Anne Alvesalo-Kuusi

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ei painotu tutkinnassa

Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.

Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeesta. Maahanmuuttajien määrä suomalaisessa työelämässä on kasvanut 2000-luvulla. Myös vierastyöläisten osuus on kasvanut mm. EU:n laajentumisen myötä. Tilapäinen tai määräaikainen ulkomaalaisten työskentely on lisääntynyt Suomessa nopeasti.

Työelämän tutkijat ovat tuoneet esiin, että ulkomaisen työvoiman kasvun myötä on ollut nähtävissä merkkejä työelämän eriarvoistumisen lisääntymisestä Suomessa (Wrede 2010, 7). Ihmiskaupparaportoijan mukaan ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyy Suomessa työperäiseen ihmiskauppaan viittaavia piirteitä. Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää todennäköisenä, että ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät ongelmat kasvavat ja pahenevat, ellei ilmiöön pikaisesti kohdisteta riittävää huomiota ja viranomaisvalvontaa. Raportissa kiinnitettiin huomioita myös siihen, että talousrikollisuuden lisäksi esitutkinnassa tulisi panostaa myös yksittäisiin työntekijöihin kohdistuviin oikeudenloukkauksiin. (Vähemmistövaltuutettu 2010, 130)

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (HEUNI) tehdyn tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Tutkimuksessa havaittiin, että vakavia ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksia on ollut, ja että näissä tapauksissa on ollut ihmiskauppaan ja pakkotyöhön viittaavia elementtejä. Työperäisen ihmiskaupan tunnistamisessa on ongelmia, eikä hyväksikäytettyjen työntekijöiden tilannetta ei arvioida kokonaisvaltaisesti. (Jokinen ym. 2011)

Laittoman työn teettämisen muodot

Keskusteluissa "laittomasta" ulkomaisesta työvoimasta viitataan usein tilanteisiin, joissa ulkomaalainen oleskelee tai työskentelee Suomessa laittomasti tai ilman työlupaa. Tässä tarkastelun keskiössä ovat laittomuudet, joihin työnantaja syyllistyy. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyy kolmenlaisia ongelmia:

1. Ulkomaalaisen työntekijän palkasta ei makseta Suomeen veroja eikä työnantajamaksuja (pimeä työ).

2. Ulkomaalaisen työntekijän kohdalla poiketaan hyväksytyistä työsuhteen ehdoista (mm. palkka, työaika).

3. Ulkomaalaisen työntekijän kohdalla ei noudateta muita työsuhdetta koskevia velvoitteita (työolosuhteet, työturvallisuus, työterveyshuolto).

Laiton työn teettäminen uhkaa uhrin terveyttä ja turvallisuutta sekä loukkaa hänen taloudellisia oikeuksiaan, ihmisarvoaan ja vapauttaan. Laiton työn teettäminen aiheuttaa paitsi valtiolle verotulojen menetyksiä myös lukuisia haittoja yrityksille ja markkinoille. Fiskaalisten haittojen lisäksi epäasianmukaiset työn tuotantorakenteet, yritysten velvoitteiden laiminlyönnit ja normien noudattamisesta tinkiminen vaikeuttavat alalla toimivien muiden yritysten mahdollisuuksia toimia rehellisesti sekä vääristävät kilpailua. Pimeän tai alipalkatun työvoiman käyttö vaikuttaa maksettaviin palkkoihin ja saattaa houkutella toimimaan harmaalla alueella. Pimeän työvoiman käyttö aiheuttaa menetyksiä myös vakuutusyhtiöille, kun lakisääteiset vakuutukset laiminlyödään järjestelmällisesti.

Valvontayksikön perustaminen

Suomessa päätöksentekijät reagoivat jo 2000-luvun alussa ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviin ongelmiin. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003–2004 osapuolet esittivät, että ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden valvontaa kehitetään mm. tehostamalla valvontaviranomaisten välistä yhteistoimintaa ja lisäämällä työsuojelu- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä. Keskusrikospoliisiin perustettiin vuonna 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan keskittynyt yksikkö (PUT). Hankkeeseen palkatun henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 25. Yksikkö toimi hankerahoituksella vuosina 2004–2007. Vuoden 2007 alussa projektiyksikön rahoitus siirrettiin Keskusrikospoliisin kehykseen ja yksikön henkilöstön virat vakinaistettiin.

Projektiyksikköä valmistellut työryhmä esitti vuonna 2003, että "projektiyksikön ei tule kohdistaa valvontaa ja tutkintaa yksinomaan ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaan eli työsuhdevalvontaan eikä myöskään työluvan olemassaoloon. Valvonnan ja tutkinnan kohteeksi tulee ottaa työvoiman käyttöön liittyvät väärinkäytökset ja laiminlyönnit kokonaisuudessaan". Tällä tarkoitettiin, että yksikön tulee selvittää työntekijöihin kohdistuneiden väärinkäytösten lisäksi puhtaasti taloudelliset ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset, esimerkiksi verorikokset.

Työterveyslaitoksessa toteutetussa tutkimuksessa (2010) raportoitiin yksikön toimintaa esitutkintamateriaaliin kirjattujen havaintojen perusteella. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat Keskusrikospoliisin PUT-yksikön tutkimat tapaukset 1.1.2004–15.5.2008.

Keskeiset tulokset

Tutkimusajanjaksolla PUT-yksikössä kirjattiin yhteensä 147 rikosilmoitusta ja esitutkintamateriaalista löytyi tietoja yhteensä 52 yrityksestä, joista puolet toimi rakennusalalla. Juttuihin liittyi todennäköisesti paljon muitakin yrityksiä, mutta niistä ei ollut kirjattu tietoja. PUT-yksikön kirjaamiin rikosilmoituksiin liittyy myös sellaisia tapauksia, joiden tutkinta suoritettiin muissa yksiköissä. Vaikka aineisto on tässä mielessä puutteellista, antoi se kuitenkin kuvan siitä, minkälaisiin yrityksiin PUT-yksikön tutkinta painottui.

Kaikkia yrityksiä tarkasteltaessa yleisimpiä tutkittuja rikoksia olivat törkeät veropetokset (34 %), törkeät kirjanpitorikokset (18 %), rekisterimerkintärikokset (12 %) ja kirjanpitorikokset (7 %). Tutkintoja liiketoimintakieltoon määräämiseksi oli nimikkeistä 5 %. Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöjä oli tutkituista rikosnimikkeistä kuusi kappaletta (3 %), kiskonnantapaisia työsyrjintöjä viisi, ulkomaalaisrikkomuksia kaksi ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksia kaksi.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä rikosepäilyjä oli kirjattu vain viiden yrityksen osalta: kahdessa rakennusalan yrityksessä, yhdessä teollisuuden toimialan, yhdessä työvoiman hankintaan ja välitykseen keskittyneessä yrityksessä sekä yhdessä ravintolatoimintaa harjoittavassa yrityksessä. Kolmessa näistä yrityksistä oli käytetty sekä pimeää että ulkomaista työvoimaa. Työvoiman hankintaa ja välitystä harjoittavaa yritystä epäiltiin ulkomaisen työvoiman luvattomasta käytöstä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Ravintolayrityksen epäiltiin käyttäneen ulkomaista työvoimaa laittomasti.

Rikosilmoituksia oli aineistoissa siis 147. Rikosnimikkeitä oli yhteensä 381 ja osatekoja 450. Ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuneisiin oikeudenloukkauksia tai luvattoman työvoiman käyttöön liittyviä rikosnimikkeitä oli kirjattu rikosilmoituksiin vähän. Tällaisia havaintoja esiintyi rikosilmoituksista 4 %:ssa, ilmoituksiin kirjatuista rikosnimikkeistä 6 %:ssa ja ilmoituksiin kirjatuista osateoista 14, 6 %:ssa. PUT-yksikön tutkimista yrityksistä vain puolet (29/52) käytti ulkomaista työvoimaa ja ainoastaan joka kymmenenteen yritykseen liittyi hyväksikäyttöä tai luvatonta käyttöä koskeva rikosepäily.

Pohdintaa

PUT-yksikön tutkimat tapaukset eivät tulosten valossa poikkea kovin paljon perustalousrikostutkinnasta. Vaikka yksikkö suoriutui näiden rikosten tutkinnasta odotusten mukaisesti, ei se näytä onnistuneen toteuttamaan ulkomaiseen työvoimaan liittyviä tavoitteitaan. Yksikön tarvettahan perusteltiin erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisellä.

Vaikka aineistoon sisältyy rajoitteita, eikä se kerro koko totuutta PUT-yksikön selvittämien tapausten laajuudesta, kertovat luvut kuitenkin tutkinnan painottumisesta. Rikoksia, joissa oikeudenloukkauksen kohteena oli ulkomaalainen työntekijä, tutkittiin vähän. Tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset. Aineiston perusteella ei ole mahdollista päätellä, jätettiinkö ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvät väärinkäyttötapaukset tutkimatta vai olivatko tapaukset sellaisia, että niissä ei ollut laittomaan hyväksikäyttöön viittaavaa toimintaa. Aikaisemmat havainnot poliisien suhtautumisesta työrikosten tutkintaan (Alvesalo ja Jauhiainen 2006) antavat viitteitä siitä, että työntekijöiden kohtaamia oikeudenloukkauksia ei pidetä "oikeina" rikoksina eikä niiden tutkinta ole poliisin arvoasteikossa kovinkaan korkealla.

PUT ei toimi enää erillisenä yksikkönä. Vuonna 2007 toteutettiin Keskusrikospoliisin pääosaston toimintojen uudelleenorganisointi ja PUT-yksikkö sulautettiin osaksi pääosaston talousrikoslinjaa. PUTin lakkauttamisesta ja uudelleen perustamisesta käytiin eduskunnassa viime vuonna kiivasta keskustelua, mutta median huomio kiinnittyi entisen ja silloisen sisäministerin riitaan ja värikkääseen kielenkäyttöön, ei itse riidan sisältöön.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan merkittävästi. Suunnitteilla on mm. pääkaupunkiseudun yksiköiden vahvistaminen. Lisävirkojen tehtävät kohdentuisivat erityisesti päivittäiseen rakennus- ja ravintola-alan harmaan talouden torjuntaan, laitonta ulkomaalaista työvoimaa käyttävien yritysten paljastamiseen ja sekä työsuojelutarkastusten ja tilaajavastuutarkastusten tukemiseen. Toivottavasti talousrikostutkinnassa osataan vastaisuudessa huomioida ja tunnistaa aikaisempaa paremmin myös työntekijöihin kohdistuneet rikokset.

Alvesalo Anne & Nuutila Ari-Matti (2006) Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 13. Edita, Helsinki.

Eskola, Kaisa & Alvesalo, Anne (2010) Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset –poliisin tutkimat tapaukset. Työterveyslaitoksen tutkimusraportti. www.ttl.fi/fi/verkkokirjat

Jokinen, Anniina, Ollus, Natalia & Viuhko, Minna (2011) Ehdoilla millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. HEUNI Report series No. 67. www.heuni.fi.

Vähemmistövaltuutettu (2010) Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus 2010 – Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen Suomessa. www.vahemmistovaltuutettu.fi.

Kirjoittaja on kriminologian ja oikeussosiologian professori Turun yliopistossa.

 
Julkaistu 12.12.2011