Painetun lehden sisällysluettelo 4/2009

14.12.2009

PÄÄKIRJOITUS s. 3
Kauko Aromaa: Rikoksentorjunnan tehostaminen

EU VALTAA RIKOSOIKEUDEN KENTTÄÄ s. 4
Riikka Kostiainen
Haasteltavana on lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa. Hän pitää suomalaista rikoslainsäädäntöä varsin laadukkaana. Se tiedetään herkäksi alueeksi, jolla muutokset on pohdittava tarkoin. Hänen mielestään lainsäädäntö saadaan vielä paremmaksi käymällä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, esimerkiksi järjestämällä perusteelliset lausuntokierrokset.

KIVA KOULU – SUOMALAINEN INNOVAATIO s. 7
Christina Salmivalli
KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. Hanke voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2009.

KOULUSOVITTELULLA RIIDOISTA RATKAISUIHIN s. 10
Maija Gellin
Koulusovittelu tuo kouluille yhteisöllisen ja aidosti osallistavan varhaisen puuttumisen menetelmän, jossa ristiriidan osapuolet voivat itse olla osallisina. Koulun käytännöt nivoutuvat muihin sovittelukäytäntöihin, joilla vahvistetaan yhteisön osallisuutta rikollisuuden ehkäisyssä.

POLIISI TAVOITTAA NUORET NETISSÄ s. 12
Riikka Kostiainen
Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi.

HYVÄKSIKÄYTETTY LAPSI ILMOITTAA RIKOKSESTA HARVOIN ITSE s. 14
Sanna-Mari Humppi
Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

TAPARIKOLLISUUS, HUUMEET JA RIKOSKEIRRE s. 16
Tuula Kekki
Huumeiden ongelmakäytön ja muun rikollisen toiminnan välillä on vahva yhteys. Huumeita käyttävien taparikollisten toiminta ei keskity pelkästään aineen ja rahan hankintaan, vaan heidän rikoshistoriansa koostuvat lukuisista eri rikosnimikkeistä. Rikollisuutta voidaan selittää huono-osaisuudella, taloudellisella pakolla, toiveella päästä osalliseksi korkeammasta elintasosta tai jännityksen ja kokemusten hakemisella.

LYHYTAIKAISVANGIT KRIMINAALIPOLIITTISENA ONGELMARYHMÄNÄ s.18
Henrik Linderbog & Janne Kivivuori
Lyhytaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomituista ei Suomessa ole tähän mennessä tehty erillisiä tutkimuksia. Muissa maissa lyhytaikaisvankeutta on tutkittu jonkin verran. Eri aikoina tehty tutkimus on melko yhtäpitävästi osoittanut lyhytaikaisvankien olevan huono-osainen ja kriminaalipoliittisesti haasteellinen ryhmä.

VOIKO TUTKINTAVANKEUS PYSÄYTTÄÄ RATTIJUOPON? s. 22
Samuli Laulumaa, Minna Saukko & Petra Spring-Reiman
Artikkelissa tarkastellaan, voidaanko tutkintavankeudella vaikuttaa tehokkaasti uusintarikollisuuteen, ja miten tuomioistuimen ja vankilan välinen yhteistyö tukee tätä tavoitetta. Vantaan vankila on kehittänyt yhteistyömallia tutkintavankien päihdekuntoutukseen.

YHDYSKUNTAPALVELUSSA LAINRIKKOJA KOHTAA TYÖYHTEISÖN s.24
Lasse Rautniemi
Tuore tutkimus valottaa yhdyskuntapalvelun arkea sekä oikeusviranomaisten, yhdyskuntapalvelun suorittajien ja palvelupaikkojen yhdyshenkilöiden käsityksiä yhdyskuntapalvelusta rangaistuksena. Enintään kahdeksan kuukauden vankeustuomio voidaan muuntaa yhdyskuntapalveluksi, jolloin tuomittu kohtaa palvelupaikoilla työyhteisön ja mahdollisesti paikan asiakkaita.

VAKUUTUSPETOKSET POLIISIN JA VAKUUTUSALAN NÄKÖKULMASTA s. 26
Vesa Muttilainen & Anja Lohiniva
Vahinkovakuutuksesta on haettu 2000-luvulla korvauksia vuosittain yli miljoonaan vahinkoon. Vakuutusalalla työskentelevät vakuutustutkijat selvittelevät keskimäärin yli 2 000 epäselvää vahinkotapausta vuodessa. Poliisin tietoon tulee vuosittain sadasta kahteen sataan petosepäilyä, joissa vakuutusyhtiö tai -yhdistys on asianomistaja. Määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Millaisia juttuja poliisille ilmoitetaan ja mistä niiden pieni määrä johtuu?

ITÄRAJAN KORRUPTIOSTA MITTAVAT KULUT SUOMALAISILLE s. 28
Martti Lehti, Kauko Aromaa & Minna Viuhko
Suomen ja Venäjän rajalla tunnettua korruption ongelmaa on kuvattu uudessa tutkimuksessa. Siinä ilmeni, että etenkin suomalaiset kuljetusyritykset kärsivät rankasta ja systemaattisesta rahastuksesta.

RAKENNUSALAN KÄÄNNETYN ARVONLISÄJÄRJESTELMÄN ETUJA JA HAITTOJA s. 30
Terhi Kankaanranta & Vesa Muttilainen
Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän avulla voidaan ehkäistä arvonlisäveron kiertoa eli estää tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään pääurakoitsijalle vähennyskelpoisiksi. Tämä järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomeenkin se on todennäköisesti tulossa. Mitä etuja ja haittoja tähän järjestelmään liittyy ja miten se tehoaisi rakennusalan harmaaseen talouteen?

JOUKKOTUHONTA
Mikaela Heikkilä & Elina Pirjatanniemi
Artikkelissa pohditaan kansallisen rikosoikeuden ja kansainvälisten rikosten kohtaamista.

SYYTEOIKEUS SANANVAPAUSRIKOKSISSA
Simo Kolehmainen
Nykyinen sääntely ohjaa valtakunnansyyttäjälle myös vähäpätöisiä ja oikeudellisesti selkeitä rikosasioita, joiden yhtymäkohdat sananvapauteen ovat heikot.

Kriminologia: GULAGIN RIKOSOIKEUTTA s. 36
Matti Laine
Kirjoitussarjassa käsitellään tällä kertaa Neuvostoliiton ja erityisesti Stalinin ajan rikosoikeutta.

AJASSA s. 38
Laaja-alaista rikoksentorjuntaa edistetty 20 vuotta
Paikkatiedoista hyötyä turvallisuussuunnittelussa
Nuoria rikoksentekijöitä koskevan lainsäädännön uudistus eduskuntaan
Vanajan vankilaan perheosasto
Yhdyskuntaseuraamukset vakiinnuttaneet asemansa
Onnistunut kriisiviestintä auttaa uhreja
Poliisille oikeus ottaa alkoholijuomat pois nuorilta

Historiaa: UUSI PERUSTUSLAKI JA VAIKEAT PYKÄLÄT s. 43
Markku Tyynilä

 
Julkaistu 14.12.2009