Martti Lehti & Reino Sirén

Alkoholipoliittiset ratkaisut 2004 ja väkivaltarikollisuus

Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

Alkoholin valmisteverojen alentaminen, matkustajatuonnin vapautuminen EU-maista ja Viron liittyminen EU:hun kasvattivat vuonna 2004 alkoholijuomien kulutusta Suomessa 10 prosenttia (yhdellä litralla puhdasta alkoholia asukasta kohti). Maassamme on sadan viime vuoden aikana koettu vastaavanlainen raju kulutuksen kasvu kahdesti: 1920-luvun alussa ja vuosina 1969–74. Molempiin liittyi tuntuva väkivaltarikosten määrän lisääntyminen. Näin odotettiin käyvän myös nyt, sillä kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa on osoitettu kiinteä yhteys väkivaltarikollisuuden määrällisten vaihteluiden ja alkoholin kulutuksen tasonmuutosten välillä. Kehitys vuonna 2004 oli kuitenkin osin ennakko-odotusten vastainen.

Aikasarja-analyysin mukaan vuoden 2004 maaliskuun jälkeiseen alkoholin kulutuksen kasvuun ei liittynyt merkittävää kasvua poliisin tietoon tulleessa pahoinpitelyrikollisuudessa (Kuvio 1). Erityisesti yksityisasunnoissa tapahtuvien pahoinpitelyjen odotettiin lisääntyvän viinan hinnan alennuksen seurauksena, mutta näin ei käynyt. Asuntopahoinpitelyissä jo pitempään ilmennyt kasvu kylläkin jatkui, mutta suurin muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna osui jo tammi- ja helmikuulle 2004, eli ennen maaliskuista alkoholin hinnanalennusta. Ravintolapahoinpitelyt jopa vähenivät.

Kuvio 1. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset kuukausittain 1.1.1995-31.3.2005 ja aikaväliltä 1994–2003 estimoidun Arima-mallin mukainen rikosennuste aikavälille 1.1.2004–31.3.2005.

Myöskään vakavamman, ei-kuolemaan johtaneen väkivallan (henkirikoksen yritykset ja törkeät pahoinpitelyt) poliisin tietoon tullut määrä ei lisääntynyt. Sen sijaan henkirikosten kohdalla tilanne oli toinen. Henkirikosten määrä lisääntyi rajusti vuoden 2004 maaliskuussa kasvun ylittäessä edellisvuosien kehityksen pohjalta tilastollisesti ennakoidun. Henkirikollisuuden kasvu ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi, vaan rikosten määrä palautui entiselle tasolle vuoden jälkipuoliskolla ja kääntyi laskuun vuonna 2005 (Kuvio 2).

Kuvio 2. Henkirikokset kuukausittain 2003–2004 Henkirikostietokannan mukaan.

Henkirikostietokantaan kirjattujen tekijä- ja uhritietojen mukaan henkirikollisuuden kasvu vuoden 2004 keväällä keskittyi yksityisasunnoissa tehtyihin rikoksiin ja kasvusta vastasi käytännössä kokonaisuudessaan työelämästä syrjäytyneiden keski-ikäisten alkoholistimiesten keskinäinen rikollisuus. Työssä olevan väestön henkirikollisuudessa ei vuoden 2004 aikana tapahtunut määrällisiä muutoksia, ei myöskään naisten henkirikollisuudessa. Alueellisesti henkirikollisuuden kasvu keskittyi toisaalta pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle ja toisaalta Lappiin. Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla myös alkoholin myynnin kasvu oli keskimääräistä suurempaa.

Poliisin päihtyneisiin kohdistuvat tehtävät lisääntyivät

Tutkimme myös poliisin hälytystehtävien ja muiden kenttätehtävien määrissä tapahtuneita muutoksia Helsingissä. Poliisille tulleet yleisöilmoitukset ovat herkkä väkivaltatilanteiden esiintyvyyden, yleisen järjestyksen ja turvattomuuden kokemisen mittari, sillä hälytyskeskuksiin tulevien avunpyyntöjen määrä on riippumaton poliisin omasta toiminnasta.

Keskeinen havainto aineistosta oli, että poliisilla ei ollut Helsingissä pahoinpitelyihin ja tappeluihin liittyviä tehtäviä vuoden 2004 maaliskuun jälkeen aiempaa enempää. Myöskään perheväkivaltahälytykset eivät lisääntyneet, vaan päinvastoin vähenivät edellisvuodesta (kehitys on ollut aleneva jo useamman vuoden). Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta yleisellä paikalla ei sekään lisääntynyt alkoholin hinnanalennuksen jälkeen.

Sitä vastoin päihtyneisiin kohdistuneiden tehtävien määrässä (heidän toimittamisensa sairaanhoitoon, selviämisasemalle tai kotiin) tapahtui selvä muutos. Tehtäviä oli maaliskuun 2004 jälkeen runsaat 20 prosenttia aikaisempaa enemmän. Humalatilansa vuoksi itsestään huolehtimaan kykenemättömien määrä kasvoi. Toinen tehtävätyyppi, joka tuotti poliisille lisätyötä vuoden jälkipuoliskolla, olivat naapurin metelöintiin liittyneet kotihälytykset. Poliisin hälytys- ja kenttätehtävistä lisääntyivät siis ne, jotka kiinteimmin liittyvät alkoholin runsaaseen käyttöön ja humaltumiseen.

Kulutuksen kasvu keskittyi suurkuluttajiin

Miksi lievempi väkivalta ei ennakko-odotusten vastaisesti lisääntynyt keväällä 2004? Ensinnä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu jäi vuonna 2004 huomattavasti vähäisemmäksi kuin aikaisempina murroskausina (sekä 1920-luvun alussa että vuonna 1969 kokonaiskulutus kaksinkertaistui hyvin lyhyessä ajassa). Toisaalta kulutuksen kasvuun ei tällä kertaa liittynyt muutoksia jakeluportaassa; sekä 1920-luvulla että vuonna 1969 alkoholin halpenemiseen liittyi samanaikainen vähittäisjakeluverkoston olennainen laajentuminen. Seurauksena tuolloin oli että alkoholin kulutuspohja väestössä ja erityisesti nuorisossa laajeni merkittävästi. Kolmas merkittävä ero vuoden 2004 tilanteen ja aikaisempien murroskausien välillä oli kulutuksen sukupuolijakaumassa. Kulutuksen kasvusta 1920-luvulla ja vuonna 1969 vastasivat lähes yksinomaan miehet. Viime vuosikymmenten ja vuoden 2004 kulutuksen kasvusta ovat sen sijaan vastanneet enenevästi myös naiset. Väkivalta, alkoholi ja humala yhdistyvät kuitenkin niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä kulttuuripiirissä edelleen pääasiassa vain miehillä.

Merkittävin ero aiempaan nähden vaikuttaisi kuitenkin olleen se, että kulutuksen kasvu vuonna 2004 näyttäisi jakautuneen hyvin epätasaisesti väestössä. Kulutustaan lisäsivät ilmeisesti lähinnä alkoholin suurkuluttajat eli alkoholia jo ennestään eniten käyttänyt joukko. Myös väkivallan lisääntyminen rajun juomisen eräänä seurauksena rajoittui tähän ryhmään. Todennäköistä on, että henkirikosten ohella myös ei-kuolemaan johtanut väkivalta lisääntyi suurkuluttajien parissa ja luultavasti suunnilleen samassa suhteessa. Lievemmän väkivallan lisäys ei kuitenkaan näkynyt poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa, sillä ryhmä ei väkivaltakokemuksiaan juurikaan viranomaisille ilmoita. Toisaalta niinkin arkisella seikalla kuin säätilalla saattoi olla merkitystä siihen, että lievempi ilmi tullut väkivalta ei lisääntynyt. Kolea kesä 2004 saattoi hillitä paitsi alkoholin kulutusta myös väkivaltatilanteiden syntymistä, erityisesti julkisilla ja puolijulkisilla paikoilla, joiden väkivalta tulee yksityisasuntojen väkivaltaa useammin viranomaisten tietoon.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset tukivat näkemystä, että vuoden 2004 alkoholiolojen muutos vaikutti eniten varsin pitkälle alkoholisoituneiden henkilöiden alkoholin käyttöön lisäten sitä entisestään. Akuutit haitat – ilmenivät ne sitten väkivaltana tai kontrolloimattomana juomisena – keskittyivät tähän väestönosaan. Vuoden 2004 alkoholiuudistusten pitkän aikavälin vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen on toistaiseksi liian aikaista arvioida. Aiempien tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan ole syytä epäillä, etteikö alkoholin kulutuksessa jatkuva kasvu myös tulevaisuudessa olisi omiaan lisäämään väkivaltatilanteita ja poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia. Jos kulutuksen kasvu johtaa väkivallan suurimman ongelmaryhmän (työelämästä syrjäytyneiden alkoholistien) koon olennaiseen kasvuun, myös henkirikollisuus lisääntynee pitkällä aikavälillä. Toisaalta vaikutusta vaimentaa väestön ikääntyminen. Jos kulutus alkaa voimakkaasti kasvaa myös perinteisen ongelmaryhmän ulkopuolella, seuraukset voivat sen sijaan olla äkillisiä ja hyvinkin voimakkaita.

Reino Sirén & Martti Lehti: Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja.

Arima (Autoregressive integrated moving average) -menetelmän käyttö vaikutustutkimuksessa perustuu siihen, että tutkittavalle aikasarjalle, esimerkiksi pahoinpitelyrikosten kuukausimäärälle, muodostetaan tilastollinen malli, jossa otetaan huomioon pahoinpitelyrikollisuudelle ominainen kausivaihtelu, pitkän aikavälin kehityssuunta ja muu säännönmukaisuus. Mallin perusteella pahoinpitelyrikollisuudelle voidaan laatia tulevaa kehitystä koskeva ennuste. Sitä onko jokin toimenpide tai tapahtuma vaikuttanut rikollisuuden määrään, voidaan arvioida tutkimalla, poikkeaako todellinen kehitys tilastollisesti merkitsevästi ennustetusta kehityksestä.

 
Julkaistu 15.12.2006