Riikka Kostiainen

Göteborgissa rakennetaan turvallisuutta monipuolisesti

Göteborgin rikoksentorjuntaohjelma on nimeltään Tryggare och Mänskligare Göteborg – turvallisempi ja inhimillisempi Göteborg. Kumpaankin puoleen panostetaan; rikoksia ei torjuta ryppyotsaisesti vaan tavoite voi olla kätketty hyvinkin yllättävään yhteyteen, esimerkiksi nuorten katukoripallokenttään tai kulttuuriyöhön. Ideana on luoda uusia kohtaamispaikkoja.

Tryggare och Mänskligare Göteborg perustettiin virallisesti vuonna 2001. Pohjana on Ruotsin oikeusministeriön vuonna 1996 käynnistämä rikoksentorjuntaohjelma Allas vårt ansvar (kaikkien meidän vastuu). Yhtenä tavoitteena oli paikallisten rikoksentorjuntaneuvostojen perustaminen kuntiin ja myös Göteborg sai Ruotsin rikoksentorjuntaneuvostolta BRÅlta vuonna 1999 avustusta oman toimintansa käynnistämiseen.

Göteborgin paikallinen rikoksentorjuntaneuvosto ja sen "kansliaryhmä" toimivat suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Neuvostossa on kahdeksan jäsentä: kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, läänin poliisimestari, kriminaalihuoltojohtaja sekä maahanmuuttajien kotouttamista hoitavan toimiston, kiinteistönomistajien yhdistyksen, lastensuojeluyhdistyksen sekä tutkimuksen edustaja. Kansliaryhmässä työskentelee yhdeksän ihmistä, osa tosin osa-aikaisesti. Toimenkuvia ovat mm. tutkimus, kulttuuri, fyysinen ympäristö, mediasuhteet ja tiedottaminen sekä nuoret. Ryhmällä on oma budjetti, mikä helpottaa toimintaa olennaisesti.

Kaupungin ylimmän johdon sitoutuminen rikoksentorjuntaan on ollut tärkeä edellytys työn etenemiselle. Kaupungissa on oivallettu turvallisuuden merkitys asukkaille ja kaupungin vastuu sen luomisessa. Tryggare och Mänskligare Göteborgin projektijohtaja Borghild Håkansson kertoo, että paikalliset poliitikot ovat rikoksentorjunnasta hyvin kiinnostuneita ja aktiivisia osallistumaan kokouksiin ja muuhun toimintaan. Osasyynä tähän saattaa olla se, että ryhmä pyrkii keksimään kokouksille ja seminaareille hauskoja ja erikoisia nimiä, joissa ei ole mitään rikoksiin viittaavaakaan. Keskeinen idea on toimia, muttei näkyä. Luovuus kukoistaa tässä suhteessa ja rikoksentorjuntatoimiston ihmiset vaikuttavat hyvin innostuneilta työstään.

Verkostoituminen keskeinen työtapa

Håkansson kuvaa rikoksentorjuntaa kansaterveyskysymykseksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyskysymyksissä, nuorisossa, päihteissä ja rikoksissa on paljolti kyse samoista ongelmista mutta asiat on organisoitu kaupunginhallinnossa erilleen. Verkostojen rakentaminen sekä kaupunginhallinnon sisällä että muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa onkin kansliaryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Mutta myöskään ei saa unohtaa fyysisen ympäristön ja viihtyisyyden merkitystä turvallisuudelle. Sosiaalinen - ja tilannetorjunta kulkevat rikoksentorjuntaohjelmassa käsi kädessä.

Keskeistä toiminnassa on luonnollisesti rikoksentorjuntaan liittyvän tutkimuksen tukeminen. Tutkimusyhteistyö sujuu hyvin kaupungin kahden yliopiston kanssa. Tutkimus ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan siihen on kytketty vahvasti tieto-taidon levittäminen. Yksi keino siihen on perinteiset seminaarit, mutta myös suoriin mediakontakteihin on panostettu. Media välittää runsaasti tietoa rikoksista, mutta rikoksentorjuntatyö kiinnostaa harvemmin. Sinnikkään tiedottamisen ja omalaatuisten tempausten ansiosta Tryggare och Mänskligaren toiminnasta on kerrottu runsaasti paikallisissa tiedotusvälineissä. Esimerkiksi vuosina 2001 ja 2002 aiheesta julkaistiin keskimäärin yksi artikkeli viikossa.

Todellisten rikollisuustietojen välittäminen median kautta on tärkeää turvallisuuden rakentamisessa, sillä asukkaiden turvattomuuden tunne juontaa myös siihen, miten media käsittelee rikollisuutta. Ohjelmassa puhutaan suoraan mielipiteen muokkaamisesta.

Turvallisuuskävelyt osoittautuneet hyväksi keinoksi

Yksi tapa päästä kiinni turvattomuuden tunteisiin ovat myös asuinalueilla järjestetyt turvallisuuskävelyt. Ideana on tutkia aluetta turvattomuuden näkökulmasta. Kävelylle osallistuu asukkaiden lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistönomistajien, pysäköintihallinnon, katuviraston, sosiaalihallinnon, poliisin, eläkeläisyhdistysten, naisryhmien jne. edustajia. Kävelyt järjestetään aina pimeän tulon jälkeen, jolloin viranomaiset eivät alueella yleensä ole liikkuneetkaan. Ryhmä kulkee ympäri aluetta kartan kanssa, johon merkitään ongelmakohdat. Samalla keskustellaan jo siitä, kenen vastuulla asian korjaaminen olisi. Apuna on tarkistuslista yleisistä ongelmakohdista kuten valaistuksesta sekä bussipysäkkien ja pysäköintialueiden sijoittelusta.

– Kävelyjen tärkein tulos on ollut, että asukkaat ja ympäristön rakentamisesta vastuussa olevat ovat päässeet keskusteluyhteyteen ja on syntynyt aitoa demokraattista suunnitteluprosessia. Yleensäkin kaupungin suunnittelussa pyritään kokoamaan ihmisiä, niin nuoria ja vanhoja kuin naisia ja miehiä, yhteen keskustelemaan tarpeistaan. Näin toimittiin esimerkiksi uuden ostoskeskuksen suunnittelussa, ja toivottavasti lopputuloksena on paikka, jossa kaikenikäiset voivat viihtyä. Idea on avata kaupunki asukkaille niin, että jokainen göteborgilainen voi turvalliseksi olonsa tuntien liikkua, missä haluaa ja milloin haluaa, kertoo arkkitehti Gerd Cruse Sondén.

Kulttuuriyön kautta kontakteja ihmisiin

Tryggare och Mänskligaren ideana on ensin luoda epämuodollisia kontakteja ja virallistaa ne myöhemmin tarpeen mukaan. Ja näitä kontakteja varten tarvitaan kohtaamispaikkoja. Borghild Håkansson korostaa, että kulttuurien kohtaamisessa täytyy nähdä luovuutta ja mahdollisuuksia eikä vain riskejä konflikteille.

Yksi tärkeimpiä kohtaamispaikkoja on ollut vuonna 2002 vanhan kaupungin torilla järjestetty kulttuuriyö, jossa toimisto on aktiivisesti mukana. Ideana oli saada ihmiset näkemään tori ja sen mahdollisuudet uusin silmin kulttuurin avulla. Kulttuuriyönä torilla oli valonäytöksiä, musiikkia ja tanssia. Tapahtuman jälkeen torin ympäristöä on kaunistettu ja esimerkiksi raitiovaunupysäkkien turvallisuutta parannettu. Samaa ideaa on sovellettu toiselle torille rakennetulla katukoripallo- ja skeittikentällä. Nuorten kanssa menetelmänä rikoksentorjuntatyössä on käytetty myös esimerkiksi teatteria.

Lisätietoa www.tryggaremanskligare.goteborg.se .

 
Julkaistu 15.12.2005