Kauko Aromaa

JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA

Järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä tavataan monella rikollisella alalla: huumausainerikollisuudessa, tupakan ja alkoholin salakaupassa, seksikaupassa tai piraattituotteiden kaupassa sekä monenlaisilla pienemmillä mutta yhtä lailla kannattavilla markkinoilla sen mukaan, mistä laitonta hyötyä on milloinkin saatavissa. Poliisi tutkii, selvittää ja myös ennakoi tällaisia tehtyjä ja tekeillä olevia rikoksia parhaansa mukaan.

On kuitenkin toisiakin rikollisuuden lajeja, joissa on organisoidun rikollisuuden piirteitä. Niihinkin kuuluu järjestelmällistä, suunnitelmallista ja ammattimaista toimintaa, ja ne jäävät paljolti perinteisen rikostutkinnan laidoille tai ulottumattomiin. Kyse on kahdesta vaikeasti tutkittavasta ongelmasta. Ensiksikin rikollisryhmien on havaittu soluttautuvan laillisille markkinoille. Toiseksi laillisilla markkinoilla toimivat yritykset ovat usein sekaantuneet rikolliseen toimintaan ja myös menettelevät avoimen rikollisesti käyttäessään hyväksi alan heikkoa valvontaa, tunnettuina esimerkkeinä vaikkapa rakennus- ja telakka-alat.

Ilman erityisviranomaista, joka keskittyy vain tähän aiheeseen, tulokset jäävät laihoiksi. Olivat paikallispoliisi ja Keskusrikospoliisi miten päteviä tahansa, tulokset osoittavat, että mainittuihin ilmiöihin paneutuminen on puutteellista.

Kohteena on laajamittainen rikollinen toiminta, jonka vahingollisuus ja laajuus luultavasti monin verroin ylittävät perinteisen rikollisuutemme vastaavat tasot. Jälkimmäiseen poliisimme näyttää kykenevän jotenkin vastaamaan, edellisen kanssa sen sijaan on ilmeisiä vaikeuksia niin strategisella kuin taktisellakin tasolla. Edellisen kohteen eräänä erityisenä vaikeutena on, että se tapahtuu laillisen, välillä suurimuotoisenkin liiketoiminnan suojissa.

Mainitsin edellä erityisviranomaisen. Sellaisen luominen voitaisiin aloittaa niin, että valtiovarainministeriön asettama harmaata taloutta ja talousrikollisuutta käsittelevä, eri hallinnonhaarojen edustajista koostuvan Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin VIRKE:n yhteyteen perustetaan tutkintaelin, jolla on laajat rikostutkintavaltuudet asioissa, joissa perinteinen poliisityö ei tunnu riittävän – korruptio ja organisoitu talousrikollisuus kuuluvat tähän alueeseen.

Useassa "uudessa" EU-maassa tämäntapaisia viranomaisia on EU:n jäsenyysvaatimusten paineessa jo perustettu. On vaikea uskoa, ettei Suomessa kyettäisi samaan. Ajatus, jonka mukaan sellaista ei lainkaan tarvittaisi, edustaa puolestaan realiteeteille vierasta näkemystä suomalaisen liiketoiminnan arkipäivästä.

Uuden tutkintaelimen tulisi myös paneutua kehittämään organisoidun ja talousrikollisuuden torjunnan hallinnollisia keinoja, joista USA:ssa ja Euroopassakin on jo kertynyt kokemusta. Suomessa tätä suuntausta ei kovin hyvin tunneta ja se voidaan kokea hankalaksikin, koska siihen voisi liittyä yritystoiminnan vaivalloiseksi kokemaa "byrokratiaa". Voisi kannattaa tutustua vaikkapa Hollannin kokemuksiin organisoidun ja talousrikollisuuden hallinnollisesta vaikeuttamisesta taikka Irlannin ja nyttemmin myös Englannin toimenpiteisiin gangsteri- ja talousrikosalan toiminnan vaikeuttamiseksi.

 
Julkaistu 19.12.2007