13.12.2010

TURVALLISUUTTA ENNALTA EHKÄISEVÄLLÄ TYÖLLÄ s 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana on sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.

PORISSA TEHDÄÄN TURVALLISUUDEN ETEEN MALLIKASTA TYÖTÄ s. 7
Riikka Kostiainen
Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009-2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.

LASTA LYÖMÄTÖN SATAKUNTA s. 10
Riikka Kostiainen
Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on viran-omaisten verkostoituminen keskenään ja internetsivusto, jossa on toimintaohjeita.

RISKIN ARVIOINTIA JA VAARAN TORJUNTAA s. 12
Elina Pekkarinen & Timo Harrikari
Lastensuojelun ytimen voi kiteyttää pyrkimykseksi suojella lapsen terveyttä ja kehitystä ja ehkäistä sitä vaarantavia tekijöitä. Näin ollen erilaisten uhkien arviointi ja vaarojen ehkäisy ovat aina olleet olennainen osa lastensuojelun sosiaalityötä. Uusi vuosituhat on kuitenkin tuonut lastensuojeluun uudenlaisia painotuksia. Puhe riskeistä, turvallisuudesta ja varhaisesta puuttumisesta on yleistynyt ja ohjaa lastensuojelutyön käytäntöjä ja politiikkaa.

YHTEISÖLLISYYS, NAAPURIVALVONTA JA TURVALLISUUS ASUINALUEILLA s. 15
Regina Järg-Tärno
Suomessa varsinainen naapuritoimintavalvonta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Yhteisellä toiminnalla voidaan edistää mm. turvallisuutta, viihtyvyyttä, vuorovaikutusta, osallistumista ja kotouttamista.
Helsingin sosiaaliviraston lähityöhanke Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa -RK
Väkivallan tarkistuslista kuntien turvallisuussuunnittelussa -RK

KAUPUNKIEN TURVALLISUUS HAASTEENA s. 19
Riikka Kostiainen
Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä.

SUOMALAISTEN MIESTEN KOKEMA VÄKIVALTA s. 20
Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen
Runsas puolet suomalaisista miehistä on kokenut joskus 15 vuotta täytettyään fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta oli usein tuntemattoman tekemää. Nykyisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut 16 % parisuhteessa olevista.

KAUPPAKESKUSTEN RIKOSRISKIT HALLINTAAN s. 23
Raija Järvinen
Kaupallisia keskuksia koskevan tutkimushankkeen mukaan merkittävimmät rikosriskit ovat uhkaavasti tai sekavasti käyttäytyvät asiakkaat ja ylipäänsä kaupan henkilökunnan uhkailu sekä myymälävarkaudet. Turvallisuuden hallinnan keinoista tärkeimpiä ovat ennakointi, ohjeistus, vartiointi ja koulutus.
Yritysrikollisuuden tilannekuva: omaisuusrikokset kasvussa -RK

VARTIOIMISLIIKKEETKÖ POLIISIA KORVAAMAAN? s. 26
Timo Kerttula
Kehitys voi näyttää siltä, että poliisin tehtäviä olisi yhä enemmän annettu vartioimisliikkeille. Yksityistämistä ei kuitenkaan pidä nähdä siellä, missä sitä ei tosiasiassa ole tapahtunut.

RIKOSSEURAAMUSTYÖ LISÄÄ YHTEISKUNNAN TURVALLISUUTTA s. 28
Ari Juuti
Rikosseuraamuslaitoksessa on tänä vuonna valmistunut turvallisuusstrategia. Olennaista strategiassa on henkilöstön turvallisuus ja rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen.

JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA STRATEGIOISSA s. 30
Ulla Palonen
Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.

TERRORISMIN TORJUNTA ENNALTA EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ s. 32
Seppo Ruotsalainen
Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa ensimmäisen kansallisen terrorismin torjunnan strategian. Suomessa terrorismin torjunnan painopiste on ennalta estävässä toiminnassa. Strategia ohjaa viranomaisten varautumista ja yhteistyötä terrorismin torjunnassa.

Kriminologia: VAIHTUUKO PARADIGMA? S. 34
Matti Laine

Rikoksentorjunta: TILAISUUS TEKEE VARKAAN MUTTA MYÖS PAHOINPITELIJÄN JA RAISKAAJAN s. 36
Jukka-Pekka Takala

Ajassa s. 38
Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain muutokset eduskunnan käsittelyssä
Viharikoksia poliisin tietoon edellisvuotta enemmän
Tutkintavankien oloja poliisivankiloissa kohennettava
Vapautuvien vankien asemassa paljon parannettavaa
Rikostaustaisten nuorten oppimisvaikeudet hyvä selvittää
Onko tutkimuksella vaikutusta yhteiskuntapolitiikkaan?
Asenteiden muutosta perheväkivaltaa kohtaan tarvitaan
Nuorten seurusteluväkivaltaa tutkittu
Lapsi huomioon rikosprosessissa
Norjassa sovittelussa siirrytty keskitettyyn hallintomalliin

Haaste 4/2010

 
Julkaistu 13.12.2010