Ari Juuti

Rikosseuraamuslaitoksen työ lisää yhteiskunnan turvallisuutta

Rikosseuraamuslaitoksessa valmistui vuonna 2010 turvallisuusstrategia. Olennaista strategiassa on henkilöstön turvallisuus ja rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategiatyön pohjana on ollut vankiloissa ja kriminaalihuollon aluetoimistoissa toteutetut turvallisuustutkimukset. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmia.

Nykyisen sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan yhteiskunnan turvallisuuden keskeisimpiä uhkia ovat syrjäytyminen, henkirikokset, suuronnettomuudet, järjestelmäriskit ja järjestäytynyt rikollisuus. Nämä ovat olennaisesti myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan riskejä tai niiden aiheuttajia. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa on esitetty suositukset väkivallan määrän vähentämiseksi. Siinä suositellaan tehostamaan vankien vapauteen valmentamista ja jälkihuoltoa ja huolehtimaan sen riittävästä resursoinnista, lisäämään väkivallan vastaista ohjelmatyötä vankiloissa, ottamaan pysyvästi käyttöön naisvangeille tarkoitetut väkivallasta vapaaksi ryhmät ja kehittämään rangaistukseen tuomittujen päihdeongelmaisten hoito-ohjelmia osana rangaistuksen täytäntöönpanoa sekä ennen ja jälkeen.

Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä painopisteitä ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Vuonna 2003 vankilasta vapautuneiden ensikertalaisten uusimisprosentti oli 42. Jos uusimisprosentti laskettaisiin kaikista 2003 vapautuneista, uusimisprosentti olisi ollut 58. Uusijoista noin 70 prosenttia teki rikoksensa ensimmäisenä seurantavuonna vapautumispäivän jälkeen.

Rikosseuraamuslaitos osana yhteiskuntaturvallisuutta

Vankeuslaissa ja laissa ehdonalaisen vapauden valvonnasta mainitaan vankeuden täytäntöönpanon ja ehdonalaisvalvonnan yhtenä tavoitteena rikoksen tekemisen estäminen rangaistusaikana. Molempien lakien ehdoton sanamuoto "rikoksen tekemisen estäminen" on hyvin haasteellinen, etenkin kun rikokset tulisi estää suljettujen olosuhteiden ohella myös avo-olosuhteissa.

Kriminaalipoliittisen linjauksen mukaan rangaistusseuraamusten painopistettä siirretään tulevaisuudessa laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin. Tämän lisäksi on linjattu, että toiminnan painopistettä siirretään suljetuista laitoksista avolaitoksiin sekä hallitun vapauttamisen turvaamiseen. Vähenevää kontrollia perustellaan sillä, että valvonta joka tapauksessa loppuu vapautumispäivänä, ellei vanki vapaudu ehdonalaisvalvontaan. Hallittu vapauttaminen merkitsee valvotun koevapauden käytön lisäämistä sekä toiminnaltaan uudenlaisten vapauttamisyksiköiden perustamista. Lisäksi valvontarangaistuksen käyttöönotto uutena rangaistusmuotona asettaa omat haasteensa ja mahdollisuutensa.

Turvallisuusstrategian päämäärät ja kehitysehdotukset

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategiset päämäärät kiteytettiin kolmeen pääkohtaan, jotka perustuvat hallinnonalaa sääteleviin lakeihin ja perustehtävän suorittamiseen:

  1. Henkilöstön työturvallisuus on otettava huomioon kaikessa toiminnassa.
  2. Rikoksesta tuomituilla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen joka on tapahduttava lain mukaisesti.
  3. Rikosseuraamuslaitoksen työ yhteiskuntaturvallisuuden edistämisessä on tuloksia tuottavaa.

Muita strategisia päämääriä ovat:

  • Järjestäytyneen ja ammattirikollisuuden erityispiirteet otetaan huomioon kaikilla tasoilla.
  • Seuraamusten aikana tapahtuvaa rikollisuutta estetään mahdollisimman tehokkaasti.
  • Toimitiloja vuokrattaessa ja rakennettaessa turvallisuustarpeet otetaan huomioon.
  • Sisäinen turvallisuustiedonkulku on tehokasta ja nopeaa.
  • Myös onnistuneesta turvallisuustyöstä tiedotetaan oma-aloitteisesti.
  • Kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä kehitetään toimivaksi kokonaisuudeksi.
  • Eri ammattialojen välinen yhteistyö hallinnon sisällä ja viranomaisten kesken on välitöntä, tehokasta ja toimivaa.

Turvallisuusstrategiassa esitettiin 24 turvallisuusstrategisiin päämääriin liittyvää kehitysehdotusta, joista osa on jollakin tavalla toteutumassa tai jo toteutunut. Toteutuneista ehdotuksista voi mainita rikosseuraamusalueille nimitetyt turvallisuuspäälliköt, joiden työpanos on merkittävä nykyisessä organisaatiossa, sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoille suunnatun varautumiskoulutuksen Pelastusopistolla. Toteutumassa on virkamerkkiuudistus, jossa jokainen virkamies saa yhdenmukaisen ja uskottavan kortin, josta hänet tunnistetaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheksi. Toteutumassa on myös yhdyskuntaseuraamustoimistojen virkamiesten tietokoneisiin asennettava henkilöturvajärjestelmä, jonka avulla henkilökunta voi tarvittaessa kutsua apua paikalle. Myös rikoksesta tuomitun arviointia ollaan kehittämässä. Lisäksi turvallisuustiedonkulkua tehostetaan eri yksiköiden välillä. Mainittujen ehdotusten lisäksi kehitystä on tapahtunut voimankäyttövälineiden hankinnassa ja virka-autojen varustelussa, jotka tehdään Poliisin tekniikkakeskuksessa sopimuksemme perusteella. Kehitteillä on myös reitinmukaisista vanginkuljetusajoneuvoista tehtävät hälytykset suoraan hätäkeskukseen, jolloin avun saanti vanginkuljetusautoihin nopeutuu hätätilanteissa.

Turvallisuuden haasteet

Edellä mainittujen linjausten ja olosuhteiden vallitessa turvallisuustyö on hyvin haasteellista. Tänä päivänä turvallisuudelle asettaa haasteita järjestäytynyt rikollisuus ja etenkin jengiläiset, jotka omalla toiminnallaan pyrkivät vaikuttamaan muihin vankeihin ja päättämään asioita heidän puolestaan. Myös henkilökuntaan kohdistuneet väkivallanteot vapaa-ajalla entisten vankien taholta ovat tänä vuonna nousseet esille. Toivottavasti ne ovat olleet vain yksittäisiä tekoja eivätkä jatkossa tule osaksi arkipäivää, sillä siinä tapauksessa meidän tulee kehittää keinoja ja lainsäädäntöä henkilökunnan suojelemiseksi.

Myös tutkintavankien lisääntyminen tulee asettamaan haasteita, etenkin kun suurin osa tutkintavankiloista on yliasuttuja. Esimerkiksi Vantaan vankilassa on lähes sata ja Turun vankilassa yli sata vankia liikaa. Tutkintavangeista kolmannes on ulkomaalaisia ja edustavat yli 50 kansalaisuutta. Vankeusvangeista ulkomaalaisten osuus on 13 prosenttia.

Rikosseuraamuslaitoksen rahoitus on myös yksi huolenaihe, sillä rapistuvat kiinteistöt ja elinkaarensa loppupäässä olevat tekniset turvajärjestelmät vaativat kunnostusta. Myös uusien rangaistusmuotojen ja valvontamenetelmien käyttöönotto vaatii henkilökuntaa, sillä tekniikka itsessään ei valvo tai tue ketään. Valvontaan tarvitaan työntekijöitä, tekniikka on vain apuna, joka mahdollistaa paremmin erilaisia toimia ja parhaassa tapauksessa säästää myös henkilötyövuosia.

Oma käsitykseni on, että turvallisuuden merkitys kohoaa pikku hiljaa sille kuuluvalle paikalle myös hallinnossa; kentällä turvallisuuden merkitys on aina tiedostettu. Turvallisuuden merkityksen huomioimisesta kertoo esimerkiksi se, että Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan vuosille 2011–2015 on otettu mukaan turvallisuus. Mielestäni se kuuluu sinne itsestäänselvyytenä, koska olemme yksi yhteiskunnan merkittävistä turvallisuusviranomaisista. Myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2012–2015 mainitaan turvallisuuden kehittäminen ja Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä yhteiskuntaturvallisuuden edistäjänä.

Yksin emme pystyisi toimimaan näin tehokkaasti, mutta tiivis viranomaisyhteistyö usean eri viranomaisen kanssa tuottaa parhaan tuloksen.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategiatyö aloitettiin vankeushoitolaitoksessa tehdyllä kenttätutkimuksella, jonka toteutti Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heuni. 1.4.–30.9.2007 tutkija Mika Junninen ja tutkimusavustaja Hanna Kauttio haastattelivat 33 vankiloiden työntekijää ja vankia. Tausta-aineistona käytettiin tutkimuksesta laadittua turvallisuustutkimusta. Lisäksi aineistona on käytetty Mika Junnisen tekemää tutkimusta "Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistojen työtilojen turvallisuus ja henkilöstöön kohdistunut epäasiallinen vaikuttaminen vuonna 2008".

Kirjoittaja on ylitarkastaja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä.

Haaste 4/2010

 
Julkaistu 13.12.2010