Riikka Kostiainen

Kritsin 10-vuotisseminaari: Rikollisten auttaminen ei myy

Kriminaalihuollon tukisäätiön, Kritsin, juhlaseminaarin avannut säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Lasse Murto totesi, että rikosseuraamusasiakkaiden parissa tehtävässä työssä kohdataan ihmisen elämän ilkeimpiä ongelmien koko kirjo: rikolliseen käyttäytymiseen yhteydessä olevaa päihdeongelmaa, köyhyyttä, asunnottomuutta, fyysistä ja psyykkistä sairastavuutta, lasten kaltoin kohtelemista ja muita perheongelmia.

– Aikaisempaa ponnekkaammin korostetaan sitä, että sosiaalinen vastuu on yksilön vastuuta itsestään ja perheestään. Tuottamattomien ja riippuvaisten kansalaisten auttamiselle on yhä vaikeampi löytää perusteluja. Kuitenkin Krits-toimijoiden eettinen velvollisuus on kysyä, missä kulkee yksilön ja yhteiskunnan vastuun raja ja mikä on monimutkaisiin vaikeuksiin ajautuneiden ihmisten aito kyky etsiä apua ja asettua vastuuseen.

Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki käsitteli kriminaalihuollon suuria kysymyksiä. – Melkoinen helpotus sekä palvelu- että seuraamusjärjestelmän paineisiin saataisiin vastuullisemmalla ja tutkimustietoon perustuvalla yhteiskuntapolitiikalla, kuten rajoittavalla alkoholipolitiikalla ja riittävällä sosiaaliturvalla.

Erityisesti Mäki arvosteli julkisen vallan järjestöiltä edellyttämiä ostopalvelusopimuksia. Ne rajaavat pois vapaaehtoistyön mahdollisuuksia pitkäjänteiseen ja asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen kehittämiseen.

HEUNIn johtaja Kauko Aromaa pohti talouskriisin vaikutuksia rikollisuuteen ja sen kontrolliin. Hänen arvionsa mukaan parhaassa tapauksessa taloudellinen pakko saattaa lopulta aikaan sen, mihin humanistisesti ajatelleet asiantuntijat eivät ole pystyneet. Pahimmassa tapauksessa talouskurimus voi johtaa "yövartijayhteiskunnan" syntymiseen. Esimerkiksi seuraamusjärjestelmää saatetaan yksityistää niiltä osin, joista voidaan saada taloudellista voittoa. Turvallisuutta saavat ne, joilla on varaa hankkia sitä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertasi Kritsin vaiheita ja arvioi vankien jälkihuollon tilannetta. Hänen mielestään vapautuvien vankien aseman kohentamiseksi tarvittaisiin nykyistä kiinteämpää yhteistyötä seuraamusjärjestelmän, vapautuvan kotikunnan ja palvelujen tuottajien välillä. Ainakin suuremmissa kunnissa tarvittaisiin työntekijöitä, jotka olisivat perehtyneet nimenomaan rangaistuksesta vapautuvien erityisongelmiin.

Lisäksi dosentti Henrik Linderborg kertoi lyhytaikaisvankien elämästä ja tarpeista. Heille tulisi tarjota palveluja keskitetysti monen toimijan yhteistyönä.

Kriminaalihuollon palkinto KRIS-Tampereelle

Seminaari yhteydessä jaettiin myös ensimmäinen kriminaalihuollon palkinto (10 000 euroa). Sen sai entisten vankien perustama KRIS-Tampere ry:n vertaistuki. KRIS-Tampereen auttamina kymmenet vapautuneet vangit ovat onnistuneet muuttamaan elämäänsä ja pääsemään töihin tai opiskelemaan. Palkinnon saajan valitsi lääkäri Ilkka Taipale.

– Itse palkinnon perustaminen on symbolinen ja arvokas teko siinä kovassa ilmapiirissä, jota rangaistusten koventamisvaatimukset heijastavat yhteiskunnassamme, jossa eriarvoisuus muutenkin on kohtuuttomasti kasvanut. Tässä atmosfäärissä KRIS puolestaan on melkein raamatullinen ilmestys, edustaahan se mustia lampaita ja kotiinsa palaavia tuhlaajapoikia – mutta siten, että nämä ovat alkaneet etsiä vertaisiaan ja tukemaan heitä.

 
Julkaistu 12.12.2011