Haaste 4/2009

Artikkelit 4/2009

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Hän pitää suomalaista rikoslainsäädäntöä varsin laadukkaana. Se tiedetään herkäksi alueeksi, jolla muutokset on pohdittava tarkoin. Hänen mielestään lainsäädäntö saadaan vielä paremmaksi käymällä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, esimerkiksi järjestämällä perusteelliset lausuntokierrokset. Luonnollisesti kyse on myös riittävistä resursseista. Iso haaste nykyään on EU-perusteisen rikoslainsäädännön lisääntyminen.

KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

Koulusovittelu tuo kouluille yhteisöllisen ja aidosti osallistavan varhaisen puuttumisen menetelmän, jossa ristiriidan osapuolet voivat itse olla osallisina. Osallisuus mahdollistaa konfliktinhallinnan oppimisen ja oman käytöksen myönteisen muutoksen. Koulun käytännöt nivoutuvat muihin sovittelukäytäntöihin, joilla vahvistetaan yhteisön osallisuutta rikollisuuden ehkäisyssä.

Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi.

Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

Huumeiden ongelmakäytön ja muun rikollisen toiminnan välillä on vahva yhteys. Huumeita käyttävien taparikollisten toiminta ei keskity pelkästään aineen ja rahan hankintaan, vaan heidän rikoshistoriansa koostuvat lukuisista eri rikosnimikkeistä.

Lyhytaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomituista ei Suomessa ole tähän mennessä tehty erillisiä tutkimuksia. Muissa maissa lyhytaikaisvankeutta on tutkittu jonkin verran. Eri aikoina tehty tutkimus on melko yhtäpitävästi osoittanut lyhytaikaisvankien olevan ongelmainen ja kriminaalipoliittisesti haasteellinen ryhmä.

Artikkelissa tarkastellaan, voidaanko tutkintavankeudella vaikuttaa tehokkaasti uusintarikollisuuteen, ja miten tuomioistuimen ja vankilan välinen yhteistyö tukee tätä tavoitetta. Vantaan vankila on kehittänyt yhteistyömallia tutkintavankien päihdekuntoutukseen.

Tuore tutkimus valottaa yhdyskuntapalvelun arkea sekä oikeusviranomaisten, yhdyskuntapalvelun suorittajien ja palvelupaikkojen yhdyshenkilöiden käsityksiä yhdyskuntapalvelusta rangaistuksena. Enintään kahdeksan kuukauden vankeustuomio voidaan muuntaa yhdyskuntapalveluksi, jolloin tuomittu kohtaa palvelupaikoilla työyhteisön ja mahdollisesti paikan asiakkaita.

Vahinkovakuutuksesta on haettu 2000-luvulla korvauksia vuosittain yli miljoonaan vahinkoon. Vakuutusalalla työskentelevät vakuutustutkijat selvittelevät keskimäärin yli 2 000 epäselvää vahinkotapausta vuodessa. Poliisin tietoon tulee vuosittain sadasta kahteen sataan petosepäilyä, joissa vakuutusyhtiö tai -yhdistys on asianomistaja. Määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Millaisia juttuja poliisille ilmoitetaan ja mistä niiden pieni määrä johtuu?

Suomen ja Venäjän rajalla tunnettua korruption ongelmaa on kuvattu uudessa tutkimuksessa. Siinä ilmeni, että etenkin suomalaiset kuljetusyritykset kärsivät rankasta ja systemaattisesta rahastuksesta.

Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän avulla voidaan ehkäistä arvonlisäveron kiertoa eli estää tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään pääurakoitsijalle vähennyskelpoisiksi. Tämä järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomeenkin se on todennäköisesti tulossa. Mitä etuja ja haittoja tähän järjestelmään liittyy ja miten se tehoaisi rakennusalan harmaaseen talouteen?

Kansallinen rikosoikeus kohtaa kansainvälisen rikoksen, kun Ruandassa 1994 tapahtunutta joukkotuhontaa käsitellään Porvoon käräjäoikeudessa.

Tuore tutkimus suosittaa syyteoikeussääntelyn uudistamista

Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.

 
Julkaistu 14.12.2009