Riikka Kostiainen

Lasta lyömätön Satakunta tavoitteena

Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.

Läheisväkivallan ehkäisy kuuluu Satakunnan poliisilaitoksen painopisteisiin. Erityisesti halutaan vähentää lapsiin kohdistuvaa perhe- ja muuta väkivaltaa. Näin ollen poliisilla on ollut kiinnostusta kehittää viranomaisten yhteistyötä ja luoda selkeitä nopean puuttumisen malleja Satakuntaan, apulaispoliisipäällikkö Jussi Högman kertoo hankkeen taustoista.

Lasten pahoinpitely on yleensä piilorikollisuutta ja vain murto-osa tapauksista tulee viranomaisten tietoon. Ennen poliisin ideoiman hankkeen aloittamista tehtiin kysely, jossa kartoitettiin viranomaisyhteistyön sujuvuutta, tiedonkulkemista ja käytännön toimia eri kunnissa.

– Kyselystä selvisi, että usein vaikka työntekijälle oli syntynyt epäilys lapsen kokemasta väkivallasta esimerkiksi päivähoidossa, ei ollut tieto-taitoa siihen puuttumiseen. Viranomaiset kyllä tiesivät, että pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta kynnys sen tekemiseen näytti kuitenkin olevan korkealla. Ei ollut selkeitä toimintaohjeita ja pelättiin mitä seurauksia väärästä arviosta voi aiheutua. Tavoitteemme onkin, että puuttumiskynnys laskee ja sitä kautta lastensuojeluilmoituksia tulisi enemmän. Mittaamme siis onnistumista sillä, että ilmoitusten määrä lisääntyy, koska uskomme, että puuttumalla ilmiö vähenee, komisario Jarmo Laine kertoo.

– Lapsen pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos eikä perheen sisäinen asia. Hankkeen aikana on jouduttu oikomaan jopa viranomaisten käsityksiä. Jotkut ovat luulleet, että vanhemmilta pitäisi kysyä, mitä he haluavat tehdä tilanteessa, mutta eihän rikoksesta epäillyltä sitä kysytä. Viranomaiset ovat aina velvollisia toimimaan. Toki vanhemmat pidetään ajan tasalla, muttei asiassa edetä vanhempien ehdoilla. Tietenkin täytyy muistaa myös, ettei lapsen pahoinpitelijä aina ole perheenjäsen.

Keinoja ja väyliä puuttumiseen

Lasta lyömätön Satakunta -hankkeessa on rakennettu Satakuntaan verkostoitunut toimintamalli perheväkivallan ehkäisemiseksi ja palveluketjun kehittämiseksi. Lisäksi on panostettu tiedon tuottamiseen ja kulkuun. Viranomaisten verkostoitumisella pyritään lisäämään tietämystä ilmiöstä, oppimaan havainnoimaan väkivallan merkkejä ja puuttumaan tilanteeseen mahdollisimman varhain.

Hanke aloitettiin kokoamalla moniammatillinen työryhmä käytännön työrukkaseksi. Jarmo Laine on vetänyt sitä ja lisäksi siinä on poliisista mukana viestintävastaava Mari Kaunistola ja edustajat sosiaalitoimesta, sairaalasta ja terveyskeskuksesta. Työtä johtaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on Porin perusturvajohtaja Terttu Nordman ja siihen kuuluu mukana olevien organisaatioiden ja kuntien edustajia.

Käytännössä lasten kanssa toimiville on järjestetty koulutusta pahoinpitelyn havaitsemisesta ja asiaan puuttumisesta. Syyskuussa järjestettiin Porissa maakunnallinen koulutusseminaari, johon osallistui lähes 250 ihmistä eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan. Seminaarissa kerrottiin viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja sen juridisista ongelmista esimerkiksi salassapitosäännöksiin liittyen sekä tutkimustietoa lasten kokemasta väkivallasta. Lisäksi syksyn aikana on järjestetty alueelliset jalkauttamistilaisuudet Kankaanpäässä, Huittisissa, Raumalla ja Porissa. Koulutustilaisuudet auttavat viranomaisia tekemään enemmän yhteistyötä keskenään ja tekemään siinä oman roolinsa, jotta tapauksen selvittely etenee juohevasti viranomaiselta toiselle.

Kiteytetyt ohjeet viranomaisille netissä

Koulutustilaisuuksien lisäksi konkreettinen toimenpide on ollut viranomaisille tarkoitetun verkkosivuston rakentaminen. Sivustolta löytyy eri viranomaisten toimintaohjeet ja ajantasaiset työntekijöiden yhteystiedot ja ns. materiaalipankki, jonne on kerätty tietoa väkivallasta, esimerkiksi hankkeen seminaariaineistot. Heti etusivuilta löytyy linkit lastensuojeluilmoitukseen sekä rikoslakiin ja lastensuojelulakiin. Omat alasivut on luotu esimerkiksi koulutoimelle, nuorisotoimelle, poliisille, sairaalalle, sosiaaliviranomaisille, terveydenhuollolle, päivähoidolle ja seurakunnalle. Viranomaissivut ovat salasanojen takana.

– Työryhmässä lähdimme miettimään sitä, miten tavoitamme viranomaiset, koska alkukyselyn mukaan heillä oli arkuutta puuttua väkivaltaan. Päädyimme siihen, että tarvitaan sellainen internetohjelma, joka palvelee tiedon lisäämistä ja viranomaisen puuttumisvastuun korostamista, viestintävastaava Mari Kaunistola kertoo.

– Oli suuri työ ennen kuin materiaalit saatiin koottua ja hiottua niistä kiteytetyt ohjeet. Halusimme, että viranomaiset tuottavat itse oman alansa sisällön, koska poliisi ei voi käytännössä tietää esimerkiksi sairaalan kirurgin tehtäviä tai ajatuksia siitä, miten tällaisessa tapauksessa pitäisi toimia. Siellä on sitten hyvin yksityiskohtaisesti ammattikielellä kerrottu, mitkä ovat kriteerit lapsen pahoinpitelyn selvityksen tarpeeseen erilaisissa tehtävissä sairaalassa. Esimerkiksi lastenkirurgille, lastenlääkärille, silmälääkärille sekä sairaalan hoitohenkilöstölle, osastosihteereille ja sosiaalityöntekijöille on laadittu omat ohjeensa.

Jarmo Laine huomauttaa, että vaikka ohjeet ovat yksityiskohtaiset, ne ovat kuitenkin varsin lyhyet; yleensä kukin ohje on vain yhden rivin mittainen. – Ohjelma näyttää ehkä yksinkertaiselta, mutta siinä on pyritty siihen, että yhdellä silmäyksellä näet "kaiken" ja ettei ole mikään ponnistus etsiä sieltä tietoa. Samantapaisia ohjeita on levitetty tälläkin alueella paksuina manuaaleina, mutta kuinkahan moni on lukenut ne kannesta kanteen.

Verkkopalveluun on tarkoitus saada mukaan vielä kävijäseuranta, jotta voidaan seurata, miten se käytännössä tavoittaa kohderyhmän. Laineen mukaan kävijätilastot eivät kuitenkaan sinänsä kerro sivuston hyödyllisyydestä, sillä ideaalitilanteessa työntekijä omaksuu asiat kerralla eikä ole tarpeen käydä siellä päivittäin. Tosin materiaalipankkiin päivitetään jatkuvasti ajankohtaista tietoa, joten sivustolla kannattaa vierailla silloin tällöin.

Verkkopalvelua on markkinoitu syyskuun maakunnallisessa seminaarissa ja alueellisissa jalkauttamistilaisuuksissa. Lisäksi on tarkoitus tehdä vielä tänä vuonna satakuntalaisille yhdistyksille, yhteisöille ja tavallisille kansalaisille tarkoitettu avoin nettisivusto. Se antaa paikallisilla yhteystiedoilla ja paikallisesta näkökulmasta toimintaohjeita lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi.

Jatkoa mietitään

Mari Kaunistola arvioi, että hankkeen saama näkyvyys on nostanut maakunnassa tietoisuutta lasten kokemasta väkivallasta. Ennen kaikkea hänestä on ollut hieno huomata, että ohjausryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisia ja kokouksissa on ollut tekemisen meininki. Kaikki ovat kokeneet, että lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi tulee tehdä jotain ja että jokainen viranomainen voi omalla toiminnallaan oikeasti vaikuttaa asiaan.

– Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Nyt on jo väläytelty, että hankkeen jälkeenkin olisi hyvä jatkaa ohjausryhmän toimintaa jollain tavoin. Se antaisi viestin siitä, että malli on tullut jäädäkseen eikä ole vain hankerahalla tehty pikainen rutistus. Ehkä hankkeemme voisi toimia mallina muillekin maakunnille. Sitä onkin jo esitelty monessa valtakunnallisessa tilaisuudessa.

Tampereen yliopiston Porin yksikkö tekee Lasta lyömätön Satakunta -hankkeesta arvioinnin, jossa analysoidaan organisoinnin onnistumista ja toiminnan vaikuttavuutta. Tutkijat ovat olleet hankkeessa mukana alusta asti. Oikeusministeriö on tukenut sekä hankkeen toteuttamista että arviointia.

Lisätietoa www.lastalyomatonsatakunta.fi .

 
Julkaistu 13.12.2010