Riikka Kostiainen

Yleisöturvallisuustyötä kehitetty määrätietoisesti

Poliisi ja muut toimijat tekevät Suomessa tiivistä yhteistyötä jalkapallotapahtumiin liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi Palloliiton keinoja ilmiön torjumiseksi ovat yhteiset ohjeet ja määräykset, turvahenkilöstön koulutus ja ammattitaito, turvapalautejärjestelmä, korkean riskin otteluiden turvamonitorointi, kannattajayhdyshenkilötoiminta ja jokavuotisen jalkapallon turvallisuusseminaarin järjestäminen.

Helsingin poliisilaitos on katsomoväkivallan vastainen kansallinen tietopiste (National Football Information Point, NFIP). Tietopisteiden muodostamassa eurooppalaisessa verkostossa vaihdetaan aktiivisesti tietoa äärikannattajien liikkeistä ja verkostosta saatua tietoa välitetään tarvittaessa paikallispoliisille, komisario Ismo Juvonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo. Äärikannattajien seuraaminen on kehittynyt paljon viime vuosina ja poliisin tarkkailija seuraa tarpeen mukaan kannattajia jopa ulkomaan pelimatkoille.

Katsomoväkivallan ehkäisyn parissa Helsingin poliisilaitoksella työskentelee muutama nimetty poliisimies osa-aikaisesti. Lisäksi suomalaista poliisipäällystöä ympäri maata on vuosina 2009–2010 koulutettu kansainvälisen formaatin mukaan kansainvälisiin peleihin liittyvissä turvallisuusasioissa. Juvonen arvioi, että osaaminen katsomoturvallisuusasioissa onkin muotoutunut selvästi parempaan suuntaan eurooppalaisen tiedonvaihdon ja koulutuksen myötä.

– Suomessa katsomoväkivalta on eurooppalaisittain pienimuotoista. Eniten ongelmia on viime aikoina ollut jalkapallon Helsingin paikallisotteluissa HJK–HIFK:n välillä. Sen sijaan jääkiekossa katsomoväkivaltaa on ollut vähän, vaikka jääkiekko on lajina suurempi. Ongelmat liittyvät vain muutamaan tai korkeintaan muutamaan kymmeneen kannattajaan, mutta aina on riskinä, että häiriökäyttäytyminen tarttuu suureen massaan.

Juvonen kiinnittää huomiota järjestäjän vastuun selkeyttämiseen ja työnjakoon. Ottelupaikkojen turvallisuus on järjestäjän vastuulla, niiden ulkopuolella turvallisuudesta huolehtii poliisi.

– Ennen poliisi auttoi myös sisätiloissa, mutta siihen poliisin resurssit eivät enää riitä. Muutoksen taustalla on myös se, että järjestäjien toivotaan aktiivisesti kehittävän omaa turvallisuustyötään ja ottavan siitä enemmän vastuuta.

Tapahtumaturvallisuuden parantamisessa on Juvosen mukaan tärkeää poliisin yhteistyö järjestäjien, joukkueiden edustajien ja kannattajaryhmien edustajien kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani on Palloliitto, joka on yhtenäistänyt seurojen turvallisuusjärjestelyjä.

– Toisaalta keinoja pitäisi etsiä myös fanien paremmasta palvelemisesta, sillä yleisötilaisuuksiin pitäisi tulla viihtymään ja viihtyminen lisää turvallisuutta. Jalkapallo on Suomessa yhä marginaalilaji ja myös yleisön palvelut ovat lapsen kengissä Keski-Eurooppaan verrattuna.

Sisäministeriön työryhmä arvioi loppuraportissaan vuonna 2014 porttikieltojärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa. Juvonen pitää tällaista järjestelmää sinänsä hyvänä ehdotuksena, mutta poliisin kannalta nykyiset keinot riittävät. Kannattajien rähinöinti on tapahtunut lähinnä ottelupaikkojen ulkopuolella ja poliisin toimivalta riittää näiden tilanteiden hoitamiseen.

Turvajärjestelyt tärkeitä

Palloliiton turvallisuuspäällikkö Juha Karjalainen huomauttaa, että katsomoväkivalta terminä on harhaanjohtava, sillä sitä ei juuri esiinny stadioneiden sisällä tai niiden läheisyydessä suomalaisissa jalkapallotapahtumissa. Kannattajien ja eri kannattajaryhmien välisiä yhteenottoja ja jopa tappeluita on esiintynyt jo useiden vuosien ajan, mutta ne ovat tapahtuneet pääsääntöisesti ennalta sovitun ajan ja paikan mukaisesti kaukana ottelustadioneista ja valvovista viranomaisista tai turvaorganisaatioista.

Karjalainen kertoo, että väkivallan ehkäisyyn on monenlaisia keinoja. Yksi tärkeimmistä on jalkapallotapahtumien järjestelyihin liittyvät ohjeet ja määräykset. Palloliiton turvallisuusmääräysten, Veikkausliigan sekä Ykkösen tapahtumamanuaalien sekä poliisin ohjeiden mukaisesti kannattajien turvajärjestelyihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri ryhmille on varattava oma turvallinen katsomonosa – mieluiten eri katsomosta, oma turvallinen pysäköintipaikka fanibussille oman sisääntuloportin läheisyydestä sekä omat palvelut. Näillä järjestelyillä korostetaan järjestäjän kaiken kattavaa vastuuta ottelutapahtuman järjestelyistä, pyritään estämään ennakolta kaikenlaisia häiriöitä sekä varmistamaan että niin koti- kuin vieraskannattajatkin voivat kannustaa omaa joukkuetta häiriöttä ja turvallisesti, Karjalainen kertoo.

– Turvaorganisaatioiden koulutus ja erityisesti henkilöstön ammattitaito ovat myös tärkeässä roolissa. Jalkapallon kolmella ylimmällä sarjatasolla ei seurojen turvaorganisaatioissa työskentele enää juurikaan muita kuin koulutettuja ja järjestyksenvalvojakortin omaavia henkilöitä.

Palloliitto on myös rakentanut turvapalautejärjestelmän Veikkausliigan ja Ykkösen seurojen käyttöön, jonka kautta on jo viisi vuotta saatu tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa jokaisen ottelun turvajärjestelyistä ja mahdollisista häiriötilanteista. Kun kotijoukkueen turvallisuuspäällikkö täyttää turvapalauteraportin omasta ottelustaan, se kilahtaa välittömästi kaikkien Veikkausliigan tai Ykkösen kollegoiden, Palloliiton turvallisuuspäällikön ja keskeisten poliisiviranomaisten sähköposteihin. Tällä tavoin kaikilla on välittömästi tieto esiintyneistä häiriötilanteista ja turvallisuuspäälliköt kykenevät valmistautumaan tuleviin ottelutapahtumiinsa oikeilla resursseilla ja suunnitelmilla, Karjalainen kertoo.

Korkean riskin otteluihin huomiota

Poliisiviranomaiset, Palloliitto sekä Veikkausliigan seurat aloittivat vuonna 2015 hankkeen korkean riskin otteluista. Aluksi kartoitettiin kauden aikana Veikkausliigassa pelattavat korkean riskin ottelut. Ennakkoon valittujen otteluiden turvajärjestelyt sekä stadionit käytiin tarkasti läpi ennen otteluita järjestetyissä monitorointikokouksissa, joihin osallistuivat paikalliset poliisi- ja pelastusviranomaiset, Palloliiton, molempien seurojen, stadionin ja kaupungin edustajat. Prosessi dokumentoitiin kaikissa vaiheissa tarkasti. Jos monitorointi toi esiin ongelmia turvajärjestelyissä, ne kyettiin ratkaisemaan ennen ottelutapahtumaa, Karjalainen kertoo.

– Palaute niin viranomaistahoilta ja seuroilta oli erittäin positiivista. Projekti ehkäisi ennalta tehokkaasti mahdollisia häiriötilanteita sekä kehitti erityisesti vieraskannattajille suunniteltuja järjestelyitä. Lisäksi yhteistyö ja tiedonkulku keskeisten turvatahojen välillä parani, kun eri turvatoimijat tulivat toisilleen tutuiksi ja turhat raja-aidat viranomaisten ja seurojen väliltä katosivat. Hyvien kokemusten ansiosta korkean riskin otteluiden monitorointi on jatkunut monilla Veikkausliigapaikkakunnilla myös tällä kaudella.

Kannattajayhdyshenkilöt mukaan työhön

Palloliitto on jo useamman vuoden kannustanut Veikkausliigan ja Ykkösen seuroja nimeämään seuransa ns. kannattajien yhdyshenkilön (Supporter’s Liason Officer eli SLO). Järjestelmä toimii jo kattavasti Keski-Euroopassa sekä muissa Pohjoismaissa ja on vakiintumassa ainakin Veikkausliigaseuroihin. Järjestelmä toimii Karjalaisen mukaan parhaimmillaan loistavana viestikanavana molempiin suuntiin ja kannustaa seuroja ottamaan fanit mukaan niihin pöytiin, joissa päätetään kannattajien asioista. Palloliitolla on myös oma nimetty SLO, joka pitää jatkuvasti yhteyttä maajoukkueen viralliseen kannatusjärjestöön ja seurojen SLO-henkilöihin sekä tukee ja kouluttaa heitä työssään ja pyrkii aktiivisesti parantamaan SLO:n asemaa seuroissa.

Palloliitto on järjestänyt jo vuodesta 2001 lähtien kaksipäiväisen jalkapallo-otteluiden turvaseminaarin. Jokaisessa seminaarissa on keskusteltu myös kannattajista, heidän tarpeistaan sekä lieveilmiöistä. Myös kannattajat ovat päässeet ääneen ja antamaan palautetta seuroille, viranomaisille sekä Palloliitolle. Lisäksi huippuseurojen SLO:t kokoontuvat keskenään muutaman kerran vuodessa ja pyrkivät vaikuttamaan positiivisen kannattajakulttuurin rakentamisessa.

– Turvaseminaarien myötä seurojen ja paikallisten poliisi- ja pelastusviranomaisten yhteistyö on parantunut ja tiivistynyt vuosi vuodelta. Seurat tekevät myös erinomaista yhteistyötä paikallisten aluehallinto- sekä elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa, joille kuuluvat anniskeluun ja elintarvikkeiden myyntiin liittyvät luvat. Otteluissa tulee olla myös riittävät ensiapuvalmiudet, jossa luontevin yhteistyökumppani on paikallinen Punainen Risti. Myös ammattitaitoinen turvahenkilöstö palkataan usein miten lähiympäristössä toimivalta turvapalveluyritykseltä.

Lainsäädännön keinot

Juha Karjalainen oli mukana sisäministeriön työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida, onko Suomessa tarvetta ja edellytyksiä yleisötilaisuuksia koskevalle porttikieltojärjestelmälle ja millaisia vaihtoehtoja sille tarvittaessa olisi.

– Poliisilaitoksille sekä jalkapalloseurojen edustajille tehtyjen kyselyiden perusteella suuri enemmistö näki porttikieltojärjestelmän tarpeellisena ja olen henkilökohtaisesti samaa mieltä. Suurin osa kannattajista käyttäytyy täysin mallikelpoisesti ja kannustaa omaa joukkuettaan patrioottisesti mutta yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Joukkoon mahtuu valitettavasti myös määrällisesti erittäin pieni vähemmistö, joka häiriökäytöksellään aiheuttaa toistuvasti vakavia ongelmia niin katsomoissa kuin niiden ulkopuolella. Nykyisen lainsäädännön mahdollistamat keinot eivät ole riittävän tehokkaita näiden häirikkökannattajien pysäyttämiseksi eikä niillä ole riittävää ennalta estävää vaikutusta. Tämän vuoksi toimiva porttikieltojärjestelmä asianmukaisine rekistereineen olisi tarpeellinen työkalu tapahtumajärjestäjien työpakissa ja järjestelmä mahdollisine sanktioineen toimisi varmasti myös erinomaisesti häiriökäytöstä ennalta estävästi, Karjalainen arvioi.

Poliisihallitus on yhdessä syyttäjälaitoksen kanssa löytänyt järjestyslaista toimivat sanktiopykälät, joilla poliisi voi puuttua mm. kentälle ryntäämiseen tai esineiden heittelyyn katsomoista. Karjalaisen mukaan tekojen kriminalisointi on varmasti toiminut tässäkin tapauksessa ennalta estävänä toimenpiteenä ja vähentänyt häiriökäytöstä jalkapallotapahtumissa.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |