Pirjo Kotkamo, Sari Hellsten, Nana Lindholm & Julia Rauhansalo

Vangin lapsi tarvitsee monenlaista tukea

Suomessa on 8000–12 500 alaikäistä lasta, jonka vanhempi on vankilassa. Kun äiti tai isä on pitkään poissa perheen arjesta, voi tilanne olla lapselle vaikea ja pelottava. Ensi- ja turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hankkeessa on selvitetty, miten rikosseuraamusasiakkaan lapsen arki on erilaista ja mitä erityistä turvaa lapsi tarvitsee, kun hänen vanhempansa on vankilassa.

Kuva: Petri Mast. Jokelan vankila, lavastettu kuva.

Lastensuojelulain ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempaan vanhempaansa, mikäli se on lapsen edun mukaista. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen ottaen huomioon kaikki toimintaympäristöt – koti, hoitopaikka, koulu ja harrastukset sekä rikosseuraamusasiakkaan lapsella myös vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot. Lapsen tulee saada olla lapsi, ei vangin lapsi. Hankkeessa on pohdittu, miten eri tavoin eri ammattilaiset voivat lisätä lapsen turvallisuutta. Lapsi erityisine tarpeineen ei saa jäädä näkymättömäksi monitoimijaisissa verkostoissa.

Vanhempi vankilan portilla -hankkeen (2017–2019) tavoitteena on ollut kehittää toisaalta rikosseuraamusasiakkaiden perheiden kanssa tehtävää työtä ja toisaalta heidän kanssaan työskentelevien monitoimijaista yhteistyötä. Perhetyötä ja vanhemmuuden tukemista on kehitetty jo vankeusaikana, mutta erityisesti koevapauteen tai ehdonalaiseen siirtymisen vaiheessa. Erityisenä punaisena lankana on ollut lapsen ja hänen oikeuksiensa näkyväksi tekeminen sekä lapsen osallisuuden tukeminen.

Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi yhteistyökumppaneina ovat olleet Kriminaalihuollon tukisäätiö, Vankien Omaiset sekä Ensi- ja turvakotien liiton Hämeenlinnan, Lahden ja Kuopion yhdistykset. Alueellista kehittämistyötä ovat toteuttaneet monitoimijaiset kehittämistyöryhmät. Ryhmissä on tarkasteltu omia työtapoja siitä lähtökohdasta, miten ne vaikuttavat lapsen kokemukseen, arkeen ja turvallisuuteen. Vaikuttamis- ja koulutustyötä on tehty valtakunnallisesti. Lähtökohtana ovat olleet Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyön linjaukset. Hanke on ollut mukana tänä vuonna päivitettyjen linjausten juurruttamistyössä pilottialueilla.

Perheet mukana työtä kehittämässä

Perheiden kanssa asetetut tavoitteet ja tuen tarpeet ovat liittyneet muun muassa vanhemmaksi tulemiseen tuomion aikana. Hanketyöllä on mahdollistettu isän tai äidin säännölliset tapaamiset ja suhteen luominen tai varhainen vuorovaikutus. Vanhemmat ovat tarvinneet myös tukea siihen, miten lapselle kerrotaan vankeusrangaistuksesta. Osa vanhemmista on tarvinnut tukea vanhemmuusidentiteetin vahvistamiseen ja toisissa perheissä lapset ovat olleet pääasiallisia asiakkaita. Muutama perhe on saanut riittävän avun yksittäisestä käynnistä tai puhelusta. Perhetyössä on huomioitu kaikki perheenjäsenet, suoraan tai välillisesti. Perheiden toiveita ja ideoita sekä perheenjäsenten vuorovaikutussuhteita on huomioitu yhteistä tekemistä tukien. Asiakasperheitä on pilottialueilla ollut mukana reilut 40.

Lapsille on ollut omien tapaamisten lisäksi tarjolla vertaisryhmä. Siitä on tulossa mallinnus vankien lasten vertaisryhmien ohjaamiseen. Asiakasperheille järjestettiin myös perheleiri yhteistyössä Vilppulan vankilan kanssa. Leirillä painotettiin lasten kanssa työskentelyä. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyt perhepäivät ovat olleet suosittuja.

Haasteelliset perhetilanteet ovat vaatineet verkostojen kokoamista, laajaa dialogia ja jaettua asiantuntijuutta. Kehittämisessä tärkeintä on ollut saattaa kokemusasiantuntijoiden, sekä lasten että aikuisten, ääni kuuluviin.

Vangin perheen polku -työväline

Hankkeen kehittämistyön tuloksena on syntynyt Vangin perheen polku -työväline, jossa rikosseuraamusprosessi on jaettu viiteen vaiheeseen: rikos tapahtuu/siviili, tutkinta, rangaistuksen suorittaminen, vapautuminen ja uusi arki. Työväline sopii yksilö-, pari- ja perhetapaamisiin sekä tiedonsiirtopalavereihin ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Polkua on käytetty myös osana koevapauden valmisteluvaiheen lapsen mielipiteen selvittämisprosessia. Lisäksi polun läpikäyminen ennen Lapset puheeksi -keskustelua on ollut hyvä ja yhteistyötä vahvistava aloitus vanhemmuustyöskentelylle. Työväline tuo esille niin lapsen kuin aikuisenkin osallisuuden sekä voimavarojen ja oman asiantuntijuuden vahvistumisen.

Asiakastyössä oivallettua

Lapsille on harvoin tarjolla palveluita, joissa he saavat tietoa vankilan ja tuomioiden käytänteistä sekä voivat puhua tunteista, joita vanhemman tuomio herättää. Lasta kiinnostaa esimerkiksi, miten vanhemman valvottu koevapaus tai rikostutkinta vaikuttaa hänen arkeensa ja yhteydenpitoon vanhempaansa. Asiakkaat ovat antaneet palautetta, että riittävän pitkäkestoinen, tarpeenmukainen, joustava ja säännöllinen tuki saman työntekijän kanssa on keskeistä. Luottamuksen rakentumista ja perheen sitoutumista on lisännyt työntekijän riittävä osaaminen sekä lastensuojelusta että rikosseuraamusprosessista. Tärkeää on myös kartoittaa ja koota verkostot perheen asioiden hoitamiseksi yhteistyöneuvotteluin.

Hanketyön helmiä

Hankkeessa on ollut olennaista tiivis yhteistyö monien yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä alueellisten että valtakunnallisten. Koulutusten järjestäminen Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa on mahdollistanut osallistumisen ympäri maata videoyhteydellä. Oppilaitosyhteistyö on ollut vilkasta. Olemme yhdessä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa kouluttaneet Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita. Hankkeeseen on tehty useita opinnäytetöitä, joita voidaan hyödyntää vankiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Meidän on otettu mukaan Hämeenlinnan ja Keravan vankiloiden suunnitteluun ja asiakaslapset ovat saaneet esittää toiveitaan Hämeenlinnan vankilan tapaamistilaan. Helsingin vankilassa olemme olleet mukana suunnittelemassa isäsynnytysvalmennusta. Ryhmä pilotoidaan tänä syksyllä. Tuotamme vankiloille myös julisteen, jota voi käyttää apuna valmistellessa lasta vankilakoiran kohtaamiseen.

Tulevaisuuden pohdintaa ja visioita

Hankkeessa on pohdittu lapsi- ja perhetyön tulevaisuutta. Asiakastyö on osoittanut, että lapsi tarvitsee tukea läheisiltä, mutta myös vankilan portin molemmilta puolilta työskenteleviltä ammattilaisilta. Vankilassa oleva vanhempikin tarvitsee tukea ja kannustusta. Halu tulla paremmaksi isäksi tai äidiksi voi motivoida rikoksettomaan elämäntapaan. Isän tai äidin vapautuminen on suuri muutos ja vaikuttaa koko perheeseen. Silti vankien lapset ja puolisot jäävät usein vangin vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle. Vuonna 2017 vain kymmenessä prosentissa rangaistusajan suunnitelmia oli maininta vanhemmuustyöskentelystä.

Jos ajatellaan, että vahvempi vanhemmuuden identiteetti voisi ehkäistä uusintarikollisuutta, työntekijän tulisi aktiivisemmin tarjota tätä mahdollisuutta. Häpeä ja syyllisyys voivat estää vangin aloitteellisuuden asiassa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja oikeus pitää yhteyttä myös siihen vanhempaan, joka ei ole huoltaja. Lapsi hyötyy myös siitä, jos vanhempi toteaa, ettei hänestä ole lähivanhemmaksi. Vanhemmuustyön suunnitelmallisuutta ja tuloksellisuutta edistäisi erityinen vanhemmuustyön ohjelma.

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeenarviointi on vielä huonosti tunnettu. Tuen tarpeen kartoitus vangin perheen polulla erityisesti nivelvaiheissa olisi perheille suunnattua matalan kynnyksen tukea. Eri perheenjäsenten tuen tarpeet ilmenevät myös eri vaiheissa. Yhteistyö muurin yli helpottaa tiedon siirtoa ja työnjakoa ja koituu lapsen ja perheen parhaaksi. Lastensuojeluilmoituksen teko on myös tarvittaessa helpompaa.

Hankkeessa on koottu ja kehitetty hyviä käytäntöjä rikosseuraamusasiakkaan ja hänen perheensä kanssa työskenteleville. Hanke tuottaa Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselle perhetyön täydennyskoulutuskokonaisuuden, jolloin jokainen rikosseuraamusalan ammattilainen voi päivittää osaamistaan mm. lapsiystävällisistä käytännöistä, lapsen kohtaamisesta ja oppia Vangin perheen polku -työvälineen käyttöä.

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät Vanhempi vankilan portilla -hanketiimissä.

 
Julkaistu 27.9.2019
Sivun alkuun |