Riikka Kostiainen

Seuraamusjärjestelmää arvioidaan

Erilaisia rangaistusjärjestelmän osia tarkastellaan oikeusministeriössä syksyn aikana. Arvioitavana ovat tiettyjen rikosten rangaistusasteikot ja seuraamusjärjestelmän kehittäminen. Ministeriössä laadittavassa arviomuistiossa tarkastellaan kesäkuussa julkistetun oikeustajututkimuksen ja muiden tietojen perusteella muutosten tarvetta, eri toimien vaikuttavuutta sekä hyötyjä ja kustannuksia.

– Arvioitavaksi tulevat hallitusohjelman mukaisesti erityisesti väkivaltarikosten ja vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset, oikeusministeri Antti Häkkänen totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Häkkänen korosti, että rikosoikeusjärjestelmä sisältää lukuisia elementtejä, joihin puuttumalla voidaan vaikuttaa tosiasialliseen rangaistustasoon. Näitä ovat muun muassa rikosten tunnusmerkistöt, rangaistusasteikot, seuraamusten täytäntöönpano ja sisältö.

– Seuraamuksista on esimerkiksi mahdollista tehdä vaativampia ja vaikuttavampia kehittämällä niiden sisältöä.

Ministerin mukaan oikeusministeriössä on jo käynnistetty ja valmisteilla rangaistusten osalta useita toimia. Oikeustajututkimus antaa näille tukea ja vauhtia.

– Parhaillaan on selvitettävänä muun muassa se, miten ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia voidaan kehittää niin, että rangaistus tehostuisi ja vaikuttavuus lisääntyisi entisestään. Hallitusohjelmaan pohjaten on myös käynnissä selvitystyö, jossa arvioidaan tarvetta tarkistaa ensikertalaisia koskevia vankeinhoidon säännöksiä.

Häkkänen muistutti, että oikeusministeriössä tehdään paljon muitakin töitä kriminaalipolitiikan alalla kuin vain lainsäädäntötyötä.

– Oikeusministeriö pyrkii aktiivisesti lisäämään yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä uusintarikollisuutta. Esimerkiksi päihdekuntoutus ja rikoksentekijöille suunnatut toimintaohjelmat ovat seuraamusjärjestelmän ydintoimintaa. Myös rikoksia ennaltaehkäisevään työhön on tärkeää panostaa.

Rikosten ehkäisytyölle tukea kansalaisilta

Suomalaisten rangaistusasenteita selvittäneessä tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kansalaisten käsityksiä rikosseuraamuksista ja rikoksentorjunnasta.

Kansainvälistä tutkimusta soveltaen oikeustajututkimuksessa kysyttiin, miten kansalaiset jakaisivat ylimääräisen 100 miljoonan euron määrärahan rikollisuuden torjuntaan kymmenen eri vaihtoehdon välillä. Väestöhaastattelun tulokset kertovat, että selvästi suosituin rikoksentorjunnan muoto on nuorisotyön tehostaminen sekä nuorten ja perheiden ongelmiin puuttuminen. Kun tähän lisätään oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen, nuorten tukemiseen haluttaisiin laittaa yhteensä noin 37 miljoonaa euroa koko määrärahasta. Kansalaiset näkevät siis rikollisuuden syihin puuttumisen tärkeäksi. Poliisit saisivat noin 14 miljoonaa lisärahaa ja päihdetyöhön laitettaisiin noin 13 miljoonaa euroa. Kameravalvonta saisi lisää noin viisi miljoonaa ja yksityiset turvapalvelut 3,6 miljoonaa. Vankiloiden rakentamiseen kansalaiset sijoittaisivat kaikkein vähiten.

Tutkija Juha Kääriäisen mukaan tulos vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että ihmiset pitävät ennaltaehkäisyä selvästi tehokkaimpana rikoksentorjunnan keinona. Ennaltaehkäisyssä näyttävät korostuvan selvästi ja ennen kaikkea yksilökohtaisen mutta myös yhteiskunnallisen ennaltaehkäisyn keinot. Poliisikontrollin lisäämiseen suhtaudutaan melko myönteisesti mutta muunlaisen kontrollin, kuten kameravalvonnan tai yksityisten turvapalveluiden, lisäämiseen suhtaudutaan selvästi varauksellisemmin. Vankilan tehoon rikollisuuden ennaltaehkäisijänä kansalaiset eivät selvästikään usko.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä tavoitteita rikosseuraamuksilla tulisi kansalaisten mielestä olla. Tärkeimpänä pidettiin uhrin kokemien taloudellisten ja terveydellisten menetysten korvaamista ja toiseksi tärkeimpänä yleisen lainkunnioituksen ylläpitämistä. Lisäksi rangaistukseen liittyvät hoidolliset elementit kuten päihdekuntoutus, koulutus ja työelämään valmentaminen saavat kansalaisilta paljon kannatusta. Ajatus rangaistuksella kostamisesta oli suurimmalle osalle vastaajista vieras. Toiseksi vähiten sai kannatusta rangaistuksen pelotevaikutusta kuvaava tavoite "varoittavana esimerkkinä toimiminen".

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |