Riikka Kostiainen

Onko tutkimuksella vaikutusta yhteiskuntapolitiikkaan?

Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry (OYY) juhli marraskuussa 40-vuotista taivaltaan juhlaluennoilla. Ideana oli tuoda esiin sellaisia esimerkkejä, joissa oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on vaikuttanut yhteiskuntapolitiikkaan.

Oikeustieteen professori Johanna Niemi Helsingin yliopistosta puhui kuluttajien velkaantumisesta eurooppalaisena ongelmana ja ylivelkaantumista koskevasta tutkimuksesta. Suomessa tutkimus johti jo 1990-luvun alussa toimenpiteisiin ylivelkaantuneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Niemi kritisoi EU:n passiivisuutta ottaa ongelman hoito omakseen, mutta sen sijaan Euroopan Neuvosto on antanut vuonna 2007 suosituksen ylivelkaantuneiden auttamiseksi.

Turun yliopiston oikeussosiologian ja kriminologian professori Anne Alvesalo-Kuusi puhui talousrikollisuuden tutkimuksesta ja torjuntaohjelmista. Ensimmäinen talousrikollisuuden torjuntaohjelma saatiin aikaiseksi vuonna 1996, mihin lamalla oli suuri merkitys. Nyt on menossa viides ohjelma. Talousrikollisuuden torjunta on hänen mukaansa kuitenkin suhdanneherkkää ja tutkinnan resurssit ovat vaihdelleet, minkä vuoksi ei voida puhua puhtaasta menestystarinasta. Lisäksi suuret yritykset jäävät helposti kontrollin ulkopuolelle ja valvonta painottuu hierarkian alimmille tasoille. Marginaalissa ovat myös rikokset, joissa uhrina on työntekijä, kuluttaja tai yhteiskunta, sen sijaan toisiin yrityksiin kohdistuvat rikokset ovat keskiössä.

– Lisäksi kriminologisesta näkökulmasta on tutkittu vähän julkisten palveluiden ulkoistamisen ja kilpailuttamisen haittavaikutuksia, sillä tähän voi liittyä epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa rikokset saattavat olla taloudellisia väärinkäytöksiä, kuten laskutus- ja avustuspetoksia tai lahjontaa. Myös henkeä ja terveyttä vaarantava rikosoikeudellinen huolimattomuus saattaa yleistyä, Alvesa-Kuusi arvioi.

Erikoistutkija Christoffer Tigerstedt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kävi puolestaan läpi alkoholitutkimuksen vaikutusta alkoholipolitiikkaan eri vuosikymmeninä. Hän arvioi, että alkoholitutkimuksen vaikutus politiikkaan on vuosikymmenten kuluessa vähentynyt, mutta se tarjoaa kuitenkin aineksia medialle ja kansalaiskeskustelulle. Kansalaisten asenteet ovatkin kiristyneet, mutta alkoholiteollisuuden toiminta on tullut näkyvämmäksi, mikä aiheuttaa ristivetoa poliittisiin päätöksiin. Itse alkoholinkulutus on 40 vuodessa (1968–2008) kolminkertaistunut; miesten 2,2- ja naisten 5,8-kertaistunut.

Haaste 4/2010

 
Julkaistu 13.12.2010