Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen

Suomalaisten miesten kokema väkivalta

Runsas puolet suomalaisista miehistä on kokenut joskus 15 vuotta täytettyään fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta oli usein tuntemattoman tekemää. Nykyisen kumppaninsa tekemää parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 16 prosenttia parisuhteessa olevista miehistä.

Väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kahdelta eri ajanjaksolta: 15 vuotta täytettyä ja viimeisten 12 kuukauden aikana. Haastateltavilta kysyttiin erikseen tuntemattoman, tutun sekä nykyisen ja entisen kumppanin tekemästä väkivallasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös väkivallasta aiheutuneita seurauksia kuten fyysisiä vammoja ja psyykkisiä haittoja. Lisäksi kysyttiin seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

Tuntemattomien tekemä väkivalta yleistä

Miehet joutuivat yleisimmin tuntemattoman tekemän väkivallan kohteeksi niin pitkällä (15 vuotta täytettyä) kuin lyhyellä (viimeiset 12 kuukautta) aikavälillä. Runsaat 40 prosenttia miehistä oli kokenut 15 vuotta täytettyään vähintään kerran tuntemattoman tekemää väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua, 10 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Tämä väkivalta oli pääasiassa fyysistä väkivaltaa ja uhkailua. Miehiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta oli harvinaista.

Kuvio 1. Miesten kokeman väkivallan ja uhkailun yleisyys 15 vuotta täytettyä ja viimeisten 12 kuukauden aikana eri tekijäryhmissä, %.

Kuvion luvut on laskettu tuntemattoman ja tutun tekemän väkivallan osalta suhteessa kaikkiin miehiin, parisuhdeväkivaltaa koskevat luvut suhteessa parisuhteessa oleviin ja olleisiin. Viimeisen vuoden ajalta luvut puuttuvat entisen kumppanin tekemän väkivallan osalta, sillä haastattelussa ei kysytty, milloin entinen parisuhde oli päättynyt.

Tuttujen välinen väkivalta

Tutun tekemää väkivaltaa oli kokenut lähes neljäsosa miehistä 15 vuotta täytettyään. Vuoden ajalta vastaava luku oli viisi prosenttia. Monet tällaisen väkivallan tekijöistä olivat kaveripiiristä (37 %) tai puolituttuja (24 %). 17 prosenttia tekijöistä oli joko uhrin asiakkaita, potilaita, työtovereita tai muita työpaikalla olleita henkilöitä. 15 prosenttia tutuista väkivallan tekijöistä oli perhepiiristä tai sukulaisia, ei kuitenkaan parisuhdekumppaneita. Myös tutun tekemä väkivalta oli yleensä fyysistä tai väkivallalla uhkaamista. Väkivallan tekijä oli tutun ja tuntemattoman tekemässä väkivallassa lähes poikkeuksetta mies (noin 95 % kummankin ryhmän tekijöistä).

Joka kahdeksas mies kokenut parisuhdeväkivaltaa

Tutkimusaineiston miehistä oli haastatteluhetkellä 51 prosenttia avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. 17 prosenttia miehistä eli yhdessä kumppaninsa kanssa ja seitsemän prosenttia vastasi olevansa seurustelusuhteessa. Kaikkiaan 74 prosenttia miehistä eli jonkinlaisessa parisuhteessa.

Parisuhteessa olevista miehistä 16 prosenttia oli joutunut joskus kumppaninsa tekemän väkivallan tai uhkailun kohteeksi (12 % kaikista 15-74-vuotiaista miehistä), kuusi prosenttia viimeisen vuoden aikana. Entisen kumppanin tekemää väkivaltaa oli kokenut runsas viidennes miehistä.

Fyysiset ja psyykkiset vammat

38 prosentille kaikista väkivaltaa kokeneista miehistä oli aiheutunut mustelmia, naarmuja, haavoja tai muita fyysisiä vammoja. Psykologisia seurauksia kuten vihaa, pelkoa tai masennusta oli 27 prosentilla miehistä. Yli puolelle väkivaltaa kokeneista miehistä oli aiheutunut joko fyysisiä vammoja tai psyykkisiä seurauksia.

Kuvio 2. Miehille väkivallasta aiheutuneet fyysiset vammat ja psyykkiset seuraukset eri tekijäryhmissä, %, viimeisin tapaus.

Väkivallan tuleminen poliisin tietoon ja alkoholi

Tuntemattoman tekemästä väkivallasta tuli 23 prosenttia poliisin tietoon, tutun tekemästä yhdeksän prosenttia. Entisen kumppanin tekemästä väkivallasta pari prosenttia ilmoitettiin poliisille, mutta nykyisen kumppanin väkivallasta ei juuri lainkaan.

Rikosilmoitus oli tehty 71 prosentissa tuntemattoman tekemästä väkivallasta, jossa mies oli uhrina ja joka oli tullut poliisin tietoon. Tutun sekä entisen kumppanin tekemästä poliisin tietoon tulleesta väkivallasta puolessa oli täytetty rikosilmoituslomake.

Miesten haluttomuus ilmoittaa parisuhdeväkivallasta voi johtua väkivallan lievyydestä tai siitä, että mies katsoo väkivallasta huolimatta pystyvänsä hallitsemaan tilanteen ilman ulkopuolista apua. On myös mahdollista, että miehet pelkäävät kasvojensa menettämistä, eivätkä halua näyttää haavoittuvuuttaan, kun väkivallan tekijä on nainen.

Kuvio 3. Miesten kokeman väkivallan tuleminen poliisin tietoon ja rikosilmoituksen tekeminen eri tekijäryhmissä, % tapauksista, viimeinen tapaus.

Joko uhri tai tekijä oli päihtynyt tuntemattoman tekemässä väkivallassa noin 85 prosentissa tapauksista (tekijä oli päihtynyt lähes 80 prosentissa tapauksista). Tutun tekemässä väkivallassa jompikumpi osapuoli oli päihtynyt kahdessa kolmasosassa, parisuhdeväkivallassa puolessa tapauksista.

Häirintä

Kymmenen prosenttia miehistä oli kokenut seksuaalista häirintää ja ahdistelua viimeisten 12 kuukauden aikana ja 26 prosenttia täytettyään 15 vuotta. Yleisin miesten kokema seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun muoto oli lähentely, koskettelu tai yritys suudella vastoin tahtoa. Miesten kokema seksuaalinen häirintä oli yli puolessa tapauksista naisten tekemää.

Miehet ja naiset

Tutkimuksessa haastateltiin myös naisia, joille tehtiin samat kysymykset kuin miehille. Kaikkiaan miehet ja naiset olivat kokeneet yhtä usein väkivaltaa. Miehet ja naiset olivat myös kokeneet suunnilleen yhtä usein nykyisen kumppanin tekemää väkivaltaa sekä joskus nykyisen parisuhteensa että viimeisen vuoden aikana. Entisen kumppanin tekemän väkivallan kohteeksi miehet olivat joutuneet huomattavasti naisia harvemmin.

Miehille yleisemmästä, tuntemattoman tekemästä väkivallasta aiheutui fyysisiä vammoja paljon useammin kuin naisille, mutta muissa tekijäryhmissä vammat olivat yleisempiä naisilla, ja erityisesti tämä näkyi parisuhdeväkivallassa. Miehet kertoivat huomattavasti naisia harvemmin parisuhdeväkivallasta aiheutuneen psyykkisiä seurauksia. Tämän näkyi etenkin entisen kumppanin tekemässä väkivallassa. Miehistä, jotka olivat kokeneet entisen kumppanin tekemää väkivaltaa, 32 prosenttia arvioi, että väkivalta oli yksi syy eroon, naisista 57 prosenttia.

Tutkimusaineisto

Tutkimuksen kohteena olivat 15–74-vuotiaat. Otos käsitti 7171 suomenkielistä henkilöä, jotka Tilastokeskus poimi väestörekisteristä. Tilastokeskus keräsi tutkimusaineiston lokakuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Otokseen valituista 45 prosenttia osallistui tutkimukseen. Vastanneista oli miehiä 1918. Tutkimuksessa käytettiin kolmea tietojenkeruumenetelmää: käyntihaastattelua, puhelinhaastattelua ja internet-kyselyä. Matalahko vastaamisosuus johtui suurelta osin internet-kyselyn kadosta (25 % internet-kyselyn otokseen valituista vastasi). Tutkimusaineiston keruun rahoittivat Euroopan komissio, oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Heiskanen, M. & Ruuskanen, E. 2010. Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti. Raportti 66. Verkkojulkaisu, osoitteessa www.heuni.fi .

Kirjoittajat työskentelevät YK:n yhteydessä toimivassa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa.

Haaste 4/2010

 
Julkaistu 13.12.2010