Anne Hartoneva

Nuoria rikoksentekijöitä koskevan lainsäädännön uudistus eduskuntaan

Eduskunnalle annettiin marraskuussa hallituksen esitys, joka korvaa vanhentuneen ja puutteellisen lain nuorista rikoksentekijöistä (262/1943) lailla nuoren rikoksesta epäilyn tilanteen selvittämisestä sekä lailla ehdollisen vankeuden valvonnasta.

Nuoresta rikoksentekijästä nykyisin tehtävä henkilötutkinta korvattaisiin nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisellä. Esityksessä mm. säädetään selkeästi asiassa toimivien viranomaisten toimintavelvollisuuksista. Viranomaisten toimenpiteille säädettäisiin tietyt määräajat, jotta erityisen tärkeä nopean puuttumisen periaate voisi toteutua mahdollisimman hyvin. Niin ikään jo nuoren tilanteen selvittämisvaiheessa käynnistettäisiin tarvittavat tukitoimenpiteet sekä ohjattaisiin hänet esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspalveluiden käyttäjäksi. Rikosseuraamuslaitos laatisi seuraamusselvityksen nuoren rikosasian tuomioistuinkäsittelyn pohjaksi. Kunnan sosiaaliviranomaisen antamat tiedot nuoren sosiaalisesta tilanteesta olisivat olennaisia selvityksen laadinnassa. Mm. näiden tietojen pohjalta Rikosseuraamuslaitos arvioisi seuraamusselvityksessä sitä, miten seuraamusvalinnalla voitaisiin edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja ehkäistä syyllistymistä uusiin rikoksiin.

Ehdollisen vankeuden valvontaa koskevan uudistuksen tavoitteena on säätää asianmukaisesti valvontaan määräämisestä, valvonnan tarkoituksesta ja sisällöstä, valvottavan oikeusasemasta ja valvojan tehtävistä. Tarkoituksena on tukea valvottavaa siten, että hänen edellytyksensä elää rikoksetonta elämää paranisivat. Valvontaa toteutettaisiin säännöllisillä tapaamisilla sekä mahdollisesti nuoren sosiaalista toimintakykyä edistävillä tehtävillä tai ohjelmilla. Tapaamisia, tehtäviä ja ohjelmia olisi enintään 12 tuntia kuukaudessa. Valvonta olisi sekä kontrollia että tukea. Sen yksityiskohdat kävisivät ilmi valvontasuunnitelmasta. Valvottavan velvollisuutena olisi saapua valvontatapaamisiin ja mahdollisiin tilaisuuksiin sekä olla niissä päihteettömänä. Jos valvottavan epäillään olevan päihtynyt, hänet voitaisiin velvoittaa suorittamaan puhalluskoe tai antamaan virtsa- taikka sylkinäyte. Jos hän kieltäytyisi näistä, häneltä voitaisiin määrätä otettavaksi verinäyte. Käytännön valvontatyössä on pidetty tiukentuvaa päihteettömyyden kontrollia tärkeänä valvonnan uskottavuuden kannalta. Nykyisin valvojilla ei ole toimivaa keinoa osoittaa nuoren päihdeongelmaa ja pysäyttää tätä miettimään avun hakemista. Jos valvottava rikkoisi velvollisuuksiaan, hänet voitaisiin tietyin edellytyksin noutaa valvontatapaamiseen, antaa hänelle suullinen tai kirjallinen huomautus taikka kirjallinen varoitus tai jatkaa valvonta-aikaa yhteensä enintään kuudella kuukaudella.

Rikoslakiin lisättäisiin säännös ehdollisen vankeuden valvonnan kestosta. Se kestäisi 1 vuoden 3 kuukautta. On arvioitu, että tässä ajassa valvonta saadaan lain- ja tarkoituksenmukaisesti hoidettua myös mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Rikosseuraamuslaitos voisi lakkauttaa hyvin sujuneen valvonnan jo aikaisemmin.

Uudistuksen on kaavailtu tulevan voimaan huhtikuussa 2010.

 
Julkaistu 14.12.2009