Pääkirjoitus

Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosasianajaja Riitta Leppiniemi. Hän pitää rikosprosessin suurimpana ongelmana sen pitkää kestoa. Haittoja siitä koituu niin rikoksen uhrille kuin siitä epäillyllekin. Lisäksi hänen mielestään oikeusprosessia pitäisi saada painotettua enemmän käräjäoikeuteen.

Suomalaisiin oikeusviranomaisiin kohdistunutta epäasiallista vaikuttamista on selvitetty kahdessa tutkimuksessa: vuonna 1999 kysyttiin koko maan syyttäjiltä ja tuomareilta ja vuonna 2005 Helsingin rikospoliisin virkamiehiltä yrityksistä vaikuttaa heidän työhönsä lainvastaisilla tavoilla.

Kirjoituksessa käsitellään erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiin liittyviä näkökulmia.

Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuutta on nyt tutkittu rikostutkinnallisen lähestymistavan avulla. Eri rikostyypeille löydettiin niille ominaisia piirteitä suhteessa rikosten uusimiseen. Rikoksenuusijat syyllistyivät useisiin erityyppisiin rikoksiin.

Tahallisuus peruskäsitteenä rikosoikeudessa.

Yhteyssyyttäjien tehtävänä on mm. luoda yhteistyösuhteita asemamaansa oikeusviranomaisiin ja koordinoida oikeusapupyyntöjä. Tuuli Eerolainen Tallinnassa ja Eija Velitski Pietarissa hoitavat sekä yksittäisiä rikosasioita että järjestävät koulutusseminaareja.

Göteborgin rikoksentorjuntaohjelma on nimeltään Tryggare och Mänskligare Göteborg – turvallisempi ja inhimillisempi Göteborg. Kumpaankin puoleen panostetaan; rikoksia ei torjuta ryppyotsaisesti vaan tavoite voi olla kätketty hyvinkin yllättävään yhteyteen, esimerkiksi nuorten katukoripallokenttään tai kulttuuriyöhön. Ideana on luoda uusia kohtaamispaikkoja.

Pedofiliaksi ja insestiksi luokitellaan julkisuudessa sekalaisia ilmiöitä.

Rikollisuutta selittävät teoriat ja mallit voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat näkemykset, joiden mukaan rikollisuus on varsin pysyvä ilmiö yksilötasolla. Toisessa rikoksentekijät jaetaan kahteen ryhmään, joista toisen rikollisuus on jatkuvampaa laatua. Kolmas malli uskoo siihen, että muutokset ovat mahdollisia ja rikollisuudesta luopumista myös tapahtuu.

Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys antaa hyvän ennusteen tuomitun kyvystä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Huomiota kannattaa kiinnittää päihdeongelmaan, tuomion pituuteen, asumis- ja toimeentulovaikeuksiin sekä työttömyyteen.

 
Julkaistu 15.12.2005