Jenni Ervasti, Susanna Kalavainen & Tuula Oksanen

Väkivalta asiakkaiden taholta on yleistä kuntatyössä

Väkivalta- ja uhkatilanteet ovat yleisiä kunta-alan työssä. Vuonna 2018 tehdyssä Kunta10-kyselyssä 46 % kuntatyöntekijöistä oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta viimeisen 12 kuukauden aikana.

Väkivalta- ja uhkatilanteet ovat yleisiä kunta-alan työssä ja niiden raportoiminen on lisääntynyt tasaisesti. Erityisen paljon väkivalta- ja uhkatilanteita raportoivat nuoret kuntatyöntekijät (Kuvio 1). Ikäryhmien eroja voivat selittää erot työkokemuksessa ja työtehtävissä. Kuntatyöntekijöiden nuorin ryhmä työskentelee usein ammateissa, joissa väkivallan kokeminen on yleistä, kuten lähihoitajina, kodinhoitajina ja kouluavustajina.

Kuvio 1. Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka raportoivat väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta kuluvan vuoden aikana kyselyvuosina 2014 ja 2016. Kunta10-tutkimus.


Ammateittain tarkasteltuna eniten asiakasväkivalta- ja uhkatilanteita onkin sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen töissä. Eniten asiakasväkivalta- ja uhkatilanteita raportoivat erityisopettajat (79 %), koulunkäyntiavustajat (78 %), hoitajat ja lähihoitajat (75 %). Seuraavaksi eniten väkivalta- ja uhkatilanteita raportoivat lastenhoitajat (61 %), palomiehet ja vartijat (59 %) sekä kodinhoitajat (44 %).

Naiset raportoivat miehiä enemmän uhka- ja väkivaltatilanteita. Myös sukupuolieroa selittänee ammattien sukupuolijakaumat; sosiaali-, terveys- ja opetusalan työt ovat hyvin naisvaltaisia.

Vuonna 2018 tehdyssä Kunta10-kyselyssä 46 % kuntatyöntekijöistä oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaiden taholta viimeisen 12 kuukauden aikana. Kysymyksen muotoilu oli hieman erilainen kuin aiempina vuosina, jolloin väkivalta- ja uhkatilanteita kysyttiin suhteessa kuluvaan vuoteen, mikä vastausajankohtaan suhteutettuna tarkoitti noin 9–10 kuukauden jaksoa. Vertailu edellisiin vuosiin on siis hankalaa, mutta arvioimme että reaalista kasvua on noin 5 prosenttiyksikön verran.

Yleisin väkivallan muoto oli henkinen väkivalta, jota oli kokenut 34 % vastaajista. Vastaavasti tavaroiden heittelemistä tai paikkojen rikkomista oli kokenut 27 %, ruumiillista väkivaltaa, kuten lyömistä tai potkimista 22 % ja ampuma-, terä- tai lyömäaseella uhkaamista 2 % vastaajista. Huolta herättää myös se, että 13 % raportoi kokevansa väkivalta- ja uhkatilanteita työssään vähintään viikoittain. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Väkivalta- ja uhkatilanteet Kunta10-kyselyssä vuonna 2018. Vastaajia oli 64066 (vastausprosentti 71).


Mitä väkivalta tilanteista seuraa

Kunta10-tutkimuksessa on havaittu, että naispuoliset erityisopettajat raportoivat yleisopettajia useammin psyykkistä kuormittuneisuutta ja eroa selitti runsaampi henkisen väkivallan kokeminen työssä. Vaikka erityisopettajat sukupuolesta riippumatta raportoivat enemmän väkivalta- ja uhkatilanteita kuin yleisopettajat, eniten väkivaltatilanteita raportoivat miespuoliset erityisopettajat. Mieserityisopettajien henkisen väkivallan riski oli kolminkertainen ja fyysisen väkivallan riski viisinkertainen miesyleisopettajiin verrattuna. Naisilla erityisopettajien henkisen väkivallan riski oli lähes kaksinkertainen ja fyysisen väkivallan riski kolminkertainen. Koulujen välillä oli suuria eroja väkivaltatilanteiden yleisyydessä. Opettajien työssään kohtaamia väkivaltatilanteita tutkittiin 4 919 yleis- ja 841 erityisopettajan joukossa, jotka olivat vastanneet kyselyyn joko vuonna 2004 tai 2008. (Ervasti ym. 2012.)

Opettajien kohtaamalla väkivallalla on havaittu yhteys myös unettomuuteen. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen kuitenkin suojasi asiakasväkivaltaa kokeneita opettajia unettomuudelta. (Gluschkoff ym. 2017.) Väkivaltatilanteiden ehkäisyn lisäksi niiden jälkihoitoon työpaikoilla kannattaa siis panostaa.

Psykiatristen potilaiden hoitaminen ylipaikoilla lisää työntekijöiden riskiä kohdata väkivaltaa työssään jopa kolminkertaiseksi. Tutkimukseen osallistuneista psykiatristen akuuttiosastojen työntekijöistä 46 % työskenteli osastoilla, joissa täyttöaste ylittyi vähintään 10 prosentilla. Vain 30 % työskenteli osastoilla, joissa ei hoidettu potilaita ylipaikoilla. Tämä kävi ilmi Kuntasektorin seurantatutkimuksessa, johon kuuluvat sekä Kunta10-tutkimus että erikoissairaanhoidon työntekijöihin kohdistuva Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus. Pitkittäistutkimuksessa seurattiin osastotason täyttöastetta kuukausittain 90 osastolla 13 psykiatrisessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistui 1098 työntekijää, sekä lääkäreitä että hoitohenkilökuntaa. (Virtanen ym. 2011.)

Miten asiakasväkivaltaa voi ehkäistä

Jollain toimialoilla kuten vartioinnissa riski asiakasväkivallan kohtaamiseen on osa työtä ja siihen on varauduttu systemaattisesti. Jollain toimialoilla asiakasväkivallan kohtaaminen on epäsäännöllisempää, mutta siitä huolimatta siihen tulee varautua ja pyrkiä tilanteiden ennalta ehkäisyyn. Työn riskien arviointi ja ennakointi ovat pohjana työjärjestelyjen, tilojen ja toimintatapojen suunnitteluun. Kaikkia riskejä kuten esimerkiksi yksintyöskentelyä ei voida aina poistaa, mutta työntekijällä tulee olla mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti apua ja tukea uhkaaviin tilanteisiin. Työntekijöiden kouluttaminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen mm. hankalien asiakkaiden kohtaamisessa on osa ennaltaehkäisyä.

Asiakasväkivallan ehkäiseminen on työnantajan vastuulla, mutta siihen tarvitaan koko työyhteisöä. Toimivassa työyhteisössä työntekijä voi luottaa siihen, että tukea on saatavilla esimieheltä, kollegoilta, työsuojelusta ja työterveyshuollosta.

Ervasti on erikoistutkija, Kalavainen johtava konsultti ja Oksanen johtava asiantuntija Työterveyslaitoksella.


LÄHTEET:

Ervasti Jenni ym. Work-related violence, lifestyle, and health among special education teachers working in Finnish basic education. Journal of School Health 2012;82:336–343.

Gluschkoff Kia ym. Organisational justice protects against the negative effect of workplace violence on teachers' sleep: a longitudinal cohort study. Occup Environ Med. 2017;74(7):511–516.

Oksanen Tuula. Asiakasväkivalta kuormittaa varsinkin nuoria kunta-alalla. Työelämätieto 10.4.2019.

Virtanen Marianna ym. Overcrowding in psychiatric wards and physical assaults on staff: data-linked longitudinal study. Br J Psychiatry 2011;198(2):149–55.


 
Julkaistu 27.9.2019
Sivun alkuun |