Elsa Saarikkomäki

Moni nuori ollut poliisien ja vartijoiden kontrollin kohteena

Nuorten suhteita poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan käsittelevä väitöstutkimus painottaa, että nuorten kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Konflikteja voidaan välttää nuorta kunnioittavalla kohtelulla. Etenkin nuorten sekä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamisista ei ole riittävästi tietoa.

Helsingin yliopistossa maaliskuussa tarkistettu väitöstutkimus (Saarikkomäki 2017) tarkastelee alaikäisten nuorten, poliisien ja yksityisen turvallisuusalan toimijoiden (vartijat ja järjestyksenvalvojat) kohtaamisia. Aineistona on käytetty yhdeksäsluokkalaisille nuorille tehtyä nuorisorikollisuuskyselyä (N=5826) sekä ryhmähaastatteluja, joihin osallistui 31 14–17-vuotiasta nuorta. Määrällisen aineiston avulla tutkittiin kontrollin yleisyyttä ja kohdistumista. Laadullisella aineistolla tutkittiin nuorten kokemuksia puuttumistilanteista ja heidän käsityksiä luottamuksesta poliiseihin ja vartijoihin.

Lähes puolet 15–16-vuotiaista nuorista raportoi kokeneensa puuttumistoimenpiteitä. 39 prosenttia oli kokenut elämänsä aikana poliisin puuttumistoimenpiteitä, kuten laukun tai vaatteiden tutkimisen, paikalta poistamisen tai kiinniottamisen. 38 prosenttia raportoi kokeneensa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien vastaavia toimenpiteitä. Yleisin toimenpide oli paikalta poistaminen, josta raportoi kolmasosa nuorista. Tilanteet liittyvät usein nuorten vapaa-ajan viettoon, kaupunkitilassa "hengailuun", alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin.

Tutkimuksessa havaittiin, että poliisin ja vartijoiden kontrolli kohdistui nuoriin osin valikoivasti. Ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli muita enemmän puuttumiskokemuksia, vaikka taustatekijät oli huomioitu ja rikosaktiivisuus ja humalajuomisen yleisyys oli vakioitu. Nuoren humalajuominen ja rikoskäyttäytyminen oletetusti myös itsessään lisäsivät kiinnijäämisen todennäköisyyttä. Lisäksi kaupungissa asuvat nuoret kohtasivat todennäköisemmin kontrollia. Pojilla havaittiin hieman suurempi todennäköisyys poliisille kiinnijäämiseen verrattuna tyttöihin. Vartijakohtaamisten yleisyydessä ei kuitenkaan ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä.

Vaikka nuoriin kohdistuva viranomaiskontrolli on tehostunut, nuorten rikollisuus tai alkoholinkäyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut. Nuoret siis ovat lainkuuliaisempia kuin ennen, mutta virallista kontrollia kohdistuu heihin aiempaa enemmän.

Yksityisen turvallisuusalan merkitys kasvanut

Rikoskontrollissa on tapahtunut keskeisiä muutoksia yksityisen turvallisuusalan kasvun myötä. Perinteisesti rikoskontrolli ja yleinen järjestyksenpito ovat olleet poliisin vastuulla. Nykyään poliisin ohella myös yksityinen sektori osallistuu valvontaan. Keskeistä on huomata, että yksityisen turvallisuusalan toimijat käyttävät myös julkista valtaa. Vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät julkisen vallan määrittelemiä toimivaltuuksia ja tekevät yhteistyötä poliisin kanssa. Lisäksi he valvovat yksityisten tilojen ohella kauppakeskuksia sekä julkista tilaa, kuten julkisia kulkuvälineitä ja asemia.

Kaupunkitilassa on tänä päivänä jopa todennäköisempää törmätä vartijoihin kuin poliiseihin. Turvallisuusalan kasvu liittyy kaupunkitilan muutokseen. Ajanvietto on siirtynyt yksityisiin kauppakeskuksiin, joita käytetään kuten julkista tilaa ja niissä on julkisia palveluita. Kauppakeskuksissa valvonnasta vastaa yksityinen turvallisuusala ja tilat ovat erityisen valvottuja. Muutokset vaikuttavat nuorten oleiluun ja liikkumiseen kaupunkitilassa. Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa siitä, miten tyypilliset kontrollin kohteet, kaupunkitilassa oleilevat nuoret, kokevat poliisien ja vartijoiden puuttumistoimenpiteet. Alan aiempi tutkimus on keskittynyt poliisiin ja julkiseen sektoriin eikä yksityisen turvallisuusalan kasvun vaikutuksia ole siten tutkittu riittävästi.

Kunnioittava vuorovaikutus rakentaa luottamusta

Tutkimuksessa haastateltiin pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria ja vertailtiin heidän käsityksiään onnistuneista ja epäonnistuneista puuttumistilanteista. Nuoret arvostivat ystävällistä puhetapaa ja nuoria kunnioittavaa ja oikeudenmukaiseksi koettua toimintaa. Puuttumistilanteet saattavat olla nuorille pelottavia ja yllätyksellisiä, joten myös rauhallisuus ja tilanteiden ennustettavuus oli tärkeää. Etenkin poliisi koettiin usein rauhallisena, kun taas vartijoiden nähtiin toimivan äkkipikaisemmin. Lisäksi emotionaaliset seikat nousivat esille: kontrollitoimijoilta toivottiin empaattisuutta ja tunteiden ja aggressiivisuuden hallintaa. Toisaalta myöskään välinpitämätön viranomainen ei ollut ihanteellinen, vaan nuoret toivoivat aitoa työstä välittämistä ja kuuntelemista.

Poliisien ja vartijoiden liiallinen voimankäyttö, aggressiivisuus ja liian kovat otteet heikensivät luottamusta. Nuorilla oli kokemuksia epäkunnioittavasta puhetyylistä tai haukkumisesta. Monilla oli kokemuksia vartijoiden kopeista ja liiallisena pidetystä voimankäytöstä. Nuoret seurasivat tarkkaan poliisien ja vartijoiden toimintaa, ja merkityksellisiä olivat paitsi itseen ja kavereihin kohdistetut toimenpiteet myös se, miten kontrollitoimijat kohtelivat muita kaupunkitilassa.

Vaikka nuoret puhuivat pääosin huonoiksi mielletyistä tilanteista, tulokset painottavat myös hyviä kokemuksia ja luottamusta viranomaisiin. Keskeistä luottamuksen rakentamiselle on kokemus siitä, että poliiseilta ja vartijoilta voi pyytää apua. Toisaalta huomiota tulisi kiinnittää siihen, että monet haastatellut nuoret kertoivat epäröivänsä avun pyytämistä alkoholinkäyttötilanteissa sanktioiden pelossa. Nuoret kiittelivät sitä, että poliisit ja vartijat tulivat juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Tällaiset kohtaamiset voivat lisätä luottamusta ja hyviä suhteita nuorten ja aikuisten välillä.

Poliisiin luotetaan enemmän kuin vartijoihin

Tulosten mukaan poliisi nauttii vartijoita enemmän luottamusta. Luottamus rakentuu monisyisistä seikoista, yleisestä luottamuksesta poliisi-instituutioon ja henkilökohtaisista kohtaamiskokemuksista. Yleisellä tasolla nuoret luottivat poliisiin eivätkä he aina osanneet perustella, miksi pitivät poliisia vartijoita parempana. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei juurikaan ole vertailtu käsityksiä poliiseista ja vartijoista. Korkeampi luottamus poliisiin ei ollut yllättävää siitä näkökulmasta, että poliisi-instituutioon luotetaan Suomessa paljon. Yllättävämpää oli se, että luottamus kietoutui niin tiiviisti prosessuaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vuorovaikutukseen kohtaamistilanteissa, joissa vartijoiden koettiin kohtelevan nuoria epäasiallisemmin kuin poliisien.

Nuoret nostivat esiin poliisin pidemmän koulutuksen ja paremman ammattitaidon nuorten kohtaamisessa. Lisäksi puuttumistilanteiden vuorovaikutuksen piirteet korostuivat: poliisit nähtiin rauhallisempina, kokeneempina ja ystävällisimpänä. Nuoret kokivat luottavansa vähemmän vartijoihin, koska heidän koettiin toimivan toisinaan aggressiivisesti, epäkunnioittavasti ja ylittävän toimivaltuutensa. Vartijoiden tehtävänä koettiin usein vain nuorten häätäminen kauppakeskuksista. Häätämistoimenpiteet koettiin toisinaan turhina, jos pelkkää oleskelua kontrolloitiin. Kohtaamistilanteiden luonteella on selvä vaikutus alaa kohtaan tunnettuun luottamukseen ja arvostukseen.

Onnistuneisiin puuttumistilanteisiin enemmän huomiota

Nuorten kohtaamiset poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa olivat kyselyn mukaan hyvin yleisiä. Nuoret kuvasivat haastatteluissa suhteitaan kontrollitoimijoihin monipuolisesti. Sekä poliisien että vartijoiden kanssa oli hyviä ja huonoja kohtaamistilanteita, vaikkakin tuloksissa korostuivat ongelmat vuorovaikutustilanteissa vartijoiden kanssa. Etenkin kun kohtaamiset ovat näin yleisiä, on tärkeä pyrkiä parantamaan tilanteita, jotta turhilta konflikteilta ja nuorten leimaamiselta häiriötä aiheuttavaksi ryhmäksi vältyttäisiin. Mikäli nuoret ajetaan pois kauppakeskuksista, he joutuvat viettämään aikaa vähemmän turvalliseksi koetuissa paikoissa, mikä voi lisätä rikoksen uhriksi joutumisen riskiä. Työn perusteella voidaan todeta, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutuksen ja ammattitaidon riittävyyteen nuorten kanssa toimimiseen on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi jatkossa on tärkeä tutkia myös vartijoiden näkökulmia.

Nuorten kohtaaminen kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin. Nuorten asema ja vaikutusmahdollisuudet voivat kohtaamistilanteissa olla heikot. Huonoista tilanteista nuorelle voi jäädä kokemus, että häntä ei arvosteta ja kunnioiteta yhteiskunnan jäsenenä. Heikko luottamus ympäröivään yhteiskuntaan ja kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä syrjäytymiseen. Sitä vastoin hyvistä tilanteista voi parhaimmillaan muodostua käsitys, että ongelmatilanteissakin aikuiset ovat läsnä nuorelle. Siksi on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä siitä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Tutkimus painottaa, että onnistuneet vuorovaikutustilanteet nuorten, poliisien ja vartijoiden välillä ovat mahdollisia.

Saarikkomäki, Elsa (2017). Trust in Public and Private Policing: Young People’s Encounters with the Police and Private Security Guards. Academic dissertation. University of Helsinki, Institute of Criminology and Legal Policy. Research Report 3/2017.

Saarikkomäki työskentelee tällä hetkellä pohjoismaisessa hankkeessa, jossa tutkitaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia viranomaiskontrollista (Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto).

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |