Riikka Kostiainen

Porissa tehdään turvallisuuden eteen mallikasta työtä

Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.

Porissa kokonaisrikollisuus on ollut 2000-luvulla korkeammalla tasolla kuin samankokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Suuri osa rikosten kokonaismäärän kasvusta johtuu liikennerikkomusten lisääntymisestä mm. kameravalvonnan ansiosta, mutta huolestuttavaa kehitystä on ollut esimerkiksi väkivalta-, seksuaali- ja huumerikollisuudessa. Kaupungissa on kuitenkin tartuttu aktiivisesti toimeen ongelmien ratkaisemiseksi.

Porin kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 hyväksyttiin valtuustokäsittelyssä vuosi sitten marraskuussa. Kaupungissa oli olemassa jo vuonna 2001 valmistunut turvallisuussuunnitelma, mutta vuonna 2006 käynnistettiin uuden suunnitelman perinpohjainen valmistelu. Kaupunki teki valmistelussa tiivistä yhteistyötä Satakunnan poliisilaitoksen kanssa. Myös järjestöt olivat työssä aktiivisia. Lisäksi vuoropuhelua käytiin Porin seudun kuntien eli Karhukuntien kanssa, koska turvallisuusongelmat eivät pysähdy kuntarajoihin.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen mukaan turvallisuussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota erityisesti sellaisiin asioihin, joissa Pori erottautuu vertailukaupunkeja huonommilla tuloksilla. Esimerkiksi suunnitelman ensimmäinen tavoite rikosten ehkäiseminen on konkretisoitu siten, että Porissa rikosten määrä vähenee muiden suurten kaupunkien keskimääräiselle tasolle vuoteen 2012 mennessä. Toimenpiteitä siihen pääsemiseksi ovat esimerkiksi monialaisen läheisväkivaltatyöryhmän perustaminen ja Satakunnan poliisilaitoksen koordinoima Lasta lyömätön Satakunta -hanke.

– Olimme poliisin kanssa liikuttavan yksimielisiä siitä, että piilevään läheisväkivaltaan täytyy pystyä puuttumaan ja väkivaltaa vähentämään. Nykyään kunnioitetaan suuresti ihmisten ja perheiden itsemääräämisoikeutta, eikä heidän elämäänsä oikein uskalleta puuttua silloinkaan kun pitäisi, eli tässä suhteessa yhteiskunta on hyvinkin tolerantti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lasten huostaanottojen määrä on lisääntynyt – ja tietenkin siinä vaiheessa, kun lapsi otetaan huostaan, on tapahtunut jo paljon.

Luukkonen ottaa toiseksi esimerkiksi tavoitteen yleisten paikkojen turvallisuudesta. Siinä pyritään häiriökäyttäytymisen vähenemiseen yleisillä paikoilla. Tätä varten on koottu yleisten paikkojen turvallisuustyöryhmä ja lisätty vartiointia ja kameravalvontaa sekä kiinnitetty huomiota ravintoloiden turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi Porissa on otettu käyttöön paikallisen alkoholipolitiikan PAKKA-malli. Yhteisöpohjaisen päihde-ehkäisyhankkeen interventiot keskittyvät vastuulliseen myyntiin ja tarjoiluun nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Myös liikenneturvallisuus on suunnitelman painopistealueita. Henkilövahinkojen liikenneonnettomuuksissa pitäisi vähentyä Porissa vuoteen 2012 mennessä alle vertailukaupunkien keskitason.

– Erityisesti Pori on halunnut profiloitua tapahtumakaupunkina. Porin arvot ovat "työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä", ja tapahtumat kuten Pori Jazz kuuluvat tähän elämysosioon. Viranomaisyhteistyö tapahtumien aikana ja vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi on kehittynyt hyväksi käytännöksi, josta muut kaupungit ovat hakeneet oppia. Ainakin siinä on onnistuttu, etteivät tapahtumat eivät näy isona piikkinä poliisin rikostilastoissa, hän kertoo.

Resursseja saatu toimenpiteisiin

Aino-Maija Luukkosen mielestä turvallisuussuunnitelman hyväksyminen kaupunginvaltuuston tasolla on merkinnyt samalla vahvaa poliittista sitoutumista sen toteuttamiseen. Osa turvallisuussuunnitelman tavoitteista liittyy eri hallintokuntien, kuten koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen, pelastuslaitoksen ja teknisen toimen, normaaliin toimintaan. Jotkut toimenpiteet puolestaan vaativat rahallista panostusta ja lisäresursseja.

– Kaupunki on esimerkiksi resurssoinut oma-aloitteisesti henkilökuntaa pitkäaikaistyöttömien selvittely- ja aktivointihankkeeseen, jossa vähintään 500 päivää työttömänä olleet pääsevät terveystarkastukseen. Tarkastukset toteutetaan kaupungin työterveyshuollossa, koska halutaan antaa viesti siitä, että kyse on työterveydestä eikä jostain muusta. Työttömiä tukee moniammatillinen tiimi, jossa on mukana työterveyslääkäri ja -hoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Hanke liittyy syrjäytymisen ehkäisyyn, jossa on yhtenä tavoitteena, että pitkäaikaistyöttömyys vähenee puolella vuoteen 2012 mennessä. Se on iso tavoite taantuman aikana, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt, Luukkonen korostaa.

Poliittisen tason arvovalinta on ollut myös resurssien ja työntekijöiden lisääminen perhehoitoon hälyttävän huostaanottojen määrän nousun vuoksi. Lapsiperheille on haluttu tarjota kotityötä, jotta pystyttäisiin tekemään mahdollisimman paljon mahdollisimman varhain. Pori on ollut edelläkävijöitä myös sosiaalityöntekijän sijoittamisessa poliisilaitokselle ja sosiaalipäivystyksen maakunnallistamisessa. Muita turvallisuuspanostuksia ovat esimerkiksi koulujen turvallisuussuunnitelmien tarkistaminen, maahanmuuttajakoordinaattorin vakinaistaminen ja uuden riskienhallintapäällikön viran perustaminen.

Porissa aktiivista lähiötyötä

Asumisturvallisuudessa lähiötyö on ollut edelläkävijä. Porissa lähiöiden kehittäminen aloitettiin jo 1980-luvulla ja nyt on menossa viides ohjelmakausi. Tämänhetkinen hanke on nimeltään Kompakti kaupunki. Ideana on muuttua lähiöstä kaupunginosaksi, ja siinä Pihlavan, Pormestarinluodon, Sampolan, Impolan ja Väinölän lähiöt yritetään liittää osaksi kaupunkirakennetta, projektilakimies Paavo Immonen kertoo.

Immosen mukaan lähiöprojekteista on saatu vuosien varrella hyviä kokemuksia ja niissä kehitettyjä malleja on otettu kaupungin pysyviksi toiminnoiksi. Valtuuston päätöksellä kaupunki on vuodesta 2000 lähtien maksanut asukastupien vuokrat ja palkannut lähiötyöntekijät sekä tukenut asukasyhdistyksiä ja niitä yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka tekevät sosiaalista työtä lähiöalueilla. Myös sosiaalinen isännöinti on vakinaistettu kaupungin omistamalle Porin YH-asunnot Oy:lle. Hankkeista on hänen mukaansa muodostunut kaupunkiin hyvä verkosto. Ja kun edellisistä hankkeista on saatu hyviä kokemuksia ja niiden hyödyt on nähty, on ollut helppo perustaa taas uusia hankkeita.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi, että Porissa lähiötyö ja muukin turvallisuusajattelu on noussut siitä, että vaikeista ajoista on täytynyt nousta omin voimin ja löytää itse keinot.

– Ensin 80-luvun alussa Pori koki teollisen rakennemuutoksen, joka käynnistyi puuvillatehtaan palosta. Sitten kun siitä alettiin selvitä, tuli 90-luvun lama, joka kosketti Pori suuresti; muita suuria kaupunkeja tämä lama ei ole samalla tavalla koskettanutkaan. Lähiöt kärsivät työttömyydestä vielä enemmän kuin kaupunki kokonaisuutena. Esimerkiksi joulukuussa 1995 Porin työttömyysaste oli 26,5 ja ongelmalähiöissä liki 50 prosenttia ja niiden vuokrataloissa peräti 60 prosenttia. Jotain oli siis tehtävä, ja sittemmin Porin käytännöt työllisyyden hoidossa on tutkimuksissakin todettu hyviksi, hän kertoo.

Lähiöprojekteissa järjestöjen mukanaolo on ollut tärkeää. Esimerkiksi vanhusneuvola on järjestöprojekti, jonka tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Pori on suurista kaupungeista vanhuspainotteisin: 65-vuotta täyttäneiden osuus on 21 prosenttia väestöstä. Vanhusten kokema turvallisuus on siten merkittävä tekijä kaupungin turvallisuudessa, Luukkonen huomauttaa. Muutenkin järjestöt ovat olleet aktiivisia turvallisuussuunnitelman toteuttamisessa.

Porissa on kehitetty järjestelmällisesti myös välitöntä asukasvaikuttamista. Tärkein keino siihen ovat kaupunginosatilaisuudet, joita on järjestetty neljä kertaa vuodessa vuodesta 2000 lähtien. Tänä vuonna kaikki tilaisuudet on järjestetty Noormarkussa, joka liittyi vuoden alussa Poriin. Asukastilaisuudet ovat toimineet hyvin ja käytännössä on aina ollut "tupa täynnä". Tilaisuuksissa on mukana kaupungin eri hallintokuntien edustajia ja lisäksi poliisin, postin, kauppaliikkeiden, tielaitoksen, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja muiden kulloinkin tarpeellisten tahojen edustajia. Kansalaiset saavat esittää viranomaisille kysymyksiä tilaisuudessa tai lähettää niitä etukäteen. Kaikki kysymykset kirjataan ylös ja niistä tehdään muistio, joka jaetaan hallintokunnille ja laitetaan kaupungin verkkosivuille.

Myös asukasyhdistysten toiminta on Porissa aktiivista. Monilla asuinalueilla on asukkaiden vapaaehtoista ilta- ja yöpartiointia. Se on selvästi parantanut turvallisuudentunnetta sekä tilastojen mukaan vähentänyt näissä lähiöissä rikosten määrää, erityisesti vahingontekoja ja moottoriajoneuvojen luvatonta käyttöä. Omakotitaloalueiden luonnollista sosiaalista kontrollia ja asuinyhteisön vastuuta omasta asuinalueestaan on saatu näin myös kerrostaloalueille, Immonen kertoo.

Kunnissa huomattu turvallisuuden merkitys

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen mielestä kuntasektorilla on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota turvallisuuteen; yritysmaailmassa nämä asiat ovat olleet jo pitkään pinnalla.

– Kuntasektorilla on herätty ennen muuta kouluturvallisuuteen liittyvien asioiden takia, mutta muutenkin on alettu ymmärtää, kuinka tärkeää turvallisuus ja viihtyvyys ovat kaupunkilaisille. Koettua turvallisuutta onkin tärkeä mitata aika ajoin. Yritykset taas tarvitsevat turvallista toimintaympäristöä ja matkailulle maine turvallisena paikkana on tärkeää.

Hän kertoo, että valtion toimijoista eniten tukea on saatu Satakunnan poliisilaitoksesta, mutta myös sisäisen turvallisuuden ohjelma on ollut hyödyllinen, ja erityisesti sen suurten kaupunkien turvallisuushanke. Tarkoitus on saada vuoden loppuun mennessä aikaiseksi kaupunkien yhteinen turvallisuusohjelma, johon sisällytetään yhteiset tavoitteet väkivallan vähentämiseksi, lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi, rakennetun ympäristön turvallisuuden parantamiseksi ja asumispolitiikaksi sekä yhteisten turvallisuutta edistävien toimintamallien kehittämiseksi.

– Yhteisiä turvallisuusongelmia kaikille kaupungeille ovat esimerkiksi liikenne ja satamakaupungeille satamien turvallisuuteen liittyvät asiat. Luonnollisesti piilevä väkivalta ja perheiden pahoinvointi ovat kaikille yhteisiä huolia. Mutta tietenkin metropolialueilla on myös erityiset ongelmansa, esimerkiksi on paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Porissa, jossa heitä on suurista kaupungeista vähiten. Myös tietynlainen rikollisuus kuten järjestäytynyt rikollisuus on keskittynyt tietyille alueille. Yhteisiä asioita on kuitenkin niin paljon, että tällainen hanke on hyvin kannatettava ja on ollut antoisaa puida turvallisuusasioita yhdessä, Luukkonen arvioi.

Porin turvallisuussuunnitelman toimeenpanoa valvoo seurantaryhmä, jossa on Satakunnan poliisilaitoksen, Satakunnan pelastuslaitoksen ja Porin kaupungin edustus. Ensi vuonna se antaa kaupunginvaltuustolle seurantaraportin suunnitelman toteutumisesta. Turvallisuussuunnitelman uudelleenarviointia saattaa seurata paitsi tästä selvityksestä myös tästä suurten kaupunkien turvallisuusohjelmasta ja keväällä uuden hallitusohjelman turvallisuus-, asunto- ja sosiaalipolitiikan sisällöistä.

 
Julkaistu 13.12.2010