Tällaista on esimerkiksi ns. saattohoitotoiminta, jossa alkuperäiset omistajat siirtävät maksuhäiriöiden takia yrityksen erilaisille bulvaaneille harmaan talouden toimien peittelemiseksi. Liiketoimintaa voidaan myös harjoittaa ns. lyhyen elinkaaren yrityksillä julkisoikeudellisten maksujen välttämiseksi. Myös erityyppiset kansainväliset veroparatiisijärjestelyt ja ulkomaisten organisaatioiden käyttäminen julkisoikeudellisten maksujen välttämiseksi ja harmaan talouden tuottojen kätkemiseksi voivat olla ilmiöselvityksen kohteena.

Harmaan talouden torjuntaa ja sen vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi kuvaamalla toimenpiteitä, joilla viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat organisaatiot torjuvat harmaata taloutta. Torjunnan vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi verojen ja maksujen määrän kehittymisellä. Vaikuttavuuden arviointiin liittyy aktiivinen yhteistyö eri viranomaisten kesken. Harmaan talouden ilmiöt näkyvät erilaisina riippuen siitä, minkä valvontaviranomaisen kannalta asiaa tarkastellaan. Ilmiöselvityksissä harmaan talouden tekotavat ja eri viranomaisten näkemykset niistä on mahdollista yhdistää kokonaisuudeksi.

Harmaaseen talouteen voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös yritysten toimintaa ohjaavilla suosituksilla ja säännöksillä. Selvityksissä voidaan arvioida lainsäädännön kehittämistarpeita tai viranomaisten tietojenvaihtosäännösten toimivuutta harmaan talouden torjunnan kannalta.

Tilannekuva julkaistaan neljästi vuodessa

Yksikkö jakaa tuottamaansa tietoa monella tavalla, mutta säännönmukaisimmin tietoa jaetaan yksikön neljännesvuosittain toimittaman Harmaan talouden tilannekuva -julkaisun kautta. Tilannekuvaraportit ovat julkisia asiakirjoja ja ne ovat saatavilla vero.fi -sivustolla.

Vuoden 2011 ensimmäinen tilannekuva kokoaa yhteen eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavia tilastoja. Verohallinnon verotarkastus- ja rikosilmoitustietojen lisäksi julkaisuun on koottu mm. konkurssiasiamiehen toimiston, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastoja sekä työlupayksiköiden valvontatilastoja. Mukaan on otettu myös työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tietoja sekä alkoholivalvonnan ja rikostorjuntaviranomaisten tilastoja.

Tilannekuvaraporteissa on käsitelty mm. harmaan talouden toiminnan kannalta merkittävimpiä toimialoja, viimeaikaisia uudistuksia, uudistustarpeita ja lainsäädäntömuutoksia. Raporteissa seurataan myös kansainvälistä kehitystä ja arvioidaan muissa maissa tehtyjen uudistusten toimintaa ja vaikutuksia. Lähivaltioista saatuja kokemuksia on esitelty mm. pakollisen tilintarkastuksen poistamisen, kuukausiperusteisten työnantajasuoritusten sekä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toimivuuden kannalta.

Julkaisuissa esitellään viranomaisyhteistyönä suoritettuja harmaan talouden torjuntahankkeita, juttukuvauksia sekä yksikön omien ilmiöselvitysten tuloksia. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet mm. yritysryppäät, ulkomaisten yritysten toiminta Suomessa, julkisten tukien valvonta, liiketoimintakielto ja veronkierron ehkäisemiseen tähdänneen väliyhteisölain vaikutukset.

Vuoden viimeinen tilannekuvaraportti on yleisesitys harmaasta taloudesta ja pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä on harmaa talous? Miten se liittyy rikollisuuteen? Ketkä sitä torjuvat? Mitä vahinkoja harmaa talous aiheuttaa? Keihin vahingot kohdistuvat?

Velvoitteidenhoitoselvityksiä pyynnöstä

Selvitysyksikön toisena laissa säädettynä tehtävänä on laatia viranomaisten pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Tätä tehtävää koskevat säännökset tulivat voimaan 1.7.2011. Selvitysyksikkö on laatinut noin 2 500 velvoitteidenhoitoselvitystä eri viranomaisten harmaan talouden torjunnan tueksi 1.7–15.11.2011.

Selvitysyksikkö toimii tukitoimintona muille viranomaisille tuottamalla velvoitteidenhoitoselvityksiä mm. Verohallinnon, tullihallinnon, poliisin, Eläketurvakeskuksen ja ulosottohallinnon tehtäviä varten. Velvoitteidenhoitoselvityksessä kuvataan organisaatioiden tai organisaatiohenkilöiden toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja tullin perimiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista. Selvitykset ovat pyytäjälleen maksuttomia ja niissä käytettävät tiedot, kuten myös esitetty velvoitteidenhoitoselvityspyyntö, ovat selvitysyksikössä salassa pidettäviä.

Vakinaisen Verohallinnon henkilöstön lisäksi selvitysyksiköllä on eri viranomaisten edustajista koostuva yhdyshenkilöverkosto, joka huolehtii selvitysyksikön palveluiden toimivuudesta omassa organisaatiossaan. Yhdyshenkilöt toimivat myös oman viranomaisensa luovuttaman tiedon asiantuntijoina selvitysyksikössä.

Ks. esim. Markku Hirvonen, Pekka Lith ja Risto Walden (2010) Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

Kirjoittaja on ylitarkastaja Harmaan talouden selvitysyksikössä.

 
Julkaistu 12.12.2011