Christina Salmivalli

KiVa Koulu Suomalainen innovaatio kiusaaminen vähentämiseksi

KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

Kiusaamisella tarkoitetaan tavallisesti sellaista vahingon, haitan tai harmin aiheuttamista, joka kohdistuu toistuvasti ja yksipuolisesti yhteen ja samaan henkilöön. Se, millä tavalla vahinkoa aiheutetaan (onko esimerkiksi kysymys sanallisesta tai fyysisestä aggressiivisuudesta, ryhmän ulkopuolelle sulkemisesta vai valokuvien levittämisestä internetissä), ei ole ratkaisevaa kiusaamisen määrittelemisessä. Ratkaisevaa on nimenomaan tekojen systemaattisuus. Yleensä kiusaaminen ei rajoitu yhteen "tekotyyppiin", vaan kiusattu lapsi tai nuori kokee tavallisesti monenlaista kiusaamista.

Koulukiusaamisen vähentäminen torjuu rikollisuutta?

Kiusaaminen liittyy rikollisuuteen monella tavalla. Ensinnäkin, vaikka "kiusaaminen" sinänsä ei ole rikosnimike, kiusaamiseen voi sisältyä rikollisia tekoja: esimerkiksi pahoinpitelyn, kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen tunnusmerkit saattavat täyttyä. Toiseksi, lapsilla ja nuorilla, jotka kiusaavat koulussa tovereitaan, esiintyy aikuisuudessa rikollisuutta ja antisosiaalisia persoonallisuuden häiriöitä enemmän kuin ikätovereillaan. Kolmanneksi, koulusurmien taustalla on lähes kaikissa tapauksissa vertaisryhmästä syrjäytyminen ja pitkään jatkunut kiusatuksi joutuminen. Jos on muitakin riskitekijöitä, kuten mielenterveyden ongelmia, vahvaa ideologiaa tai kiinnostusta aseita tai räjähteitä kohtaan, kiusatuksi joutuminen saattaa toimia yhtenä tällaisenkin kehityskulun laukaisijana. Kaiken kaikkiaan kiusaamisen tuloksellinen ehkäiseminen perusopetuksessa saattaa vaikuttaa rikollisen käyttäytymisen esiintyvyyteen sekä välittömästi että pitkällä tähtäimellä.

KiVa Koulu on monipuolinen ohjelma

KiVa Koulu -ohjelmassa pyritään vaikuttamaan koko ryhmään, myös niihin lapsiin ja nuoriin, jotka enimmäkseen seuraavat kiusaamista sivussa. Tarkoituksena on saada heidät tukemaan kiusattua ja vastustamaan kiusaamista. Lapset ja nuorethan tulevat usein toimineeksi tavoilla, jotka rohkaisevat kiusaajaa ja pitävät kiusaamista yllä (esimerkiksi nauramalla, kun jotakuta pilkataan tai vain tarjoamalla kiusaajalle tämän kaipaaman "yleisön"). Siksi ryhmään vaikuttaminen on tärkeä osa tehokasta kiusaamisen vastaista työtä. Silti tarvitaan myös päättäväistä, systemaattista puuttumista esille tuleviin kiusaamistapauksiin: Kiusaajan toimintaan on puututtava ja se on saatava loppumaan. Toisin sanoen tarvitaan sekä yleisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin, että kohdennettuja toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi.

Ohjelman yleisten toimenpiteiden keskeisin osa ovat oppitunnit (yläkoulussa teemat). Ohjelmaa toteuttavissa alakouluissa on KiVa-oppitunteja ensimmäisellä ja neljännellä luokalla (10 kaksoistunnin sarja kummallakin vuosiluokalla). Käsiteltävät asiat etenevät yleisemmistä aiheista, kuten kunnioituksen merkityksestä ihmissuhteissa, kiusaamiseen ja sen mekanismeihin ja seurauksiin. Monilla oppitunneilla keskitytään siihen, millainen rooli ryhmällä on kiusaamisen ylläpitäjänä tai lopettajana. Aiheita käsitellään monin eri tavoin, esimerkiksi keskustelujen, ryhmätöiden, lyhytfilmien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Oppituntien edetessä syntyvät myös luokan kiusaamisen vastaiset säännöt. Oppitunteihin liittyy kiinteästi kiusaamisen vastainen tietokonepeli, KiVa-peli. Pelatessa kerrataan oppitunneilla käsiteltyjä asioita, testataan mitä on opittu ja opetellaan toimimaan rakentavasti tilanteessa, jossa koulutoveria kiusataan.

Yläkoululaisille ohjelmassa on tarjolla neljä teemaa, joita koulut voivat toteuttaa joko oppituntien sarjana tai vaikkapa teemapäivien muodossa. Tietokonepelin sijasta yläkoululaisilla on pääsy virtuaaliseen KiVa Street -oppimisympäristöön. KiVa Street tarjoaa mm. tietoa, testejä ja monenlaista työskentelyä kiusaamisteeman parissa. Oppilas voi esimerkiksi piipahtaa "streetin" elokuvateatteriin katsomaan kiusaamisesta kertovan lyhytelokuvan tai mennä kirjastoon etsimään tietoa kiusaamisesta. Streetillä voi myös kohdata poliisin, jolta voi kysyä rikosoikeudellisista asioista.

Kohdennetut toimenpiteet otetaan KiVa Koulu -ohjelmassa käyttöön, kun toistuva kiusaaminen on tullut ilmi. Kussakin ohjelmaan osallistuvassa koulussa toimii vähintään kolmen aikuisen muodostama työryhmä, KiVa-tiimi. Nimenomaan tiimiläiset selvittävät kiusaamistapauksia yhdessä luokanopettajien kanssa. Koulutiimin jäsenet käyvät yksilö- ja pienryhmäkeskusteluja kiusaamiseen osallistuneiden ja kiusatuksi joutuneen oppilaan kanssa, kun taas luokanopettaja järjestää tapaamisen muutaman kiusatun oppilaan luokkatoverin kanssa haastaen heidät miettimään, miten he voisivat tukea kiusattua luokkatoveria jatkossa.

Ohjelmaan kuuluvat symbolit, esimerkiksi julisteet ja välituntivalvojien huomioliivit, viestittävät niin oppilaille kuin koulun henkilökunnallekin, että koulu on KiVa Koulu, jossa kiusaamista ei sallita. Vanhempien oppaassa tarjotaan perustietoa kiusaamisesta ja vanhempien keinoista vaikuttaa. Materiaalissa kerrotaan vanhemmille myös siitä, miten kiusaamisesta kannattaa keskustella kotona, ja miten kannattaa suhtautua, jos oma lapsi on osallistunut kiusaamiseen.

KiVa Kouluissa kiusaaminen vähentynyt merkittävästi

KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuutta tutkitaan mahdollisimman tiukalla testillä, satunnaistetulla koe- kontrolliasetelmalla. Tutkimukseen osallistuvat 234 koulua jaettiin satunnaisesti kouluihin, joissa ohjelma otettiin tutkimuksen alettua käyttöön, ja vertailukouluihin, joissa ohjelmaa ei vielä otettu käyttöön. Niin kokeilu- kuin vertailukoulujenkin oppilaat täyttivät tutkimuskyselyn internetissä kaikkiaan kolme kertaa: ohjelman käyttöönottoa edeltävänä keväänä, kouluvuoden keskellä joulukuussa ja vielä seuraavana keväänä.

Tutkimus kokonaisuudessaan on vielä monilta osin kesken, mutta tähänastiset tulokset ovat olleet erinomaisia. Ne osoittavat sekä lapsen riskin joutua kiusatuksi että riskin kiusata toisia vähentyneen kokeilukouluissa merkittävästi. Esimerkiksi 4–6-luokkalaisten riski joutua kiusatuksi oli vertailukouluissa 10 kuukautta ohjelman käyttöönoton jälkeen 1,5–2-kertainen kokeilukoulun oppilaisiin verrattuna. Vaikutukset olivat havaittavissa useimmissa kiusaamismuodoissa: niin sanallisessa, fyysisessä kuin esimerkiksi nettikiusaamisessakin. Lisäksi kiusaajan kannustaminen väheni, kiusaamisen vastaiset asenteet lisääntyivät ja kouluhyvinvointi ylipäätään parani kokeilukouluissa merkitsevästi vertailukouluihin nähden.

Oppilaskyselyjen lisäksi keräsimme tietoa koulutiimien toteuttamista selvittämiskeskusteluista. Itsellemmekin oli yllätys, että kiusatuista oppilaista peräti 98 % kertoi seurantakeskusteluissa (1–2 viikkoa selvittämiskeskustelujen jälkeen) tilanteensa muuttuneen parempaan suuntaan ja peräti 86 % totesi kiusaamisen loppuneen kokonaan. Vain 2 % koki tilanteen pysyneen ennallaan, mutta kiusaaminen ei ollut yhdessäkään tapauksessa lisääntynyt tiimin puuttumisen jälkeen. Toki nämä luvut kertovat vain siitä, mitä tapahtui hyvin pian keskustelujen jälkeen (onhan mahdollista, että kiusaaminen alkoi uudelleen esimerkiksi joidenkin viikkojen kuluttua). Jatkotutkimukset tulevat osoittamaan, miten tehokasta tiimien puuttuminen oli pitkällä aikavälillä.

Jo nyt voidaan siis sanoa, että KiVa Koulu todella toimii. Mainittakoon vielä, että ulkopuoliset, objektiiviset arvioitsijat Maria Ttofi, David Farrington ja Anna Baldry osoittivat 2008 ilmestyneessä katsauksessaan, että KiVa Koulu on toistaiseksi ainoa tiukalla koe-kontrolliasetelmalla tutkittu koulukiusaamisen interventio-ohjelma, jolla on saatu sekä toisten kiusaaminen että kiusatuksi joutuminen vähenemään tilastollisesti merkitsevästi.

Kun KiVa Koulun alustavan vaikuttavuustutkimuksen jälkeen aloitimme ohjelman levittämisen suomalaisiin perusopetusta antaviin kouluihin, kuvittelimme sen tapahtuvan vähä vähältä. Toisin kävi: lokakuussa 2009 jo yli 2000 suomalaiskoulua on rekisteröitynyt KiVa Kouluksi ja ohjelman kohteena on satoja tuhansia suomalaislapsia. Ohjelman nopea leviäminen lienee yksi osoitus siitä, että tällaiselle ohjelmalle on ollut tarvetta.

Lähteet saa toimituksesta haaste(at)om.fi

Kirjoittaja on psykologian professori Turun yliopistossa ja KiVa Koulu -hankkeen johtaja.

> KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2009

 
Julkaistu 14.12.2009