Anssi Keinänen

Yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavat tekijät

Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys antaa hyvän ennusteen tuomitun kyvystä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Huomiota kannattaa kiinnittää päihdeongelmaan, tuomion pituuteen, asumis- ja toimeentulovaikeuksiin sekä työttömyyteen.

Oikeusministeriö on asettanut yhdyskuntapalvelun toimeenpanon tulostavoitteeksi, että 85 prosenttia palvelun aloittaneista suorittaa sen loppuun. Kirjoituksessa tarkastellaan liikennerikoksista yhdyskuntapalveluun tuomittujen palvelun keskeytymistä. Tutkimuksessa liikennerikokset on jaettu kahteen osaan: rattijuopumukseen (myös törkeä) ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (myös törkeä). Tilastojen mukaan yhdyskuntapalveluun tuomittujen tavallisin rikos on rattijuopumus; se on päärikos yli puolella kaikista yhdyskuntapalveluun tuomituista.

Tutkimusaineisto muodostui vuosina 2003–2004 liikennerikoksista yhdyskuntapalveluun tuomituista. Aineisto perustuu Rikosseuraamusviraston Tyyne-tietokantaan, johon on koottu tietoja yhdyskuntapalveluun tuomittujen soveltuvuusselvityksistä ja tuomion suorittamisesta. Tutkimuksessa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä tarkastellaan suhteessa oikeudellisiin, yksilön staattisiin (joihin ei voida vaikuttaa) ja yksilön dynaamisiin (voidaan vaikuttaa) muuttujiin. Oikeudellisina muuttujina ovat rangaistuksen kesto, tiedot aikaisemmasta rikollisuudesta ja siitä, onko tuomio tullut yhdestä vai useammasta rikoksesta. Yksilön staattisina muuttujia ovat ikä, sukupuoli ja hovioikeuspiiri. Dynaamisina muuttujina ovat tiedot tuomitun päihdeongelmasta, työmarkkinatilanteesta, asumis- ja toimeentulotilanteesta, sosiaalisista suhteista, ajankäytöstä ja asenteista.

Lopulliseen aineistoon valikoitui 3 056 rattijuopumuksesta tuomittua ja 157 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittua. Rikostyypillä oli vaikutusta yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen. Rattijuopumuksesta tuomituilla keskeytymisprosentti oli 17,7 ja liikenteen vaarantamisesta tuomituilla 26,8. Yhdyskuntapalvelun keskeytyminen on liikennerikoksista tuomituilla yleisempää kuin oikeusministeriön asettama 15 %:n tavoite.

Rattijuopumuksesta tuomituilla päihtyneisyys palvelun aikana oli keskeytymisen syynä 15 %:ssa tapauksia, kun vastaavasti liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomituilla se oli syynä ainoastaan 2,4 %:ssa tapauksia. Yleisin syy palvelun keskeytymiselle oli molemmissa rikoksissa poissaolo ilman hyväksyttävää syytä (yhteensä 41 %). Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomituille syyttäjän ilmoitus oli seuraavaksi suurin syy palvelun keskeytymiselle (21,4 % keskeytyksistä). Vastaavasti rattijuopumuksesta tuomituilla syyttäjän ilmoitus oli keskeytymisen perusteena 9,4 %:ssa tapauksia. Syyttäjän ilmoitus tarkoittaa sitä, että tuomittu on syyllistynyt uuteen, poliisin tietoon tulleeseen rikokseen palvelun aikana.

Tilastolliset tulokset

Tutkimuksessa yhdyskuntapalvelun keskeytymistä mallinnettiin logistisen regression avulla kokeilemalla erilaisia selittäviä malleja. Regressioanalyysin avulla voidaan kontrolloida muiden tekijöiden vaikutusta keskeytymiseen, jolloin saadaan estimoitua yksittäisen tekijän puhdas vaikutus, ja samalla voidaan tehdä helpommin kausaalisuustulkintoja muuttujien välisistä riippuvuuksista.

Yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomituilla oli 1,51–1,76-kertainen suhteessa rattijuopumukseen. Dynaamisista muuttujista keskeytymistä merkitsevästi selittäviä tekijöitä olivat päihdeongelmaisuus, työttömyys ja toimeentulo- ja asumisvaikeudet. Sosiaalisilla suhteilla ja ajankäytöllä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.

Vakavasta päihdeongelmasta kärsivillä oli noin 3–4-kertainen riski palvelun keskeytymiselle kuin niillä, joilla päihdeongelmaa ei ollut. Niillä, joilla oli todettu päihdeongelma, yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski oli 1,6–1,8-kertainen ongelmattomiin verrattuna. Työttömillä on noin 25-35 % suurempi keskeytymisriski kuin töissä olevilla. Sekä opiskelijoiden että eläkeläisten ja työkyvyttömien palvelun keskeytymisriski ei poikennut työllisten riskistä. Asumisvaikeuksissa olevien yhdyskuntapalvelun keskeytymisriski oli noin 1,5–1,8-kertainen suhteessa niihin, joilla asumisasiat olivat kunnossa. Toimeentulovaikeuksista kärsivillä keskeytymisriski oli noin 30 % suurempi kuin niillä, joilla vaikeuksia ei ollut.

Rangaistuksen keston ollessa yli 105 tuntia keskeytymisriski oli noin 2,3–2,5-kertainen suhteessa alle 57 tuntia yhdyskuntapalvelua suorittaneisiin. 80–104 tunnin palvelussa keskeytymisen riski oli 45–53 % suurempi kuin alle 57 tunnin. 57–79 tunnin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riski ei poikennut alle 57 tunnin palvelun riskistä. Tuomituilla, joilla oli rikosrekisterimerkintä aikaisemmista rikoksista, oli noin 30–35 % pienempi keskeytymisriski kuin niillä, joilla ei ole aikaisempaa merkintää.

Vastaavanlainen, pienempi palvelun keskeytymisriski on myös yli 50-vuotiailla suhteessa 20–24-vuotiaisiin (n. 30 % pienempi). Naisten keskeytymisriski ei ollut tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin miehillä. Turun ja Vaasan hovioikeuksissa annetuissa tuomioissa keskeytymisriski oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi kuin Helsingin hovioikeuden alueella. Esimerkiksi Turun hovioikeuden piirissä yhdyskuntapalveluiden keskeytymisaste oli noin 36–40 % pienempi kuin Helsingin hovioikeuden alueella.

Soveltuvuusselvityksessä huomio riskitekijöihin

Empiirisen mallin avulla ennustettu yhdyskuntapalvelun keskeytymisen todennäköisyyden keskiarvo oli 17,1 ja mediaani 12,9 %. Siis puolella liikennerikoksista yhdyskuntapalveluun tuomituista ennustettu keskeytymisen todennäköisyys oli alle 13 %. Pienimmillään keskeytymisen todennäköisyyden ennuste oli 1,3 % ja suurimmillaan 78,7 %. Noin 40 %:lla tuomituista ennustettu keskeytymisen todennäköisyys oli alle 10 % ja jo 70 %:lla tuomituista ennustettu keskeytymisen todennäköisyys oli alle 20 %. Tämä kertoo siitä, että yhdyskuntapalveluun valikoituvat todella ne rikolliset, jotka pystyvät todennäköisesti suoriutumaan rangaistuksesta.

Empiirisen mallin avulla ennustettiin 35 henkilölle, että heidän yhdyskuntapalvelun keskeytymisen todennäköisyytensä on yli 50 %. Heistä kahdellakymmenellä yhdyskuntapalvelu keskeytyi todellisuudessa. Ainoastaan kahdessa tapauksessa syynä oli syyttäjän ilmoitus, joka viittaa uusintarikollisuuteen. Syyttäjän ilmoitus on keskeytyksen perusteena 10 %:ssa tapauksia, joissa yhdyskuntapalvelun keskeytymisen ennuste oli yli 50 %. Osuus on sama kuin kaikissa yhdyskuntapalvelun keskeytymisissä. Voidaan siis sanoa, että pelkästään soveltuvuusselvitysten tasoa parantamalla uusintarikollisuutta ei olisi saatu vähennettyä.

Arvioitaessa tuomitun soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun ja palvelun keskeytymisriskiä ensimmäiseksi tulisi tarkastella päihdeongelmaa. Päihdeongelma (etenkin vakava) näyttää olevan selvä indikaattori yhdyskuntapalvelun keskeytymiselle. Toisaalta olisi ongelmallista tuomita kaikki päihdeongelmaiset vankeusrangaistukseen. Tällaisessa tilanteessa on vaara, että hoitoa tarvitsevaa rikollista rangaistaan vankeudella ja samalla aiheutetaan sosiaalisen eristämisen vaara. Tätä uhkaa on pyritty pienentämään yhdistämällä yhdyskuntapalveluseuraamuksen toimeenpanoon joukko sosiaalisia tukitoimia.

Toiseksi suurin yhdyskuntapalvelun keskeytymisen riskiin vaikuttava tekijä on yli 100 tunnin tuomio. Kolmanneksi soveltuvuusselvityksessä kannattaa kiinnittää huomiota asumisvaikeuksiin. Neljänneksi kannattaa ottaa huomioon toimeentulovaikeudet. Viidenneksi suurin riskitekijä oli työttömyys.

Tutkimustulosten perusteella voitaisiin paljon paremmin ennustaa, kuka tuomituista tulee suorittamaan yhdyskuntapalvelurangaistuksen loppuun saakka. Tämä tieto voisi auttaa mietittäessä, mitä tukipalveluja tuomittu tarvitsee rangaistuksen aikana. Lisäksi pienemmän keskeytymisriskin omaaville voitaisiin valita palvelupaikkoja, joissa valvonnan tarve olisi vähäisempää. Tämän kaltainen tieto voisi auttaa Kriminaalihuoltolaitosta mietittäessä, miten niukkoja henkilöstöresursseja tulisi kohdentaa entistä tehokkaammin.

Kirjoittaja on oikeustaloustieteen lehtori Joensuun yliopistossa.

Lähteet: Keinänen, Anssi (2005) Tilastollinen analyysi yhdyskuntapalvelun keskeytymiseen vaikuttavista riskitekijöistä liikennerikoksista tuomituilla. Edilex (www.edilex.fi/lakikirjasto ).

 
Julkaistu 28.12.2005