Mikko Aaltonen & Miialiila Virtanen

Ylinopeudet vähentyneet rikesakkojen korotuksen jälkeen

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamassa ja Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa TEAS-tutkimushankkeessa arvioitiin sakkojen korotuksen ja puuttumiskynnyksen laskun vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin Suomen teillä.

Rikesakkojen euromääriä korotettiin hallitusohjelman mukaisesti 1. syyskuuta 2015, jolloin sakkojen euromäärät pääsääntöisesti kaksinkertaistettiin (Taulukko 1). Liikennerikkomukset, erityisesti alle 20 km/h ylinopeudet, muodostavat valtaosan (2014: 85%) kaikista annetuista rikesakoista. Rikesakkojen korotuksen määrällisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuivat siten tielläliikkujiin.

Taulukko 1. Rikesakot ylinopeuden suuruuden mukaan ennen korotusta ja korotuksen 1.9.2015 jälkeen.

EnnenJälkeen

Nopeusrajoitus <=60 km/h

Ylinopeus 3–7 km/ Huomautus Huomautus
Ylinopeus 8–15 km/h 85€ 170€
Ylinopeus 16–20 km/h 115€ 200€
Ylinopeus 21– km/h Päiväsakko Päiväsakko

Nopeusrajoitus >60 km/h

Ylinopeus 3–7 km/ Huomautus Huomautus
Ylinopeus 8–15 km/h 70€ 140€
Ylinopeus 16–20 km/h 100€ 200€
Ylinopeus 21– km/h Päiväsakko Päiväsakko

Hankkeen tulokset on julkaistu kahdessa osaraportissa (Aaltonen & Virtanen 2017a&b). Sakkojen korotuksen lisäksi automaattisen liikennevalvonnan puuttumiskynnystä laskettiin kahdeksasta seitsemään kilometriin tunnissa lokakuussa 2016 (Poliisihallitus 2016). Toisessa osaraportissa seurantaa jatkettiin puuttumiskynnyksen laskun jälkeiseen aikaan, koska myös tämä muutos saattoi vaikuttaa ylinopeuksien määrään.

Tutkimusaineistoa poliisilta ja Liikennevirastolta

Annettujen ylinopeusrikesakkojen määrään vaikuttaa ylinopeutta ajavien todellisen määrän lisäksi nopeusvalvonnan intensiivisyys. Valtaosa ylinopeussakoista annetaan poliisin automaattisen liikennevalvonnan perusteella. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen perustamisen 2014 myötä automaattinen liikennevalvonta on lisääntynyt ja yhdenmukaistunut eri puolilla Suomea. Myös liikenteen määrän kehitys on tärkeää huomioida analyysissa.

Tutkimuksen pääasiallisina aineistoina käytettiin poliisin automaattisen liikennevalvonnan tilastoja ja Liikenneviraston ylläpitämien liikenteen automaattisten mittausasemien (LAM) yli- ja keskinopeustietoja ajalta ennen ja jälkeen sakkojen korotuksen. Molemmat mahdollistavat ylinopeuksien määrän suhteuttamisen mittauspisteiden liikennemääriin. Lisäksi tutkimuksen toisessa osassa käytettiin yksilötason aineistoa ylinopeusrikesakkoja saaneista. Tämän aineiston avulla tarkasteltiin muutoksia liikennerikkomusten uusimisessa sekä sakkojen maksamisessa.

Ylinopeudet vähenivät sekä valvotuilla että valvomattomilla tieosuuksilla

Automaattisen liikennevalvonnan eli poliisin kiinteiden kameratolppien sekä valvonta-autojen ottamien kuvien perusteella ylinopeutta ajavien autojen osuus pieneni sakkojen korotuksen jälkeen (Kuvio 1). Tammi–elokuussa 2015 keskimäärin 1,5 prosenttia autoista ajoi kameran reagoinnin aiheuttanutta ylinopeutta, kun vastaava osuus vertailukelpoisella jaksolla vuotta myöhemmin oli noin 1,1 prosenttia. Puuttumiskynnyksen laskun jälkeen (lokakuu 2016–maaliskuu 2017) kuvattujen autojen osuus on ollut noin 0,8 prosenttia.

Kuvio 1. Ylinopeuden takia kuvattujen autojen osuus poliisin automaattisessa liikennevalvonnassa. Lähde: Poliisin liikenneturvallisuuskeskus.

Liikenneviraston LAM-aineiston (242 mittausasemaa, noin 2,5 miljardia havaintoa) analyysi tukee poliisin tilastojen perusteella tehtyä tulkintaa ylinopeuksien vähenemisestä. Syyskuusta 2014 elokuuhun 2015 noin 12 prosenttia autoista ajoi yli 10 km/h ylinopeutta mittauspisteiden kohdalla, kun vastaavana ajanjaksona vuotta myöhemmin osuus oli laskenut noin 11 prosenttiin. Keskinopeudet laskivat vastaavasti noin 0,4 kilometrillä tunnissa. Tämän lisäksi havaittiin, että ylinopeuksien osuus laski hieman enemmän hitaammilla tieosuuksilla. Kuten automaattivalvonnan tilastojen myös LAM-pisteiden perusteella näyttää siltä, että ylinopeudet ovat vähentyneet edelleen puuttumiskynnyksen laskun jälkeisenä aikana talvella 2016–17 (ks. myös Liikennevirasto 2017).

Jos automaattisen liikennevalvonnan ja LAM-aineiston tuloksia verrataan, voidaan päätyä tulkintaan, että ylinopeudet olisivat vähentyneet suhteellisesti ottaen enemmän näkyvän valvonnan alueella, kun taas kamerattomissa LAM-pisteissä muutos on ollut pienempää. LAM-aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että ylinopeudet vähenivät suunnilleen vastaavalla tavalla sekä automaattivalvotuilla että valvomattomilla tieosuuksilla.

Liikennerikkomusten uusimisessa myös laskua

Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kysymykseen siitä, onko korkeamman sakon saamisella erityisestävää vaikutusta ylinopeuksien uusimiseen. Erityisestävyydellä (vrt. yleisestävä vaikutus) tarkoitetaan rangaistuksen vaikutusta rangaistun itsensä myöhempään käyttäytymiseen. Toisen osaraportin tulokset osoittavat, että syys–lokakuussa 2015 korkeamman rikesakon (140–200 €) saaneet saivat vajaan vuoden seuranta-aikana uuden rikesakon ylinopeudesta hieman harvemmin kuin syys–lokakuussa 2014 matalamman rikesakon (70–115 €) saaneet. Uusineiden osuus väheni noin kahdeksan prosenttia (12,4% vs. 11,4%). Korkeammalla sakkotasolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta sakkojen maksamiseen. Vuoden kuluttua teosta sakkonsa maksaneiden osuus oli korotuksen jälkeen 95 prosenttia, kun vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli prosenttiyksikön korkeampi.

Automaattivalvonnan lisääminen osasyynä muutokseen?

Eri aineistojen perusteella voidaan todeta, että ylinopeudet ovat vähentyneet sakkojen korotuksen jälkeen. Sen osoittaminen, että ylinopeudet vähenivät nimenomaan rikesakkojen korotuksen takia, on kuitenkin vaikeampaa. Ennen–jälkeen-vertailuun perustuvan tutkimusasetelman heikkoutena oli se, että mielekkään verrokkiryhmän muodostaminen ei ollut mahdollista, koska uusi sakkotaso tuli käyttöön kaikkialla samaan aikaan.

Keskeisin kilpaileva selitys ylinopeuksien laskulle liittyy automaattisen valvonnan lisäämiseen. Hankkeen tulokset osoittavat, että kameroiden käyttöaste on kasvanut voimakkaasti rikesakkojen korotuksen jälkeen: vuoden 2017 alussa kameroita oli käytössä päivittäin noin 90, kun seurannan alussa vuonna 2015 päivittäinen keskiarvo vaihteli 40–50 kameran välillä. Voi siten olla, että automaattivalvonnan tehokkaampi käyttö sekä lisääntynyt julkinen keskustelu aiheesta ovat vaikuttaneet käsitykseen kiinnijäämisriskistä, ja tällainen kiinnijäämisriskin todellinen tai oletettu kasvu olisi vaikuttanut ylinopeuksiin ilman rikesakkojen korotustakin (ks. myös Peltola ym. 2017). LAM-aineisto antaa myös jotain viitteitä siitä, että ylinopeuksien määrä lähti laskuun jo ennen sakkojen korotusta.

Vastaavia tuloksia ulkomailta

Kansainvälinen tutkimusnäyttö ylinopeussakkojen euromäärien korotuksen vaikutuksesta on pitkälti linjassa tämän tutkimuksen tulosten kanssa. Tuoreen meta-analyysin (Elvik 2016) perusteella rikesakkoja vastaavien kiinteiden sakkorangaistusten korotuksella on lievähkö ylinopeuksia vähentävä vaikutus. Nyt käsillä olevien tutkimustulosten perusteella uskottavimmalta vaikuttaa tulkinta, jossa sakkotason korotus yhdessä intensiivisemmän kameravalvonnan ja aktiivisemman julkisen keskustelun kanssa on hillinnyt ylinopeuksia.

Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus tutkia myös hallitusohjelmassa mainitun toisen, sekä rike- että päiväsakkoihin kohdistuneeksi kaavaillun korotuksen vaikutuksia, mutta sen peruuntumisen myötä tutkimus rajattiin ensimmäisen korotuksen ja puuttumiskynnyksen laskun seurausten tarkasteluun. Mikäli tieliikennelain kokonaisuudistuksessa ehdotettu, 30 km/h ylinopeuksiin ulottuva liikennevirhemaksu tulee aikanaan voimaan, olisi tuon uudistuksen vaikutuksia syytä arvioida myöhemmin erikseen. Samoin olisi tärkeä tutkia pidemmän seuranta-ajan jälkeen sitä, näkyykö nyt havaittu ylinopeuksien määrän lasku vähentyneinä tieliikenneonnettomuuksina.

Lähteet:

Aaltonen, M & Virtanen, M (2017a) Yli- ja keskinopeudet rikesakkojen korotuksen jälkeen. Osaraportti 1. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 20/2017. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Aaltonen, M & Virtanen, M (2017b) Yli- ja keskinopeudet rikesakkojen korotuksen jälkeen. Osaraportti 2. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 58/2017. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Elvik, R (2016) Association between increase in fixed penalties and road safety outcomes: A meta-analysis. Accident Analysis and Prevention 92: 202–210.

Liikennevirasto (2017) Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2016. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2017. Helsinki: Liikennevirasto.

Peltola, H & Malin, F & Silla, A & Kallio, M & Innamaa, S & Penttinen, M & Kuisma, S (2017) Kehtä I:n automaattinen nopeusvalvonta. Ennen–jälkeen-tutkimus. Trafin tutkimuksia 1/2017

Poliisihallitus (2016) Nopeusvalvonnan puuttumisraja. Ohje, POL-2016-8939.

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |