Mika Sutela

Kognitiivinen haastattelumenetelmä todistajan kuulemisessa

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos ja psykologian oppiaine järjestivät ensimmäiset kognitiivista haastattelumenetelmää käsittelevät kehittämispäivät Joensuussa kesäkuussa. Kaksipäiväinen koulutus kokosi yhteen noin 130 rikosprosessissa todistajien kuulemisesta vastaavaa ammattilaista ja eri alojen tutkijaa. Kehittämispäivillä kuultiin alustuksia kansainvälisiltä vierailta ja kotimaisilta asiantuntijoilta sekä keskusteltiin työryhmissä menetelmän mahdollisuuksista ja tutkimushankkeen käynnistämisestä.

Kognitiivinen haastattelumenetelmä on todistajien kuulustelussa käytettävä, tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva menetelmä, joka on kehitetty parantamaan todistajan muistisuoritusta. Menetelmää on tutkittu jo yli 30 vuotta ja sitä käytetään useissa Euroopan maissa, mutta ei juurikaan vielä Suomessa.

Itä-Suomen yliopiston psykologian tuntiopettaja Hanna Lahtisen mukaan kognitiivisen haastattelumenetelmän avulla saadaan maksimoitua todistajan tai asianomistajan kapasiteetti kertoa mahdollisimman tarkasti havainnoistaan vaarantamatta kuitenkaan kertomuksen luotettavuutta. Kognitiivisessa haastattelussa mennään todistajan ehdoilla, suuresta kuvasta yksityiskohtiin. Liikkeelle ei lähdetä rikossarjoista tutulla kysymyksellä: ”missä olitte eilen kello 16?”.

Psykologian professori Coral Dando Westminsterin yliopistosta ja rikostutkinnan ja -oikeuden psykologian apulaisprofessori Dave Walsh Derbyn yliopistosta esittelivät menetelmää. Heillä molemmilla on poliisitausta. Dandon mukaan kognitiivinen kysymys kuuluu: ”missä olit ja milloin, kun kuulit Pariisin olevan Ranskan pääkaupunki?”. Perinteisesti esitetään suljettu kysymys: ”mikä on Ranskan pääkaupunki?”. Kuulusteltavalle kerrotaan kuulustelun etenemisestä ja hänet otetaan heti mukaan: häntä pyydetään kertomaan asioista omalla tarinallaan omaan tahtiin. Walsh yksinkertaisti: kerro, selitä, kuvaile (TED eli tell, explain, describe).

Menetelmän haasteet

Rikoskomisario Miia Lehtinen Hämeen poliisista kertoi kognitiivisen haastattelumenetelmän käytöstä rikostutkinnassa. Kuulusteluissa on korostettu jo pitkään avointa kerrontaa, mutta käytännössä kiireessä käytetään heti suoria kysymyksiä. Videokuulustelu on lisääntymässä, mikä parantaa laatua ja laillisuutta sekä poliisin että asiakkaan näkökulmasta. Luottamus ja yhteistyö (”small talk”) kuulusteltavan kanssa on tärkeää.

Haasteina ovat ensinnäkin suuret juttumäärät, mikä johtaa poliisilaitosten töiden priorisointiin, ja toiseksi aikapula, mikä puolestaan johtaa omien juttujen priorisointiin. Videokuulustelu lisää kuluja ja pidentää tutkinta-aikoja. Haasteena ovat myös vaihtelevat kuulustelutilat.

Miten laki tukee todistelun luotettavuutta?

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että viime aikoina todisteisiin liittyvä keskustelu on pyörinyt pitkälti perus- ja ihmisoikeuksien ympärillä. On keskusteltu mm. todisteiden hyödyntämiskielloista.

Kovin keino todistelun luotettavuuden parantamiseksi on todistajien suojelu. Se on käytettävissä lähinnä kovimmissa jutuissa. Toinen kova keino on anonyymi todistelu, jota käytetään varsin harvoin tuomioistuimissa. Todistajien tai kuultavien hengen ja terveyden on tällöin oltava vaarassa. Syyttäjä ja tuomari tietävät, kuka todistaja on, mutta muilta todistajan henkilöllisyys salataan. Anonyymi todistelu on hyvä keino, joka sopii hyvin oikeudenkäynteihin, joissa on pelkääviä todistajia. Esitutkinnassa on hyvä ilmoittaa kuultaville mahdollisuudesta tämän keinon hyödyntämiseen oikeudenkäynnissä.

Todistajia on olemassa ”haluttomia” ja ”kyvyttömiä”. ”Haluttomuus” on usein epäiltyjen ongelma, ”kyvyttömyys” taas asianomistajien suurempi ongelma. ”Haluttomia” voidaan ehkä pakolla ohjailla, mutta niihin, jotka haluaisivat mutta eivät pysty kertomaan, ei pakko pure.

Oikeudenkäynnissä totuus muodostuu asianosaisten ja tuomioistuimen vuorovaikutuksesta. Näytön arviointi on matematiikka, tilastotiedettä ja psykologiaa.

Kuunteleminen osa poliisin ammattitaitoa

Yliopisto-opettaja Sanna Ala-Kortesmaa Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoi, että kuuntelemista on pidetty työelämässä synnynnäisenä tai automaattisena kykynä. Kuunteleminen on kuitenkin ammattiosaamisen osa-alue, jota on mahdollista kehittää. Kuuleminen on automaattista, mutta kuunteleminen on intentionaalinen prosessi, joka vaatii keskittymistä. Aktiivinen kuunteleminen väsyttää.

Aktiivinen kuunteleminen on erityisen tärkeää ensinnäkin silloin, kun tervehditään ja luodaan hyvää vuorovaikutussuhdetta. Lisäksi aktiivinen kuunteleminen on tärkeää silloin, kun puhuja kertoo vapaasti tarinaansa. Myös kun tehdään selventäviä kysymyksiä ja väliyhteenvetoja, toisen aktiivinen kuunteleminen on merkityksellistä.

Kuunteleminen on aktiivinen ja dialoginen prosessi, myös oikeussalissa. Oikeussaliviestinnän tutkimuksessa kuunteleminen on ilmiö, joka lähtee yksilöstä, mutta ilmenee viestintänä.

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |