Pääkirjoitus

Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Raimo Lahti. Hän toteaa, että aina pitäisi nostaa esiin kysymys kriminaalipolitiikan koko keinovalikoimasta ja nähdä, että rikosoikeus on vain yksi sen osa-alue. Tämä näkökulma ei nouse tarpeeksi esille EU:n rikoslainsäädännön kehittämisessä.

Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan naisten aikuisiällä kokema väkivalta on hieman lisääntynyt. Väkivallan rakenteessa on tapahtunut muutos siten, että väkivaltaa parisuhteessa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Sen sijaan naisten kokema väkivalta ja uhkailu parisuhteen ulkopuolella ovat yleistyneet.

Parisuhdeväkivallan vorovaikutusluonne, naisen väkivaltaisuus, miehen kokemukset väkivallan uhrina ja väkivallan erilaiset ilmenemismuodot ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle. Kehittämistyötä on tehty kapeasta näkökulmasta eikä menetelmien vaikuttavuutta ole juuri arvioitu. Toivottua tulosta väkivallan vähentämisessä ei ole saavutettu.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 2004 tutkimus oli ensimmäinen kattava nuorisorikollisuuskysely, johon sisältyi myös ruotsinkielisiä vastaajia. Kieliryhmien välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Ruotsinkieliset varastelevat kotoaan sekä ajavat ajokortitta ja humalassa, kun taas suomenkielisten rikoskäyttäytyminen "polarisoituneempaa" ja väkivalta tavallisempaa.

Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

A-klinikkasäätiö järjesti muutaman yhteistyökumppanin kanssa päihdetiedotusseminaarin Saksassa syyskuussa. Siellä käsiteltiin monipuolisesti päihteiden ja väkivallan yhteyksiä. Näkökulmia olivat mm. katuväkivalta, vankilat ja perheväkivalta. Seminaarin puhujat tulivat sekä Saksasta että Suomesta.

Oikeusministeriön työryhmä lisäisi yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena olisi, että rikoksentekijä voisi nykyistä useammin suorittaa työpalvelun päihdeongelmastaan huolimatta.

Suomessa nuorten vankien huumausaineongelmat ratkaistaan pikemminkin ehdottomalla päihteettömyydellä kuin hyödyntämällä haittoja vähentäviä menetelmiä ja toisin kuin monissa muissa vankilajärjestelmissä terveydenhuolto on ensisijaisesti sairaanhoitajien eikä lääkäreiden käsissä. Nämä olivat päähavaintoni vierailuillani kahteen nuorisovankilaan.

Vankiloissa oli 1930-luvun taitteessa useita tuhansia vankeja enemmän kun nykyisin. Poliittis-taloudellinen tilanne eroaa kuitenkin jyrkästi 2000-luvun alun tilanteesta. Tästä huolimatta ajankohdille on yhteistä vankiluvun nopea kohoaminen, ja sen seurauksena vankiloiden yliasuttaminen ja toimintojen vaikeutuminen.

Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Lehtien palstoilla väkivalta näkyy järvenpääläisille ravintolaillan päätteeksi tapahtuvina tappeluina ja humalaisten puukotuksina. Poliisin tilastoimissa rikoksissakin alkoholi on mukana kahdessa tapauksessa kolmesta. Suuri osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Järvenpään pilottihankkeen yhtenä tarkoituksena on hakea keinoja väkivallan kattavampaan ehkäisyyn ja puuttua piiloon jäävään rikollisuuteen. Lapset ja nuoret sekä alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen nousevat avainasemaan.

Tuotteita on tapana testata eli koestaa kestävyyden ja toimivuuden varmistamiseksi ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä. Tämä ajattelutapa on hiljalleen leviämässä myös muille yhteiskunnan sektoreille. Yhtä lailla tulisi voida koestaa rikosriskien varalta niin lainsäädäntöä jo valmisteluvaiheessa kuin myös tässä mielessä potentiaalisesti riskialttiita teollisuustuotteita ja palvelutuotteita.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on pohdittu erilaisten haitallisten asioiden kriminalisointia, mutta itse peruskysymyksestä – milloin kriminalisointi on järkevää ja kannattavaa – on puhuttu varsin vähän.

 
Julkaistu 15.12.2006