Juha Kääriäinen

Rikoksia taloudessa

Haaste-lehden tämänkertaiseen numeroon olemme koonneet ajankohtaisia artikkeleita ja uutisia, jotka liittyvät tavalla tai toisella talousrikollisuuteen tai yrityksiin kohdistuvaan rikollisuuteen. Talousrikollisuus on teemana aina ajankohtainen ja viime kuukausienkin aikana olemme todistaneet, kuinka julkisuuteen on tullut useita epäilyjä laajoista politiikan ja talouselämän vilpillisistä yhteyksistä.

Suomea on pidetty kansainvälisissä vertailuissa yleisesti ottaen melko vähän korruptoituneena yhteiskuntana mutta viime aikoina julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat, että tämänkin asian suhteen on oltava hereillä. Asenteet muuttuvat hitaasti mutta huolestuttavaa on, jos yksityistä eduntavoittelua korostavat asenteet ajavat vähitellen ja tässä muodossa yhteiskunnallista kokonaishyötyä tavoittelevan ajattelun rinnalle. Kuten ruotsalainen politiikan tutkija Bo Rothstein on todennut, korruptiota voidaan pitää aivan keskeisenä julkisen hallinnon laadun mittarina. Hyvä julkinen hallinto toimii ennen kaikkea julkisesti asetettujen normien mukaisesti ja tasapuolisesti kaikkia kansalaisia kohtaan. Näin se tuottaa palveluja tehokkaasti ja vaikuttavasti koko väestölle. Tämä voidaan osoittaa kansainvälisissä tutkimuksissa monilla mittareilla, jotka osoittavat hallinnon korruption ja väestön hyvinvoinnin käänteisen yhteyden. Korruption vastaisessa taistelussa on siten kyse paitsi moraalista, oikeudenmukaisuudesta ja demokratiasta myös siitä, kuinka tehokkaasti verovarojamme käytetään hyvinvoinnin edistämiseksi.

Talousrikollisuutta esiintyy erilaisen yritystoiminnan sisällä ja yritysten välillä. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että yritykset voivat joutua myös erilaisen rikollisen toiminnan kohteeksi. Tässä numerossa Venla Salmi ja Anssi Keinänen kertovat uuden yritysuhritutkimuksen tuloksista. Tutkimus on tehty nyt ensimmäisen kerran ja tuloksilla on siten erityistä uutisarvoa. Tutkimus kohdistui nyt alkuvaiheessa vain kaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin mutta myöhemmin hanketta on tarkoitus laajentaa muillekin toimialoille. Tutkimus tuntuu selvästi tulleen suureen tarpeeseen, sillä vastausprosentti yllätti tutkijat myönteisesti.

Monista yritysuhritutkimuksen kiinnostavista tuloksista voi nostaa esille yhden, joka haastaa kehittämään viranomaisten toimintaa: yritykset ovat yllättävän haluttomia ilmoittamaan rikoksista, joissa epäiltynä olisivat omat työntekijät tai alihankkijat tai joissa on kysymys erilaisista informaatiovuodoista. Tämä saattaa kertoa siitä, että yrityksissä ei riittävästi luoteta oikeusprosessin kykyyn käsitellä esiin tuotuja tapauksia niin, että ilmoittamisesta olisi aidosti hyötyä sekä uhriksi joutuneelle yritykselle että koko yrityselämälle.


 
Julkaistu 12.12.2011