Riikka Kostiainen

Kaupunkien turvallisuus haasteena

Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.

Ensimmäinen Urban Safety -seminaari vapaan liikkuvuuden lieveilmiöistä järjestettiin puolitoista vuotta sitten. Silloin romanikerjälaiset olivat melko uusi ilmiö Helsingin kaduilla ja ongelmaan perättiin hallitukselta toimenpiteitä myös seminaarin keskusteluissa. Tämänvuotisen seminaarin aattona oli hallituksen iltakoulussa päätetty, ettei sisäasiainministeriön asettaman työryhmän ehdotusta kerjäämisen kieltämisestä järjestyslaissa viedä eteenpäin, mutta järjestyslakia täsmennetään luvattoman leiriytymisen kieltämiseksi ja aggressiivisen kerjäämisen vähentämiseksi.

Sisäasianministeriön valtiosihteeri ja kyseisen työryhmän puheenjohtaja Antti Pelttari kertasi seminaariesityksessään ehdotuksen keskeisen sisällön ja iltakoulussa käydyn keskustelun. Hän näki edelleen tärkeäksi puuttua aktiivisesti kerjäämisongelmaan, sillä passiivisuus voi houkutella tänne entistä enemmän yrittäjiä. Hänen mukaansa kerjäämiseen liittyy jo nyt omaisuusrikoksia ja riski vakavampiin tekoihin on olemassa, minkä lisäksi kerjäläisten tulo Suomeen on osa kansainvälistä toimintaa, jolla ansaittu raha menee rikollisjärjestöille. Pelttari oli huolissaan myös romanien leiriolosuhteiden epäinhimillisyydestä ja riskistä joutua ihmiskaupan uhriksi.

Hänen kommentoijansa Miranda Vuolasranta Suomen Romanifoorumista ei ollut vakuuttunut kerjäämistoiminnan järjestäytyneisyydestä vaan piti tärkeänä jokaisen tapauksen tutkimista erikseen. Hänestä toimenpiteiden täytyy keskittyä köyhyyden poistamiseen Euroopassa. Myös seminaarin paneelikeskustelussa korostettiin EU:n roolia romanikysymyksen ratkaisemisessa ja lähtömaassa tehtävän työn tärkeyttä.

Ministerien puheissa korostui kaupungin rooli

Sisäasiainministeri Anne Holmlund piti Helsinkiä oivana paikkana kaupunkiturvallisuusseminaarin järjestämiseen, sillä kansainvälisen tutkimuksen (2008) mukaan Helsinki on Euroopan toiseksi turvallisin kaupunki (Luxemburg ykkönen). Kaupungistuminen on tapahtunut Suomessa verraten myöhään, mutta nykyään jo 43 prosenttia väestöstä asuu 15 suurimmassa kaupungissa. Suurin osa rikoksista tehdään kaupunkialueilla, mikä liittyy heikompaan sosiaaliseen kontrolliin mutta luonnollisesti myös rikostilaisuuksien määrään kaupungeissa. Hän korosti, että kunnissa tehdään paljon turvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä koskien esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, kouluja, kaupunkisuunnittelua ja liikennettä sekä ennen kaikkea lapsia ja nuoria sekä ikääntyneitä.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors muistutti, että Suomen maahanmuuttajista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja joka kymmenennen helsinkiläisen äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Etniset vähemmistöt ja erityisesti nuoret ovat suurimmassa riskissä syrjäytyä. Thors kävi läpi hallituksen esitystä uudeksi maahanmuuttajien kotoutumislaiksi. Laki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia. Useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseensa, mutta tarpeet ovat hyvin erilaiset. Lisäksi Thors nosti esiin kysymykset mm. maahanmuuttajien keskittymisestä tietyille asuinalueille, heidän kokemastaan rasismista ja maahanmuuttajien ottamisesta mukaan turvallisuussuunnitteluun.

Oikeusministeri Tuija Brax puolestaan käsitteli puheessaan hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä mm. Helsingin lähityöhanketta (ehdokas Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa 2010), asukkaiden turvallisuuskävelyjä ja rikoksentorjuntaa kaupunki- ja rakennussuunnittelun keinoin (CPTED). Näissä kaikissa on olennaista asukkaiden osallisuus ja monen toimijan yhteistyö.

Levoton nuoriso

Dinesh Sethi Maailman terveysjärjestöstä esitteli tuoreeseen WHO:n raporttiin perustuvia suosituksia väkivallan ja erityisesti teräaseiden käytön vähentämiseksi nuorison keskuudessa. Suosituksia on kahdeksan ja ne liittyvät mm. uhrin aseman parantamiseen, tutkimuksen lisäämiseen ja tietoisuuden nostamiseen.

Sebastian Roché Grenoblen yliopistosta kertoi Ranskan nuorisomellakoista ja vertasi niitä vastaaviin muualla Euroopassa. Muissa maissa mellakoilla on yleensä ollut poliittinen motiivi ja kohteena ennen kaikkea poliisi, mutta Ranskan 2005 mellakat kohdistuivat omaan naapurustoon. Poliisin strategia niiden hillitsemiseksi onnistui harvinaisen huonosti. Sittemmin poliisi on oppinut suojelemaan itseään ja omaisuutta, mutta kokonaisvaltainen strategia niiden ehkäisemiseksi puuttuu edelleen.

Seminaarin esitykset verkossa osoitteessa www.confedent.fi/urbansafety2010 .

Haaste 4/2010

 
Julkaistu 13.12.2010