Riikka Kostiainen

Alkoholilla ja väkivallalla selvä yhteys

A-klinikkasäätiö järjesti muutaman yhteistyökumppanin kanssa päihdetiedotusseminaarin Saksassa syyskuussa. Siellä käsiteltiin monipuolisesti päihteiden ja väkivallan yhteyksiä. Näkökulmia olivat mm. katuväkivalta, vankilat ja perheväkivalta. Seminaarin puhujat tulivat sekä Saksasta että Suomesta.

Professori Michael Klein Kölnin katolisesta yliopistosta pohti alkoholi ja väkivallan suhdetta monien tutkimusten valossa. Tutkimuksissa humaltumisella ja väkivallalla on havaittu seuraavanlaisia yhteyksiä: 1) Alkoholi käynnistää tai aiheuttaa väkivaltaa. 2) Alkoholi lisää valmiutta väkivaltaan. 3) Alkoholi voi myös hillitä väkivaltaista käyttäytymistä. 4) Väkivaltainen käyttäytyminen voimistaa päihtymyksen psykologisia vaikutuksia.

Laboratoriokokeissa on havaittu alkoholin lumevaikutus: väkivaltainen käyttäytyminen lisääntyi, kun ihmiset luulivat saavansa alkoholia, ei tosin niin paljon kuin silloin kun he oikeasti saivat sitä.

– Ongelmana on veren alkoholipitoisuuden nopea nousu. – mitä nopeammin päihtyy, sitä nopeammin katoaa itsekontrolli. Yleensä viinin ja oluen nauttiminen ei siksi aiheuta samalla lailla väkivaltaista käyttäytymistä kuin väkevien viinojen juominen, Klein totesi.

Lasten asemaan alkoholiperheissä huomiota

Useissa maissa tehdyn kyselyn mukaan jopa kolmannes alkoholiongelmaisten perheiden lapsista kärsii jatkuvasta joko itseensä tai perheenjäseneen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta. Klein esitteli myös saksalaista 11–16-vuotiaille tehtyä kyselyä. Sen mukaan alkoholiongelmaisten perheiden lapsilla itsemurha-ajatukset ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin perheissä, joissa alkoholi ei aiheuta ongelmia. Lisäksi lähes 60 prosenttia lapsista pelkää alkoholiongelmaista isäänsä. Humalainen äänekäs käyttäytyminen tuntuu pelottavalta aikuisestakin, mutta lapsi kokee tilanteen erityisen uhkaavana.

Päihdeklinikoiden asiakkaita koskeva tutkimus puolestaan kertoo, että väkivaltainen käyttäytyminen myös synnyttää väkivaltaa. Kleinin mukaan noin puolet aiemmin väkivaltaa kokeneista syyllistyi itse väkivaltaan myöhemmin. Pojat ottavat väkivallan mallin vieläkin useammin. Väkivallalta itse välttyneet sen sijaan harvemmin syyllistyvät siihen itsekään.

Vanhoissa 15 EU-maissa ja Norjassa arvioidaan olevan jopa 7,7 miljoonaa lasta, joiden vanhemmille alkoholi on ongelma. Suomessa näitä lapsia on 100 000. A-klinikan tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi kertoi, että Lastensuojelun keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien runsas alkoholinkäyttö ja perheväkivalta nähdään suurimmaksi uhkaksi lapsen hyvälle elämälle. Hän painotti, että ongelman laajuus ja vakavuus on tunnistettava ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa, lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia on rohkaistava ja koulutettava paremmin tunnistamaan lapset, joiden perheessä on alkoholiongelmia ja väkivaltaa, ja ammattilaisten ja instituutioiden välisiä aukkoja on paikattava ja rakennettava palvelujen välille saumaton ketju.

A-klinikkasäätiö koordinoi kahdeksan EU-maan CHALVI- projektia, jossa näihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Siinä kerätään hyviä käytäntöjä lasten auttamisesta. Käytännöt jaetaan verkkosivujen kautta.

Päihdeongelma näkyy vankiloissa

Turun vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma muistutti, että Suomessa yli 70 prosenttia väkivaltarikoksista tehdään voimakkaasti päihtyneenä ja noin 90 prosentilla vangeista on päihteidenkäytön häiriö. Hän painotti esityksessään, että lapsuudenaikainen hoitamaton tarkkaavaisuushäiriö johtaa usein vankilaan ja päihteiden käyttöön myöhemmällä iällä. Hän uskoi, että tarkkaavaisuushäiriön ikäviä seurauksia voidaan ehkäistä varhaisella hoidolla.

Suomessa on yhä vähemmän nuoria vankeja, mutta nuorten vankien mielenterveys on heikentynyt huomattavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Laajaan rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan vuonna 2000 tuomituilla nuorilla vangeilla on takanaan huomattavasti enemmän sairaalahoitoa psykoosin tai päihderiippuvuuden vuoksi kuin 1980-luvun alussa tuomituilla, kertoi ylilääkäri Eila Sailas Kellokosken sairaalasta. Hän toivoi nykyistä paljon suurempaa satsausta nuorten vankien hoitoon jakuntoutukseen.

 
Julkaistu 15.12.2006