Painetun lehden 4/2011 sisällys

12.12.2011

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY KRIMINAALIPOLITIIKAN YTIMESSÄ s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Hän nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.

KAUPPA JA TEOLLISUUS RIKOSTEN KOHTEENA s. 7
Venla Salmi
Ensimmäisen Suomessa toteutetun yritysuhrikyselyn tulokset osoittavat, että vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana.

ALUEELLISET TEKIJÄT EIVÄT SELITÄ KAUPAN RIKOSRISKIÄ s. 10
Anssi Keinänen
Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriö-käyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.

YRITYKSIIN KOHDISTUVAN RIKOLLISUUDEN TILANNEKUVA s. 12
Tuija Hietaniemi
Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.

TALOUSRIKOLLISUUS MONIPUOLISEN SEURANNAN KOHTEENA s. 14
Vesa Muttilainen & Terhi Kankaanranta
Suomessa on tasokasta tilastotietoa talousrikollisuuden yleiskehityksen seurantaa varten. Talousrikostutkinnan tilan analysointi edellyttää tilastotiedon lisäksi tarkempaa tietoa tutkintakäytännöistä.

KORRUPTIORIKOLLISUUDEN SÄÄNTELY JA SEURANTA MURROKSESSA s.16
Johanna Peurala & Anna Leppänen
Suomalaisen korruptiotorjunnan kenttä on ollut rajussa murroksessa 1990-luvulta lähtien. On tärkeää tarkastella korruption ydinaluetta eli lahjontaa sääntelevien instrumenttien viimeaikaista kehitystä.

UUSI SELVITYSYKSIKKÖ TUKEE HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAA s. 18
Erja Virta
Tämän vuoden alussa Verohallintoon perustettiin uusi toimija, Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.

ULKOMAISEN TYÖVOIMAN HYVÄKSIKÄYTTÖ EI PAINOTU TUTKINNASSA s. 20
Anne Alvesalo-Kuusi
Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.

UUDET RIKOSTYYPIT – VANHAT VASTAUKSET s. 22
Riikka Kostiainen
YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti järjesti 30-vuotisjuhlaseminaarin uusista rikoksista. Kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan tiedon keruuta.

YMPÄRISTÖRIKOKSET YRITYSTEN TOIMINNASSA s. 23
Heidi Nummela
Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä.
Ympäristörikosten torjuntaan toivotaan yhteistä strategiaa s. 25

TUTKIMUS KRIMINAALIPOLITIIKAN PERUSTANA s. 26
Inkeri Anttila
Inkeri Anttila palkittiin syksyllä työstään eurooppalaisena kriminologina. Lehdessä julkaistaan hänen kiitospuheensa.

IKÄÄNTYNEIDEN RISKI JOUTUA RIKOKSEN UHRIKSI VOI KASVAA s. 28
Mervi Sarimo
Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä on selvittänyt ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on puutteellista.

RIKOSUUTISOINNIN MUUTOKSET s. 31
Mirka Smolej
Rikoksista ja eritoten väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös rikosuutisten sisältöpainotukset ja uutisoinnin tavat ovat muuttuneet.

RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ DOPINGRIKOKSISSA s. 34
Heini Kainulainen
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että rikosoikeudellinen kontrolli on keskittynyt dopingaineen käyttäjien ympärille. Dopingaineen käyttämistä ei ole kriminalisoitu rikoslaissa, mutta he tulevat rangaistuiksi tuotuaan maahan pienen määrän dopingainetta omaa käyttöään varten.

SELVÄ KAISTA -OHJELMALLA SAATU LUPAAVIA TULOKSIA s. 36
Mia Kilpeläinen
Rattijuopumuksesta vankeuteen tuomituille tarkoitettua toimintaohjelmakokeilua on tutkittu.

VAAKAMALLI LUO SOSIAALISTA HYVINVOINTIA KOULUUN s. 38
Päivi Hamarus
Kouluyhteisöjen hyvinvointi on monestakin syystä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Vaakamalli on uusi menetelmä, jolla voidaan kehittää yhteisöllisyyttä ja yhteisön sosiaalista hyvinvointia. Mallin yhteyteen on rakennettu myös sosiaalisen hyvinvoinnin mittari.

Kriminologia: VÄISTYVÄ VÄKIVALTA s. 40
Matti Laine
Arkiajattelussa aikakautemme näyttäytyy erityisen väkivaltaisena. Tällöin usein viitataan 1900-lukuun kaksine maailmansotineen ja lukuisine muine konflikteineen. On syytä kuitenkin muistaa, että kyse oli hyvin paljon sotaan ja muuhun tappamiseen liittyvästä teknologiasta. Varhaisemmat ajat olivat paljon väkivaltaisempia.

Rikoksentorjunta: TILANNETORJUNTA JA RATIONAALISEN TEORIAN JÄRKI s. 42
Jukka-Pekka Takala
Rikosten tilannetorjunnan perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.

AJASSA s. 44
Rikoksentorjunta vaatii kunnilta pitkäjänteistä työtä
Icehearts edusti Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa
Rikoksentorjuntaneuvoston johtoon Marita Ruohonen
Kolmatta sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan
Kritsin 10-vuotisseminaari: Rikollisten auttaminen ei myy
Lähisuhdeväkivalta voi katketa viranomaisyhteistyöhön
Viharikoksia edellisvuotta vähemmän

JULKAISUJA s. 47
Piilorikollisuuden tutkimuksen nousu
Uusi kirja rikosseuraamustyöstä

 
Julkaistu 12.12.2011