Vesa Muttilainen & Terhi Kankaanranta

Talousrikollisuus monipuolisen seurannan kohteena

Suomessa on tasokasta tilastotietoa talousrikollisuuden yleiskehityksen seurantaa varten. Talousrikostutkinnan tilan analysointi edellyttää tilastotiedon lisäksi tarkempaa tietoa tutkintakäytännöistä. Poliisiammattikorkeakoululla seurataan talousrikollisuuden aluetta näiden molempien välineiden avulla.

Poliisi luokittelee rikosasian talousrikosjutuksi sisäasiainministeriön luokitteluohjeen mukaisesti. Ohjeen mukaan talousrikoksessa on yleensä kysymys laittomasta teosta tai laiminlyönnistä, jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä yrityksen tai muun organisaation toiminnassa. Ohjeessa luetellaan talousrikoksiksi tulkittavat rikosnimikkeet.

Poliisille ilmoitettiin 1 620 talousrikosjuttua vuonna 2010 (kuvio 1). Se on vajaat 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden koko 2000-luvun ennätysmäärä. Päätettyjen juttujen määrä puolestaan lisääntyi. Vuoden 2010 lopussa oli avoimena vähemmän talousrikosjuttuja kuin vuotta aiemmin. Kuluvan vuoden tilastot tammi–lokakuulta viittaavat siihen, että uusien talousrikosjuttujen määrä vähenisi noin 1 300–1 400:aan.

Kuvio 1. Poliisille ilmoitetetut talousrikosjutut ja päätetyissä jutuissa haltuun saatu omaisuus vuosina 2000–2011. (Vuoden 2011 luvut perustuvat arvioon.)

Talousrikosjuttujen vahingot olivat ilmoitetuissa jutuissa 128 miljoonaa ja päätetyissä jutuissa 112 miljoonaa euroa vuonna 2010. Vahinkojen määrä on kehittynyt melko tasaisesti 2000-luvulla. Päätettyä juttua kohden syntyi rikosvahinkoa noin 64 000 euroa. Päätettyjen juttujen rikosvahingot vastaavat noin 0,6 promillea bruttokansantuotteesta. Vuonna 2011 vahinkojen määrän voidaan arvioida kohoavan tammi-lokakuun tietojen perusteella jopa 150 miljoonaan euroon.

Talousrikollisten välittömänä tavoitteena on yleensä taloudellinen hyöty. Viranomaiset puolestaan pyrkivät rajoittamaan tätä hyödyntavoittelua. Sen onnistumista kuvaa muun muassa talousrikostutkinnassa haltuun saadun omaisuuden arvo, joka oli 27 miljoonaa euroa vuonna 2010. Määrä väheni edellisvuodesta ja oli pienimmillään koko 2000-luvulla. Kuitenkin vuoden 2011 osavuositiedot osoittavat, että haltuun saadun omaisuuden määrä kääntyy kasvuun ja ylittää 30 miljoonaa euroa.

Törkeät talousrikokset yhä yleisempiä

Talousrikosjuttuihin sisältyi vuonna 2010 yhteensä noin 3 030 yksittäistä rikosta ja 1 860 talousrikokseksi luokiteltua rikosta. Juttua kohden vastaavat määrät olivat 1,9 ja 1,2. Rikosten määrä talousrikosjutuissa väheni edellisvuodesta ja oli 2000-luvun alun tasolla. Vuonna 2011 talousrikoksiin sisältyvien rikosten määrä näyttää edelleen vähenevän edellisvuodesta.

Vuonna 2010 yleisimpiä talousrikoksia olivat kirjanpitorikokset (n. 680 kpl), velallisen rikokset (n. 410) ja verorikokset (n. 330). Ne muodostivat 47 prosenttia kaikista talousrikosjuttujen rikoksista ja 76 prosenttia juttuihin sisältyneistä talousrikoksista.

Talousrikosjuttuihin sisältyvien rikosten kehityksessä voimakkain muutos parin viime vuoden aikana on ollut verorikosten määrän huomattava väheneminen. Tähän ovat syynä ns. kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevat tulkinnat siitä, että lopullinen hallinnollinen seuraamus estää veropetossyytteen. Vuonna 2011 verorikosten määrä vähenee edelleen jonkin verran. Niin ikään muut yleisimmät talousrikokset eli vero- ja kirjanpitorikokset vähenevät jo toista vuotta peräkkäin.

Toinen ja pidempiaikainen talousrikosten kehityssuunta on ollut törkeiden tekomuotojen suhteellisen osuuden kasvu rikoslajista riippumatta. Talousrikosepäilyjä käsittelevät viranomaiset eivät ehdi puuttua kaikkiin laittomuuksiin vaan joutuvat keskittämään huomionsa törkeimpiin tekoihin.

Muista kuin edellä mainituista talousrikoksista yleisimpiä ovat petosrikokset. Lisäksi talousrikokset kattavat suuren määrän harvinaisempia rikoksen muotoja. Niitä sisältyy esimerkiksi elinkeinorikoksiin, rikoksiin julkista taloutta vastaan, työrikoksiin, ympäristörikoksiin, tieto- ja viestintärikoksiin ja tekijänoikeusrikoksiin. Talousrikostilastot sisältävät lisäksi tietoa muun muassa liiketoimintakieltojen tutkinnasta ja rekisterimerkintärikoksista. Molemmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Uusi kysely talousrikostutkinnan seurantaan

Poliisiammattikorkeakoulussa on parhaillaan valmisteilla talousrikostutkintaa laajasti käsittelevä kyselytutkimus. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kesäkuussa 2011 kaikille poliisin talousrikostutkinnassa työskenteleville henkilöille. Näin ollen tutkimus avaa kentän näkökulmaa talousrikostutkinnan kehittämiseen. Lomakkeen kehittämisessä hyödynnettiin sekä poliisialan että muiden ammattikuntien aloilta julkaistuja aikaisempia tutkimuksia.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa poliisin esitutkinnan organisointitapoja ja prosesseja, talousrikosjuttujen ominaispiirteitä sekä viranomaisyhteistyön laajuutta ja muotoja. Uusien talousrikosilmiöiden tunnistamiseksi vastaajilta pyydettiin arvioita sekä talousrikollisuuden osa-alueiden että EU:n määrittelemien vakavien rikosilmiöiden kehityksestä. Lisäksi kartoitetaan talousrikosten parissa työskentelevien henkilöiden koulutustaustaa, työkokemusta, mahdollisuuksia päästä tarvittaessa koulutukseen sekä tyytyväisyyttä nykyiseen työhön.

Vastauksia saatiin 173 henkilöltä (vastausprosentti 37,9). Vastaajista hieman alle 40 prosenttia kuului alipäällystöön, runsas kolmannes miehistöön ja runsas viidennes päällystöön. Hieman alle 5 prosenttia vastaajista oli tutkintasihteereitä ja muita talousrikostutkinnassa työskenteleviä henkilöitä.

Monipuolinen tieto talousrikostutkinnasta palvelee tilastotietojen rinnalla useampaa tarkoitusta. Tietoa tarvitaan muun muassa ilmiön muutosten havainnointiin, strategiseen suunnitteluun, juttumäärien ennakointiin, tutkinnan kehittämiseen ja koulutuksen suunnitteluun. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vuoden 2011 hallitusohjelmassa talousrikostorjunta on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi.

Kentältä ehdotuksia tutkinnan kehittämiseen

Esitutkinnan ja koko oikeusprosessin sujuvuuden parantaminen on yksi talousrikostutkinnan tärkeimpiä haasteita. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2010 päättyneet talousrikosjutut viipyivät rikostapahtumasta jutun päättymiseen keskimäärin 790 vuorokautta. Jutut olivat poliisin tutkittavana keskimäärin 326 vuorokautta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Myös pitkäkestoisten yli kaksi vuotta avoimena olleiden juttujen määrä kasvoi.

Yksittäistapauksissa talousrikosjuttujen käsittely voi venyä huomattavan pitkäksi. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) runsaasti huomautuksia pitkäkestoisista prosesseista rikosasioissa ja erityisesti talousrikosasioiden pitkittyneestä käsittelystä. Pitkittymisen on katsottu vaarantavan yksilöiden oikeusturvaa ja lisäävän oikeusprosessin kustannuksia.

Talousrikostutkinnan kyselyssä tutkintahenkilöstöltä tiedusteltiin kehittämisehdotuksia esitutkinnan ja koko oikeusprosessin sujuvuuden lisäämiseksi. Vastauksissa esille tulleet kehittämisehdotukset käsittelivät tutkintakäytäntöjä useasta eri näkökulmasta. Poliisin ja syyttäjän välisen yhteistyön lisäämistä ehdotettiin laajasti, vaikka yhteistyön todettiinkin viime vuosina kohentuneen. Syyttäjien aktiivisempi osallistuminen tutkintaan tehostaisi prosessia, mutta voi olla vaikeasti toteutettavissa resurssipulan vuoksi. Tutkintaresurssien niukkuus koettiin ongelmaksi myös poliisin talousrikostutkinnassa. Myös tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen nostettiin esille, kuten esimerkiksi sähköisten tiedonsaantioikeuksien laajentaminen pankkien tiliotetietojen osalta. Kaiken kaikkiaan siirtymistä yhä enenevässä määrin sähköisiin asiakirjoihin kannatettiin.

Tavoitteena on lyhentää talousrikosten esitutkinta-aikaa ja oikeusprosessin kestoa ja tehostaa oikeudenkäyttöä esimerkiksi johtamista kehittämällä. Lisäksi työ- ja menettelytapoja halutaan uudistaa prosessin eri vaiheissa.

Tässä raportoitujen, joidenkin alustavien tulosten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että keinovalikoima esitutkinnan tehostamiseksi on laaja ja halukkuutta uusien toimintatapojen ideoimiseen näyttää löytyvän.

LÄHTEET:

Vesa Muttilainen & Terhi Kankaanranta: Talousrikollisuuden kehityssuunnat ja toimintaympäristö vuosina 2000–2009. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 91/2011.

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus (2000–2009). Poliisin tulostietojärjestelmän (Polstat) tietoja talousrikosjutuista ja -nimikkeistä eri vuosilta.

Terhi Kankaanranta & Vesa Muttilainen: Talousrikostutkinnan tila poliisissa vuonna 2011 (käsikirjoitus)

Muttilainen on erikoistutkija ja tutkimusyksikön päällikkö ja Kankaanranta tutkija Poliisiammattikorkeakoulussa.

 
Julkaistu 12.12.2011