Kauko Aromaa

Euroopan kriminologipalkinnot jaettu ensimmäistä kertaa

Tunnustusta jaettiin elämäntyöstä ja jo nuorina kriminologeina ansiointuneille.

Vuonna 2000 perustettu Euroopan kriminologiyhdistys (European Society of Criminology, ESC ) jakoi tänä vuonna ensimmäisen kerran kaksi eurooppalaista kriminologipalkintoa. Toinen on kunnianosoitus elämäntyöstä alalla, toinen puolestaan annetaan nuorelle kriminologille. Kuka tahansa saa asettaa kenet tahansa ehdolle, mutta perustelut pitää esittää. Yhdistyksen johtokunnan nimeämä asiantuntijaraati arvioi ehdokkaat ja johtokunta päättää raadin suosituksen perusteella palkintojen saajat.

Palkinnot myönnettiin syyskuun lopussa Bolognassa järjestetyn ESC:n vuotuisen konferenssin yhteydessä. Elämäntyöstä myönnetyn palkinnon sai professori Anthony Bottoms Cambridgen ja Sheffieldin yliopistoista Englannista. Nuoren kriminologin palkinnon jakoi kaksi hyvin erilaista tutkijaa: Philip Verwimp Belgiasta ja David Green Englannista.

Ei ole yllättävää, että kaksi kolmesta palkinnosta meni juuri Englantiin. Englanti on Euroopan kriminologian suurvalta. Kongressin osanottajien maajakaumakin kuvaa tätä ylivoimaa: lähes 800 osanottajasta melkein 200 oli eri puolilta Britanniaa. Vertailun vuoksi: Suomesta paikalla oli sinänsä hyvä edustus, 18 kriminologia, ja Ruotsista 20, Tanskasta ja Norjasta kymmenkunta kummastakin, ja Islannistakin pari.

Elämäntyöpalkinto

Elämäntyöpalkinto meni siis tiettävästi ainoalle kriminologian alan ansioistaan aateloidulle kollegalle. Hänen saavutuksensa Englannissa ovat huomattavat. Tosin voidaan kyseenalaistaa hänen erityinen "eurooppalaisuutensa" – kyllä hänen panoksensa on hyvin Englanti-keskeinen. Vain koska englanninkielinen kriminologia on ollut pitkään niin vaikutusvaltaista, on myös Anthony Bottomsin vaikutuspiiri yleiseurooppalainen ainakin englannin kieltä käyttävällä alueella. Bottoms on teoreettisesti oppinut ja nostaa työnsä aina tavallisen paikallisen tason yläpuolelle vaikka empiria olisikin paikallista.

Raati perusteli valintaa seuraavasti: Bottoms on julkaissut yksin tai yhdessä muiden kanssa 14 kirjaa, toimittanut kirjoja ja julkaissut muutenkin paljon. Hänen elämäntyönsä on kattanut laajan aihepiirin. Kaikilla käsittelemillään alueilla hän on työskennellyt kurinalaisesti, ja on aina paneutunut myös kerättyjen tietojen teoreettiseen tulkintaan. Hänen työssään näkyy myös vahva henkilökohtainen sitoutuminen yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja valmius osallistua julkiseen debattiin. Hän on ollut mm. Euroopan Neuvoston ja Englannin hallituksen neuvonantajana monissa kriminaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä. Hänen kansainvälinen sitoutumisensa näkyy myös siinä, että hän on toimittanut useita johtavia kirjasarjoja ja tieteellisiä aikakauslehtiä.

Myös suomalaisten kannattaa tehdä ehdotuksia. Ehdokkuus on tärkeä signaali.

Nuoret palkitut

Nuoren kriminologin palkinto myönnetään alle 35-vuotiaana julkaistusta tieteellisestä artikkelista. Tällä kertaa tuli kahden kärkiehdokkaan kesken tasapeli. David Greenin (Oxfordin yliopisto) artikkeli koski uudenlaista tapaa ottaa kansalaismielipide huomioon kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa. Philip Verwimpin (Brysselin vapaa yliopisto) artikkeli puolestaan selvitti Ruandan kansanmurhiin osallistuneiden murhamiesten valikoitumista ja sosiaalista asemaa. Raadin mielestä kahta näin radikaalisti erilaista korkeatasoista artikkelia ei voitu panna paremmuusjärjestykseen, ja niinpä palkinto myönnettiin molemmille. Koska kyseessä ei ole rahapalkinto, jakaminen ei vähennä kummankaan arvoa.

Greenin artikkelissa selvitetään taitavasti ja omaperäisesti, miten ihmiset arvioivat rangaistusten suhteellista ankaruutta. Artikkelissa esitetään myös konkreettinen ehdotus siitä miten kansalaismielipide voitaisiin järjestelmällisesti kytkeä osaksi poliittista päätöksentekoa kriminaalipoliittisissa kysymyksissä. Artikkelissa päädytään esittämään, että poliittiset päätöksentekijät ovat erehtyneet uskoessaan, että yleinen mielipide aina painostaisi muuttamaan seuraamusjärjestelmää ankarampaan suuntaan.

Verwimpin artikkelissa taas kiinnitettiin huomiota siihen, että tekijä onnistui pienellä budjetilla paikallistamaan ja haastattelemaan valtaosan kansanmurhaa edeltäneen ajan kotitalouksista. Näin hän kykeni selvittämään kansanmurhaan osallistuneiden taustat, jotka yllättäen paljastivat, että tekijöissä oli sekä köyhien että rikkaiden maanviljelijöiden roima yliedustus.

Kun on kyse alle 35-vuotiaana julkaistusta artikkelista, suomalaisille on tässä jonkin verran haastetta – kovin moni meikäläisistä harvalukuisista kriminologeista ei ole alle 35-vuotiaana julkaissut ylipäänsä mitään kansainvälisissä julkaisuissa.

 
Julkaistu 19.12.2007