Riikka Kostiainen

Syrjäytymisen ehkäisy kriminaalipolitiikan ytimessä

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa hyvän sosiaalipolitiikan olevan parasta kriminaalipolitiikkaa. Henriksson nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.

Anna-Maja Henriksson pääsi eduskuntaan vuonna 2007, jolloin hän oli myös ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Kunnallispolitiikassa hän oli toiminut jo pidempään, mm. kahdeksan vuotta Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja viimeiset pari vuotta valtuuston puheenjohtajana. Ammatiltaan hän on juristi ja toiminut pankkilakimiehenä lähes koko työuransa valmistumisestaan 1987 lähtien.

Henriksson kertoo, että oikeusministerin tehtävässä on ollut suurta hyötyä siitä, että hän sai viime vaalikaudella toimia lakivaliokunnan varapuheenjohtajana. Tehtävässä oppi tuntemaan oikeusministeriön hallinnonalaan liittyvät asiat ja niiden käsittelyn.

– Olin hyvin iloinen siitä, että RKP:lle tuli oikeusministeriö ja itse sain ryhmäni luottamuksen. Muistan silti nukkuneeni huonosti sen yön, kun ministerin paikka selvisi ja ajattelin, mitä kaikkea onkaan edessä. Sittemmin univaikeuksia ei ole ollut, sillä alkutaival on sujunut erittäin hyvin. Olen tutustunut ministeriön osastoihin ja ihmisiin sekä hallinnonalan organisaatioihin kuten Rikosseuraamuslaitokseen ja tuomiolaitokseen. Tässä työssä ei tule aika pitkäksi, sillä nämä asiat kiinnostavat niin mediaa kuin kansalaisiakin; aiheitakin on laidasta laitaan, uusi ministeri naurahtaa.

Oikeusturvaa enemmän ja väkivaltaa vähemmän

Kaudellaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa edistää erityisesti oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia ja ylipäätään nostaa oikeudenmukaisuutta esille.

– Toimiva oikeuslaitos on demokratialle tärkeä, joten sen resursseista huolehtiminen on korkea prioriteetti. Jokaiselle suomalaiselle ja Suomessa asuvalle on pysyttävä antamaan riittävästi oikeusturvaa. Tähän liittyvät myös oikeudenkäyntien kestot. Tällä hallituskaudella tavoitteena on saada lyhennyttyä pitkiä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät yleensä talousrikollisuuteen.

Ministerin mukaan täytyy pitää huolta, että lainsäädäntömme seuraa yhteiskunnan kehitystä. Tärkeä työ on tarkastella lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistusasteikkoja suhteessa muihin rikoksiin. Hallitusohjelmassa on kirjaus myös siitä, että rikoslainsäädäntöä pitää kehittää niin, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus toteutuu nykyistä paremmin. Siihen liittyy tavoite käydä läpi, onko esimerkiksi raiskausrikosten osalta tarvetta tarkennuksiin ja uudistuksiin; esimerkiksi onko syytä miettiä paitsi rangaistusasteikkoja myös itse tekomuotoja. Hän odottaa työn pohjaksi Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta lähiaikoina tulevaa tutkimusta siitä, minkälaisia tuomioita eri tuomioistuimissa tuomitaan ja miten ne suhteutuvat toisiinsa.

Lisäksi Henriksson kantaa erityistä huolta perheväkivallasta. Viime hallituskaudella tehtiin siihen liittyviä merkittäviä uudistuksia, mutta edelleen perheväkivalta on Suomessa iso ongelma. Väkivallan taustalla on erilaisia asioita kuten alkoholin runsasta käyttöä ja syrjäytymistä, joskin väkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

– Mikään ongelma ei ratkea sillä, että rangaistusasteikkoja muutetaan. Jotta käyttäytyminen muuttuisi, tarvitaan toisenlaisia toimenpiteitä. Silloin puhutaan syrjäytymisen ehkäisystä –siitä, että ihmisellä on työtä, nuoret pääsevät koulutukseen, koulussa on riittävästi tukihenkilöitä ja että tuetaan ja autetaan perheitä, joissa on päihdeongelmia. Tässä täytyy mennä melkein jokainen sektori läpi. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasianministeriö, oikeusministeriö ja kaikki yhdessä joutuvat miettimään, miten toimitaan, jotta tulevaisuudessa suomalaisten arki olisi vielä turvallisempaa ja parempaa kuin tänä päivänä.

Hyvinvointiyhteiskunnassa oltava sijaa kaikille

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan hyvässä kriminaalipolitiikassa onkin kyse mitä suuremmissa määrin syrjäytymisen ehkäisystä. Hänen mielestään ei voi tarpeeksi korostaa sitä, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa.

– Siksi on tärkeää, että tällä hallituskaudella saadaan korotettua pienimmät työmarkkinatuet ja työttömyyspäivärahat. Paljon on kysymys myös laajasta yhteistyöstä. Ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksia on aina hankala nähdä, mutta esimerkiksi lastensuojelussa näkee, mitä tapahtuu, kun ei ole tehty riittävästi. On hälyttävää, että kunnissa tarvitaan tänä päivänä enemmän lastensuojelun toimenpiteitä kuin koskaan aikaisemmin. Kyse voi olla osittain siitä, että toimitaan herkemmin kuin aikaisemmin, mutta huostaan otettujen lasten määrää viittaa siihen, ettei yhteiskunnan tila ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Saamme niin kunnissa kuin hallituksessa ja eduskunnassakin katsoa peiliin ja pohtia, millä tavalla voimme edelleen parantaa perheiden hyvinvointia, hän painottaa.

– Ennaltaehkäisyyn liittyy myös oma vastuu ja vanhemmuus; lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta. Tässäkään ei auta pelkästään se, että säädetään lakeja, vaan ihmiset täytyy saada välittämään enemmän. Tukea tarvitsevien pitäisi saada sitä aikaisemmassa vaiheessa. Jokin yksittäinen asia voi ajaa lapsen tai nuoren rikollisuuden tielle. Nettimaailma on kokonaan uusi ilmiö, ainakin sillä tavalla, että lapset ovat jo pienestä pitäen siellä mukana ja saavat sieltä paljon ja erilaisia vaikutteita.

Toisentyyppinen ongelma on puolestaan järjestäytynyt rikollisuus. Siinä ei välttämättä ole kysymys syrjäytyneistä ihmisistä vaan ammattilaisista, jotka käyttävät ammattitaitoansa päästäkseen rikollisen toiminnan avulla suuriin taloudellisiin päämääriin, ministeri muistuttaa.

Huomio kiinnijäämisriskiin ja rikoshyödyn poisottoon

Myös talousrikollisuuden Henriksson lukee suomalaisen yhteiskunnan isoihin rikollisuusongelmiin. Talousrikollisuuden torjunnassa kiinnijäämisriskin nostaminen on keskeisessä roolissa.

– Tiedämme, että verottajan ohi menee aivan liian paljon. Sen vuoksi hallitus on nostanut yhdeksi kärkihankkeekseen harmaan talouden torjunnan, ja toivottavasti pääsemme näkemään siinä myös tulosta hallituskauden loppupuolella. Konkreettisia toimia on mm. se, että jokaiselle rakennustyömaalla työtä tekevälle tulee verotunnistekortti, jossa on työnantajan veronumero. Näin on myös helpompi tehdä tarkastuksia työmaalla. Olennaista on panostaa reiluun yrittäjyyteen ja ottaa epäreilut yrittäjät kiinni.

Harmaan talouden torjunnassa tehdään laaja-alaista ja poikkihallinnollista työtä. Henrikssonin mukaan on tärkeää, että niin verottaja, poliisi, syyttäjä, tuomioistuinlaitos kuin ulosottokin toimivat yhdessä mahdollisimman varhain. Mitä parempi viranomaisyhteistyö, sitä parempi mahdollisuus on päästä rikoshyötyyn kiinni ja myös nopeuttaa oikeuskäsittelyä.

– On tärkeää, että poliisi saa riittävästi resursseja, jotta he pystyvät tutkimaan myös uusia juttuja. Myös syyttäjälaitoksessa on oltava voimavaroja viedä juttuja eteenpäin tuomioistuimiin ja vastaavasti tuomioistuimissa käsitellä niitä. Joudummekin ministeriössä kohdentamaan enemmän resursseja niihin tuomioistuimiin, joissa on suuria talousrikosjuttuja.

Uudet rangaistukset ohjaavat pois rikospolulta

Marraskuun alussa tuli voimaan uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus. Siihen tuomittu saa asua kotonaan, mutta häntä valvotaan teknisin välinein ja muilla tavoin. Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, kun yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen on este. Käytännössä kohderyhmänä ovat lähinnä rattijuopumukseen ja omaisuusrikoksiin syyllistyneet. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toivoo, että valvontarangaistus osoittautuu toimivaksi ja käytetyksi seuraamukseksi.

– Pallo on nyt tuomioistuimilla. Toivottavasti he alkavat käyttää valvontarangaistusta, koska siihen sisältyy toimintavelvollisuus, päihteettömyys ja hyvin tarkka päiväohjelma, mikä voi auttaa tuomittua palaamaan normaaliin elämään. Ruotsista tästä rangaistusmuodosta on saatu erittäin hyviä kokemuksia: valvontarangaistukseen tuomituilla uusintarikollisuus on ollut paljon alhaisempaa kuin vankeusrangaistuksen suorittaneilla. Toivon, että tällä rangaistuksella saadaan Suomessa samanlaisia tuloksia uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

Muitakin uudistuksia seuraamusjärjestelmään suunnitellaan. Tällä hetkellä toimikunta miettii yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistusta. Työn pitäisi valmistua vielä tämän vuoden puolella. Toimikunta selvittää myös sakon muuntorangaistuksen vaihtoehtoa.

– On selvää, ettei nykyinen tilanne ole tyydyttävä, muttei myöskään ole järkevää palata aikaisempaan järjestelmään ja passittaa sakkonsa maksamatta jättäneitä vankilaan. Meidän täytyy nyt löytää joku hyvä välimuoto, jonkinlainen yhdyskuntaseuraamus, ministeri toteaa.

– Hallitusohjelmassa on myös kirjaus siitä, että selvitetään, voidaanko pitkiin ehdollisiin tuomioihin liittää lyhyt ehdoton vankeusaika. Se ei tarkoita sitä, että kaikkiin pitkiin ehdollisiin tuomioihin tulisi liittää vankeutta – jos se järjestelmän puitteissa onnistui – vaan käräjäoikeuden harkinnan mukaan joillekin rangaistuksen mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden saamiseksi. Tämä selvitys on kuitenkin vasta käynnistymässä.

Rikoslaki ei voi olla pelkkä signaali

Myös rikoslainsäädännön puolella on tulossa merkittäviä uudistuksia, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo. Parhaillaan istuu työryhmä, joka miettii vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointia. Toinen tärkeä uudistus koskee jo mainittua seksuaalirikoslainsäädäntöä. Kolmas hallitusohjelmaan kirjattu asia on talousrikosten rangaistusasteikkojen muutostarpeiden pohtiminen tekojen törkeyden mukaan. Myös sananvapautta koskevaan lainsäädäntöön tehdään mahdollisesti tarkistuksia. Tämä taas liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön.

Uusia kriminalisointitarpeita tulee esille julkisuudessa esille koko ajan. Ministerin mukaan tässäkin täytyy koko ajan seurata yhteiskunnan kehitystä. Kun ihmisten elämäntavat ja toimintatavat muuttuvat, eteen voi tulla sellainen tilanne, jossa toista henkilöä on vahingoitettu jollakin uudella tavalla. Tästä on esimerkki viime hallituskaudella kriminalisoitu "grooming" eli lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin esimerkiksi internetin kautta.

– Aina kun harkitaan jotain uutta kriminalisointia, pitäisi miettiä, mitä oikeushyvää halutaan suojella. Yleensä pitäisi olla kyseessä sellainen paheksuttava teko, joka koskettaa muuta yhteiskuntaa tai ulkopuolisia henkilöitä. Tähän mennessä on ollut periaatteena, ettei itsensä vahingoittamista ole kriminalisoitu – paitsi huumeidenkäyttö, sen sijaan viinan juonnista tai tupakoinnista ei saa sakkoa. Nyt käydään aivan perusteltua keskustelua rattijuopumuksen promillerajoista. Ensimmäiseksi kuitenkin tässäkin pitää selvittää, onko olemassa selvä tarve kriminalisoida ajaminen esimerkiksi 0,3 promillen alaisena. Olemme hataralla pohjalla, jos haluamme rikoslain kautta lähettää viestejä ja suojattava oikeus jää varjoon.

 
Julkaistu 12.12.2011
Sivun alkuun |