Sonja Tanttari

Vaasan maahanmuuttajanuorille onnistumisen iloa liikunnasta

Kerhotuutorointi-hankkeessa maahanmuuttajanuorille tarjotaan mahdollisuutta liikuntaharrastuksiin yhteistyössä koulujen kanssa.

Vaasassa on jo pitkään ollut maahanmuuttajaperheitä ja kaupungin ensimmäisen vastaanottokeskuksen perustamisesta tuli hiljattain kuluneeksi 20 vuotta. Uusia malleja maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan ja etenkin maahanmuuttajanuorille tarvitaan kuitenkin edelleen. Vuonna 2014 aloitettiin Aluehallintovirastosta rahoitusta saanut Kerhotuutorointi-hanke, jossa ohjataan maahanmuuttajaperheiden nuoria liikuntakerhoihin ja -harrastuksiin. Hankkeen kohderyhmänä ovat yläkoulussa tai toisella asteella opiskelevat nuoret.

Vaasan kaupungin nuorisotoimen johtaja Tuula Ahonpää kertoo, että tarve maahanmuuttajien harrastustoiminnalle ja liikkumaan kannustamiselle oli selkeä. Esimerkiksi maahanmuuttajien uimataitoon on syytä panostaa jo Vaasan merellisen sijainnin takia. Monet maahanmuuttajanuoret tarvitsevat erityistä tukea pitkäaikaisemman harrastuksen aloittamiseen. Ahonpään mukaan maahanmuuttajanuorilla ei aina ole käsitystä siitä, mitä vapaa-ajan harrastaminen oikeastaan tarkoittaa. Kun nuoret tutustuvat harrastuskulttuuriin, he tutustuvat samalla laajemminkin suomalaiseen kulttuuriin ja kokevat olevansa osa yhteisöä. Liikunta myös tuo kohtaamisia kantaväestön kanssa ja kohentaa kielitaitoa. Liikunnan valitseminen hankkeen toimintamuodoksi oli siis monella tapaa luontevaa.

Hankkeen parissa työskentelevä monikulttuurisen nuorisotyön ohjaaja Gunlög Ingves kertoo, että maahanmuuttajanuoria on ollut kätevintä tavoittaa koulujen, erityisesti maahanmuuttajaluokkien, kautta. Kouluista on muutenkin etsitty osallistujia kerhotoimintaan, sillä on tärkeää, että myös kantasuomalaisia nuoria on mukana harrastamassa. Myös valmistavia maahanmuuttajaluokkia, joiden nuoret ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa, on otettu mukaan.

− Koulut ovat suhtautuneet yhteistyöhön hyvin positiivisesti ja tarjonneet mahdollisuuksia mainostaa hanketta oppitunneilla. Nuoret ovat mielellään lähteneet mukaan harrastuksiin. Myös esimerkiksi Vaasan monikulttuurisen nuorisotyön Facebook-sivujen kautta on saatu tavoitettua osallistujia. Maahanmuuttajanuorille on tärkeää aktiivisesti tarjota harrastusmahdollisuuksia ja opastaa niiden pariin, sillä moni ei tiedä tarjolla olevista vaihtoehdoista tai osaa itse etsiä tietoa. Sellaisille osallistujille, joiden arvellaan tarvitsevan erityisesti kannustusta harrastamiseen, voivat myös esimerkiksi koulukuraattorit, opinto-ohjaajat tai nuorisotoimen henkilöt ehdottaa kerhotoimintaan lähtemistä, Ingves kuvaa hankkeen toimintaa.

Ryhmään kuuluminen tärkeää

Suoraan nuorilta tullut palaute on ollut innostunutta. Hankkeessa tarjotuista lajikerhoista erityisen suosittuja ovat olleet kesäaikaan jalkapallo ja talvella vastaavasti futsal. Nuoret ovat päässeet kokeilemaan myös muita pallopelejä, nyrkkeilyä, yleisurheilua ja afrikkalaista tanssia. Paikalliset urheiluseurat ovat olleet mukana tarjoamassa harrastusmahdollisuuksia. Kerhojen ja kurssien ohjaajia on saatu myös lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän WAU ry:n kautta, ja ohjaajien joukossa on ollut niin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisia. Nuoret ovat päässeet liikuntaryhmiin, kun niissä on ollut tilaa. Moni on innostunut harrastamisesta, kehittynyt lajissaan ja päässyt halutessaan esiintymään tai kilpailemaan. Tyttöjen, joilla joskus on korkeampi kynnys lähteä uusiin harrastuksiin, osallistumismahdollisuuksia on parannettu tarjoamalla kerhoja, joihin voi tulla suoraan koulupäivän jälkeen. Tyttöjen toiveita esimerkiksi pyöräilyn opettelusta on kuultu ja toteutettu. Pyörällä liikkuminen tuo nuorelle vapautta ja itsenäisyyttä etenkin perheissä, joissa autoa ei ole käytössä.

− Liikuntaharrastuksilla on suuri merkitys kotoutumisen ja integroitumisen kannalta. Kun nuori kehittyy harrastuksessa, hän saa onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuus kasvaa. Kun kerhoissa on mukana sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia nuoria, kaikille tulee tunne siitä, että kuuluu johonkin. Ei ole tarpeen niputtaa nuoria eri ryhmiin, vaikka hankkeen toiminta kohdistetaankin tietylle ryhmälle. Liikuntakerhoihin halutaan kaikki kiinnostuneet taustaan katsomatta. Koulun arjessa eri ryhmät myös sekoittuvat ja liikuntakerhot edesauttavat uusien ystävyyssuhteiden vahvistumista koulumaailman puolella, Gunlög Ingves kertoo.

Toiminta laajentunut vastaanottokeskuksiin

Turvapaikanhakijamäärien lisäännyttyä Vaasassa on laajennettu monikulttuurista työtä myös vastaanottokeskusten pariin. Uusille turvapaikanhakijoille haluttiin nopeasti järjestää mielekästä tekemistä, ja Vaasan Palloseura lähti mukaan organisoimaan miehille jalkapallopelejä kaksi kertaa viikossa. Niin maahanmuuttajataustaisten nuorten kuin uusien turvapaikanhakijoiden kanssa on huomattu, että jalkapallon pelaamiseen otetaan innolla osaa. Jalkapallo onkin kansainvälinen laji, jonka pelaaminen onnistuu, vaikkei yhteistä kieltä muuten olisi.

Kerhotuutorointi-hanke jatkuu Vaasassa kevääseen 2017 asti. Gunlög Ingvesillä on ajatuksia siitä, miten toimintaa voisi jatkaa. Jos löytyy rahoitusta, liikunnan rinnalle voisi tuoda vaihtoehtoisia harrastuskerhoja, sillä kaikki potentiaaliset osallistujat eivät välttämättä halua juuri liikuntakerhoihin tai -kursseille, vaan kiinnostusta voisi olla myös esimerkiksi käsillä tekemiseen. Yhteistyötä koulujen ja urheiluseurojen kanssa halutaan jatkaa. Jatkossa voitaisiin vielä kehittää tiedonkulkua ja nuorten mahdollisuuksia päästä suoraan mukaan urheiluseuran toimintaan. Hankkeen tärkeänä aikaansaannoksena tähän mennessä Ingves mainitsee erityisesti verkostoitumisen ja eri alan toimijoiden yhteistyön kehittymisen, jonka pohjalta Vaasan maahanmuuttajanuorten parissa työskentelyä on hyvä viedä eteenpäin.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |