Sonja Tanttari

Poliisi kehittää jengirikollisuuden torjuntaa

Uusilla hankkeilla pyritään estämään järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa hallinnollisen torjunnan keinoin ja auttamaan jäseniä irtautumaan niistä.

Kimmo Mäntylä / Lehtikuva


Poliisi koordinoi kahta hanketta, joissa kehitetään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeinoja. Hallinnollisen torjunnan hanke yhdistää viranomaisten ja muiden sektorien voimavarat, Exit-hankkeessa työskennellään rikollisjengeistä eroon haluavien auttamiseksi. EU-rahoitteisten hankkeiden hankepäälliköt työskentelevät Keskusrikospoliisissa.

Järjestäytyneillä rikollisryhmillä tarkoitetaan vähintään kolmen hengen muodostamia ryhmiä, jotka tekevät yhdessä vakavia rikoksia. Suomessa järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät erityisesti huumausainerikoksia, mutta niillä on esimerkiksi myös rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoimintaa. Poliisi arvioi rikollisryhmien ja niiden jäsenten määrän lisääntyneen Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja jengeillä on toimintaa ympäri maata.

Hallinnollinen torjunta puuttuu jengien toimintamahdollisuuksiin

Rikoskomisario Jarkko Peltola vastaa KRP:ssä järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisen torjunnan kehittämishankkeesta. Hallinnolliseen rikostorjuntaan kuuluu monia viranomaisten keinoja, joilla pyritään estämään yhteiskunnan laillisten toimintojen hyödyntäminen järjestäytyneeseen tai muuhun vakavaan rikolliseen toimintaan. Hankkeessa tähdätään siihen, että yksittäiset viranomaispäätökset eivät edistä tai mahdollista rikollista toimintaa.

– Etenkin erilaisia lupia myönnettäessä tulee katsoa, ettei niiden avulla edistetä rikollisryhmien toimintaa. Esimerkiksi poliisin lupahallintoon kuuluvin lupiin ja yritystoimintaan liittyviin elinkeinolupiin on kiinnitettävä huomiota. Kunnissa taas on varmistettava, että hankintoja ei tehdä rikollisryhmiin kytkeytyvistä yrityksistä, Peltola kertoo.

Hallinnollisen torjunnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että siihen osallistutaan kattavasti eri sektoreilta. Peltolan mukaan keskeisenä haasteena on, että eri viranomaisten toimintaa ohjaavat eri lait eikä tietojen vaihtaminen yhteisistä uhkista aina onnistu. Tietoisuutta järjestäytyneiden rikollisryhmien vaikutuksista on toisaalta edelleen syytä lisätä, jotta uhkiin reagoiminen helpottuu.

Jengeistä lähteville henkilökohtaista tukea

Poliisin Exit-toiminnasta vastaa KRP:ssä rikoskomisario Antti Hyyryläinen. Exit-hankkeessa keskitytään kahteen rikollisuuden osa-alueeseen: järjestäytyneen rikollisuuden JR-Exit sekä väkivaltaisen ideologian ja ääriajattelun Rad-Exit. Molemmissa on ideana auttaa yksilöä irtautumaan toiminnasta ja ajattelutavoista, joista on haittaa hänelle itselleen ja läheisilleen. Poliisi tekee irtautumistoiminnassa yhteistyötä myös järjestökentän kanssa.

Hyyryläisen mukaan moni haluaa irtautua jengistä, mutta omaehtoinen lähteminen on vaikeaa ja yleensä irtautuja tarvitsee ulkopuolista apua. Exit-toiminta voi käytännössä olla esimerkiksi irtautujan henkilökohtaisen turvallisuuden arviointia ja sen edistämistä, toimivien sosiaalisten suhteiden tukemista tai rikoksettoman identiteetin vahvistamista. Exit-toimintaa toteutetaan myös vankiloissa, joissa jengeihin kuuluvia tavoitetaan hyvin. KRP ja Rikosseuraamuslaitos tekevätkin hankkeessa tiiviisti yhteistyötä.

− Mallia Suomen Exit-toimintaan on saatu muista Pohjoismaista, joissa poliisi on toteuttanut vastaavaa toimintaa jo pitkään. Ruotsissa on tutkittu, että seitsemän kymmenestä jengiläisestä kohtaa ajoittain hetkiä, jolloin irtautuminen jengielämästä tuntuu itselle oikealta ratkaisulta. Exit-toiminnassa pyritään tukemaan näitä ajatuksia ja vahvistamaan väkivallatonta ja rikoksetonta suuntaa elämälle, Hyyryläinen kertoo.

Torjuntaan tarvitaan yhteistyökumppaneita

Järjestäytyneen rikollisuuden tiedetään olevan syvällä yhteiskunnan rakenteissa, ja samalla esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saattavat olla alttiita jengien houkutuksille. Jengirikollisuuden haasteiden ratkomisessa ei Jarkko Peltolan ja Antti Hyyryläisen mielestä voi liikaa korostaa eri sektoreiden yhteistyötä: sillä voidaan täydentää poliisin omaa rikostorjuntaa, joka toki on avainasemassa jengeihin puuttumisessa. Kun työtä ulotetaan eri sektoreille, päästään paremmin käsiksi järjestäytyneen rikollisuuden juurisyihin.

− Esimerkiksi järjestöjen ja kuntasektorin työssä on erilaisia mahdollisuuksia tavoittaa henkilöitä, jotka ovat tekemisissä rikollisryhmien kanssa. Toisaalta on tärkeää levittää eri alojen ammattilaisille viestiä siitä, missä kaikkialla rikollisryhmät vaikuttavat. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten laajalle jengien vaikutuspiiri on suomalaisessa yhteiskunnassa levittäytynyt. Järjestäytynyt rikollisuus kuormittaa viranomaisia, ja jengijäsenyys on totta kai iso henkilökohtainen taakka yksilölle, joka siitä haluaa eroon, Hyyryläinen ja Peltola summaavat.

 
Julkaistu 28.9.2018
Sivun alkuun |