Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana arkkipiispa Jukka Paarma. Hän näkee kirkon roolin kriminaalipolitiikassa hyvin käytännölliseksi. Kriminaalipolitiikka ei ole kirkon ominta alaa, mutta kirkko voi toimia siinä kriittisenä äänenä ja yhteistyökumppanina. Kirkon työntekijöillä on paljon kentän käytännön kokemusta ja asiantuntemusta, joka voi olla tärkeää kriminaalipolitiikan päättäjille.

Uutta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Poliisiammattikorkeakoulu arvioi ensimmäisen, päättyneen ohjelman.

Suomen turvapaikkaprosessin on laadultaan jo pitkään nähty olevan hyvin "eurooppalainen". Prosessin tulokset antavat kuitenkin aihetta kyseenalaistaa mm. Suomen roolia Euroopan turvapaikkataakan jakamisessa. Suomen perinne maahanmuuttomaana ja Suomen perinne eurooppalaisena yhteistyömaana eivät kulje ongelmitta käsi kädessä.

Älä lyö lasta -kampanja valittiin Suomen edustajaksi EU:n rikoksentorjuntakilpailuun, jonka teemana vuonna 2007 oli kotiväkivallan ehkäisy. Kyselyiden mukaan kampanja muutti asenteita ja toi uutta tietoa väkivaltaan suhtautumisesta.

Tutkimusten saaman uutisjulkisuuden ja sen virittämän vilkkaan keskustelun ansiosta Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta -kampanjasta muodostui tärkeä hanke kuritusväkivallan ongelman tiedostamisessa ja ehkäisemisessä. Se nosti median rutiiniaiheen – jatkuvasti uutisoidaan lapsiin kohdistuneista yksittäisistä väkivallanteoista, paikallisista ja alueellisista projekteista ym. – hetkeksi agendan kärkeen ja antoi näin aineksia myös ongelman omakohtaiseen pohdintaan.

Nuorisorangaistusta koskevassa sääntelyssä ei ole suuria ongelmia. Myös toimeenpanokäytännöt osoittautuivat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi. Seuraamuksen vähäiseksi jäänyt käyttö on kuitenkin selvä ongelma. Nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmia laaditaan vähän ja kriminaalihuolto antaa joka toisessa tapauksessa kielteisen lausunnon nuorisorangaistuksen tarkoituksenmukaisuudesta.

Vuorovaikutuksella keskeinen osa täytäntöönpanon ja ohjelmatyön kehittämisessä.

Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.

Tunnustusta jaettiin elämäntyöstä ja jo nuorina kriminologeina ansiointuneille.

Ne bis in idem-periaatteen sisältö on perinteisesti jaettu kahteen eri merkitykseen: ketään ei tule syyttää kahta kertaa samasta asiasta ja ketään ei tule rangaista kahdesti samasta asiasta. Sekä prosessijärjestelmän että yksittäisen henkilön on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Ketään ei tule myöskään kuormittaa henkisesti tai oikeudellisesti sillä, että häntä vastaan nostetaan rinnakkaisia syytteitä saman asian perusteella (lis pendens -periaate). Periaatteen soveltaminen EU:ssa ei ole ollut ongelmatonta.

Biotieteiden, neurologian ja kognitiivisen psykologian kehitys on kriminologiassa merkinnyt viime vuosina voimakastakin keskittymistä rikollisuuden yksilövalinnan selittämiseen. Tässä on mukana saattanut olla myös vastareaktioita vuosikymmeniä vallinneeseen ajattelumalliin, jossa kaikki on selitetty "sosiaalisesta ympäristöstä käsin". Yksilöllisten selitysten rajallisuuteen törmätään kuitenkin silloin, kun tarkastellaan rikollisuuden ajoittain suurtakin ajallista ja paikallista vaihtelua. Kriminologia ei voi kokonaan hylätä makrososiaalista näkökulmaa.

Stakesin kustantama teos analysoi syrjäytymisen syitä. Se on myös puheenvuoro hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Kirjoittaneet: Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Kirsi-Marja Lehtelä (toim.).

Kirja-arvostelussa vuorossa Matti Laineen kirjoittama: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus: Acta Poenologica 1/2007.

 
Julkaistu 19.12.2007