Marko Piipponen

Keskustelua: Uusnatsijärjestön lakkauttamisen historiallinen esikuva

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen osaston lakkauttaminen odottaa kirjoitushetkellä hovioikeuden päätöstä. Pirkanmaan käräjäoikeus on omassa tuomiossaan julistanut järjestön laittomaksi. Hovioikeuden päätös puolestaan todennäköisesti menee Korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Kyseessä olisi ennakkopäätös siitä, missä kulkee raja yhdistyksen julistamisessa laittomaksi lain ja hyvän tavan vastaisena. Mahdollisella Korkeimman oikeuden päätöksellä on varmasti vaikutuksia esimerkiksi moottoripyöräjengien läheisyydessä toimivien järjestöjen lakkauttamisyrityksiin. Myönteinen lakkauttamispäätös olisi merkittävä, koska se tarjoaisi suomalaiselle oikeusjärjestelmälle uusia keinoja taistelussa radikaaleja poliittisia liikkeitä ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Kuitenkaan PVL:n tilanne ei ole ainutlaatuinen tapaus Suomen historiassa, sillä vertailukohta löytyy Pekka Siitoimen neljän järjestön lakkautuksesta Pariisin rauhansopimuksen nimissä.

XXX

Siitoimen pyörittämät Isänmaallinen Kansanrintama (IKR), Isänmaa ja Vapaus, Turun Hengentieteen Seura ja Pegasos-seura lakkautettiin vuonna 1977 sisäasiainministeriön toimesta, koska järjestöt olivat Pariisin rauhansopimuksen vastaisia. Taustalla oli Siitoimen johtaman porukan aktivismin nousu erilaisen pienimuotoisen terrorin myötä. Laittomat uhkaukset, kirjepommit ja tihutyön kaltaiset vahingonteot kohdistuivat kommunisteihin. Siitoimen johtaman porukan toiminta oli erityisesti aktiivista vuonna 1977, ja marraskuussa toiminta huipentui kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon. Siitoimen johtaman ryhmittymän terroriteon syynä oli se, että kyseisessä kirjapainossa painettiin kommunistilehtiä.

IKR:n esiintyminen Ylen Veckans Plus -ohjelmassa 21.10.1977 vaikutti myös vahvasti julkiseen keskusteluun, koska siinä esiteltiin IKR:n toimintaa ja heidän vihamielistä politiikkaansa kommunisteja kohtaan. Ohjelmasta nousi iso kohu suomalaisessa julkisessa keskustelussa: kuinka Suomessa toimii järjestö, joka yllyttää toimimaan väkivaltaisesti poliittisia vihollisiaan kohtaan. Kohu oli varmasti yksi iso pisara meressä, ja pari viikkoa myöhemmin sisäasiainministeriö lakkautti Siitoimen järjestöt. Taustalla luonnollisesti olivat myös ulkopoliittiset syyt, koska 70-luvun Suomessa ei yksinkertaisesti voinut toimia avoimesti kansallissosialistinen järjestö Neuvostoliiton takia.

XXX

Vaikka PVL:ää ei voida enää lakkauttaa Pariisin rauhansopimuksen nimissä, on olemassa selkeä historiallinen esikuva, jota tarkastelemalla voimme ymmärtää, että PVL:n ja Pekka Siitoimen tapauksissa on yhtymäkohtia. Tärkein kysymys onkin nyt, voidaanko PVL lakkauttaa tuomioistuimessa, jossa asiaa pitää kansainvälisen sopimuksen sijaan käsitellä Suomen lakia ja sen henkeä tulkiten. Veikkaukseni on vahva kyllä, koska PVL:n toiminta muistuttaa monessa tavoin Pekka Siitoimen tapausta. On muistettava, että PVL:n mahdollinen lakkautuspäätös ei hävitä radikaalioikeiston toimintaa Suomesta, vaan se muuntaa toiminnan maanalaiseksi, jolloin liikkeellä ei ole samanlaista julkista näkyvyyttä kuin nyt. Toisena vaihtoehtona on järjestön hajoaminen, ja sen myötä osa jäsenistöstä hajaantuu todennäköisesti muihin radikaalioikeiston piireihin.

Pekka Siitoin oli pitkään mukana radikaalioikeiston toiminnassa huolimatta siitä, että hänen järjestönsä oli julistettu laittomaksi. Siitoin ei kuitenkaan enää järjestöjensä lakkauttamisen jälkeen saavuttanut samanlaista poliittista momentumia kuin vuonna 1977. Siitoin oli aina välillä näkyvästi esillä, mutta tämä johtui enemmän siitä, että julkinen kuva hänestä suomalaista yhteiskuntaa ja sen rauhaa uhkaavasta tyypistä muuttui pikkuhiljaa natsipelleksi, joka sanoo poliittisesti epäkorrekteja asioita hassulla tavalla.

Pointtina tässä onkin se, että lakia rikkovien järjestöjen toiminta voidaan hankaloittaa julistamalla ne laittomaksi, jolloin niiden potentiaalista kasvua isommaksi uhaksi yhteiskuntaa kohtaan voidaan rajoittaa tehokkaasti. Erityisesti PVL:n rahaliikenteeseen liittyvän Pohjoinen Perinne ry:n lakkauttaminen haittaisi PVL:n toimintaa todella paljon, koska laillisen rahaliikenteen katkaiseminen hankaloittaisi järjestön toiminnan ylläpitämistä. Sama tapahtui Siitoimen tapauksessa: Siitoin sai järjestöjensä kautta rahatuloja oman toimintansa ylläpitämiseen, kunnes hänen järjestönsä lakkautettiin ja Siitoin joutui jonkinasteiseen rahapulaan.

Kirjoittaja on Suomen historian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Hän on erikoistumassa Suomen 1900-luvun rikos- ja oikeushistoriaan sekä suomalaisiin radikaaliliikkeisiin.

 
Julkaistu 28.9.2018
Sivun alkuun |