Riikka Kostiainen

Oikeusviranomaisten maalittaminen lisääntynyt

Maalittamisella pyritään vaikuttamaan kohteen toimintaan esimerkiksi solvaamalla, levittämällä perätöntä tai uhkailemalla tätä. Eri kyselyjen mukaan tällaista toimintaa kohdituu paljon oikeusviranomaisiin.

Virkamiehiin kohdistuva maalittaminen on eri kyselyiden mukaan yleistynyt selvästi viime vuosina. Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jossa virkamiehestä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan. Maalittamisella pyritään vaikuttamaan kohteen toimintaan esimerkiksi solvaamalla, levittämällä perätöntä tietoa tai uhkailemalla häntä. Tavoitteena voi esimerkiksi olla, että oikeudenhoidon ammattilaiset, toimittajat tai tutkijat luopuvat tietyntyyppisten asioiden käsittelystä häiriköinnin seurauksena.

Suomen Tuomariliiton keväällä tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmesta tuomarista on joutunut työtehtävissään epäasiallisen käytöksen ja vaikuttamisen kohteiksi. Pahimmillaan kyse on järjestäytyneestä ja aggressiivisesta vainoamisesta. Häirintä ulottuu myös muihin oikeudenhoidon ammattilaisiin. Vastauksissa tuotiin esiin, että epäasiallista vaikuttamista, käytöstä ja maalittamista tapahtuu pääasiassa internetissä, sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja puhelimitse istuntokäsittelyssä tapahtuvien asioiden lisäksi. Ajallisesti sitä esiintyy tuomioistuinkäsittelyn eri vaiheissa sekä ratkaisun antamisen jälkeen. Osa vastanneista oli saanut epäasiallisia yhteydenottoja vielä pitkään senkin jälkeen, kun asian käsittely oli jo päättynyt.

Kysymyksiin vastanneita oli yritetty painostaa, mustamaalattu, leimattu asenteellisiksi tai epäpäteviksi. Epäasiallinen kielenkäyttö eri tilanteissa oli käsittänyt muun muassa huutamista, erilaista herjaamista, huorittelua ja solvaamista. Osa vastanneista oli kohdannut työssään seksuaalissävytteistä käyttäytymistä. Vakavimmissa tapauksissa osa vastanneista oli saanut tappouhkauksen ja osaa oli muulla tavoin uhattu väkivallalla tai muutoin epäsuorasti.

Syyttäjien jäsenyhdistyksen kyselyssä syksyllä 2018 saatiin samankaltaisia tuloksia. Kyselyyn vastanneista sadasta syyttäjästä 40 oli joutunut työnsä vuoksi epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Toisiin syyttäjiin kohdistunutta vihapuhetta ja maalittamista oli havainnut yli puolet vastaajista.

Sekä tuomari- että syyttäjäkyselyyn vastasi reilu kolmannes yhdistysten jäsenistä.

Ilmiön kriminalisointi saa monelta taholta kannatusta

Rinteen hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Lisäksi näiden rikosten torjuntaan ja tutkintaan luvataan turvata resurssit ja osaaminen.

Maalittamisesta on keskusteltu paljon kevään ja kesän mittaan. Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, missä määrin nykyinen rikoslaki mahdollistaa ilmiöön puuttumisen vai tarvitaanko uusia lainsäädännöllisiä keinoja. Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit jättivät kesäkuussa oikeusministeriölle maalittamisen kriminalisoinniksi lakiesityksen, jota poliisien ja oikeushallinnon henkilöstöjärjestöt asettuivat tukemaan. Lainsäädäntöesityksen mukaan erillinen maalittamisen kriminalisoiva lisäys tehtäisiin rikoslain 16:een lukuun, ja se kattaisi maalittamisen eri ilmenemistavat, kuten joukkovoiman käytön sosiaalisessa mediassa tai virtuaalisen alustan tarjoamisen maalittamiselle.

Lakiesityksen mukaan nykylainsäädäntö ei suojaa riittävästi maalittamiselta. Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Monet maalittamiseen soveltuvat rikosnimikkeet ovat asianomistajarikoksia, jolloin yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkea. Esityksen mukaan soveltamisalaltaan yleisten, maalittamiseen soveltuvien asianomistajarikosten kriminalisoinnit muutettaisiin viralliseen syytteen alaisiksi rikoksiksi tilanteissa, joissa henkilö joutuu rikoksen kohteeksi omien tai läheisensä työ- tai virkatehtävien vuoksi. Tällöin asian eteenpäin vieminen ei jäisi uhrin vastuulle, vaan myös työnantajalla olisi mahdollisuus käynnistää prosessi.

Esimerkiksi Suomen Lakimiesliitto huomauttaa, että tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa on oltava selkeät toimintamallit siitä, miten syyttäjiä ja tuomareita rohkaistaan tuomaan kokemansa vainoaminen heti esille, miten asiasta tehdään työnantajan tuella rikosilmoitus ja millaista muuta tukea työntekijälle tarjotaan asian käsittelemiseksi.

– Tärkeintä on kuitenkin tämän lisääntyvän ilmiön tunnistaminen ja välittömän tuen antaminen häirinnän kohteiksi joutuville. Tässä avainasemassa ovat työyhteisöt, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.

Maalittaminen pyrkii vaikuttamaan viranomaiseen

Poliisihallituksen mukaan virkamiehiin kohdistuva maalittaminen voi uhata muun muassa rikosvastuun toteutumista ja päätöksenteon lainmukaisuutta, nopeutta, oikeusvarmuutta sekä viranomaisten riippumattomuutta. Vainoamisella voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten rikosten tai muiden asioiden käsittely etenee oikeuskoneistossa ja ketkä tuomarit, syyttäjät tai asianajajat juttuja hoitavat. Järjestöt puolestaan painottavat, että demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva oikeus kritisoida virkamiehen tai viranomaisen toimintaa on eri asia kuin yksittäiseen virkamieheen kohdistuva häirintä. Tarkoituksellisesti loukkaavaa tai häiritsevää toimintaa ei tule sallia missään tilanteessa eikä missään muodossa.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että maalittaminen ilmiönä erotetaan vihapuheesta. Maalittaminen voi olla kielteisen julkisuuden avulla tai sillä uhkaamalla tapahtuvaa epäasiallista vaikuttamista viranomaistoiminta. Maalittaminen ei kuitenkaan välttämättä ole julkista.

– Maalittamisella ei tarkoiteta yksittäisiä vihanpurkauksia sosiaalisessa mediassa, saati poliisipartion keikkapaikalla saamaa välitöntä asiakaspalautetta. Oleellista on, että maalittamisen tarkoituksena on vaikuttaa viranomaisen kykyyn tai haluun hoitaa virkatehtäväänsä tai tulevia virkatehtäviä, korostaa Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.

 
Julkaistu 27.9.2019
Sivun alkuun |