Riikka Kostiainen

Urheilun eettisen pohjan vahvistaminen kaiken avain

Uuden Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tehtäviä ovat dopingin vastainen toiminta, urheilukilpailujen tulosten manipuloinnin ja katsomoväkivallan ehkäisy sekä urheilun eettisen pohjan vahvistaminen. Pääsihteeri Harri Syväsalmi näkee näissä asioissa paljon tehtävää Suomessakin. Toisaalta urheilulla on myös mahdollisuuksia ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.

Syyskuun alussa SUEKin toimistolla Pasilassa käy kova pauke, käytävillä on muuttolaatikoita ja ovessa lukee vielä Suomen Antidopingtoimikunta ADT. Loppusyksyllä toimisto muuttaa remontoituihin tiloihin kerrosta ylöspäin. SUEKin pääsihteeri Harri Syväsalmen mukaan fyysisten tilojen muutos vertautuu urheilun eettisen työn järjestäytymiseen muutenkin. Urheilun eettinen keskus perustettiin vuoden alussa Antidopingtoimikunta ry:n pohjalle siten, että järjestön toimialaa laajennettiin. Parhaillaan on käynnissä SUEKin strategian laatiminen.

SUEK vastaa Euroopan neuvoston (EN) dopingin vastaisen yleissopimuksen, Unescon dopingin vastaisen yleissopimuksen, EN:n katsomoväkivaltaa koskevan yleissopimuksen sekä EN:n ottelumanipulaation vastaisen yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Se on yleishyödyllinen yhdistys, joka saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä muilta yhteistyötahoilta. Yhdistyksen jäseniä ovat Suomen Olympiakomitea, Paraolympiakomitea, Urheilulääkäriyhdistys, Valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö Valo ja Suomen valtio. SUEK toimii pääosin samalla kentällä kuin urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta ja ne tukevat toistensa työtä.

– Eettisen pohjan vahvistaminen on perusta, jolle valtiosopimusten toimeenpano rakentuu. Eettiseen pohjaan kuuluu hyvä hallinto, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, alaikäisten suojelu ja kestävä kehitys. Työ onnistuu, jos urheilukulttuuri onnistutaan muuttamaan sellaiseksi, että se ei hyväksy sääntöjen vastaista käyttäytymistä, Syväsalmi toteaa.

Urheilu noudattaa yhteiskunnan pelisääntöjä

Urheiluliike on aina korostanut olevansa autonominen ja toimivansa yhdistyslain mukaan. Autonomia ei kuitenkaan anna mahdollisuutta rikkoa yhteiskunnan normeja ja lakeja, vaan urheilu on osa yhteiskuntaa ja toimii sen raamien sisällä, Syväsalmi tähdentää.

– Esimerkiksi jääkiekossa on ollut muutama pahoinpitelytapaus. Reilut taklaukset ja fyysisyys kuuluvat moneen lajiin, myös jääkiekkoon, mutta silmitön pahoinpitely on ehdottomasti rikosoikeuden alainen teko ja täysin urheilun etiikan vastaista. Missään lajissa ei saa olla väkivallan hyväksyvä kulttuuri tyyliin "se kuuluu tähän peliin tai pojat ovat poikia". Tai jos urheiluseuran taloudenhoitaja vie rahat, tapaus käsitellään tietenkin rikosprosessissa, hän havainnollistaa.

– Nämä ovat vähän naiivejakin esimerkkejä siitä, miten urheilun autonomia toimii yhteiskunnan raamien sisällä. Jo vuosia on puhuttu urheilun oikeudellistumisesta, ja se on myös fakta. Toivon kuitenkin, että eettisten asioiden osalta pystymme vahvistamaan kaikkia muita keinoja ja oikeudellisten osuus jäisi mahdollisimman pieneksi. Urheilun säännöillä voidaan jo paljon ehkäistä tällaisia väärinkäytöksiä.

Kansainvälinen uutisointi on kuitenkin viime aikoina vyöryttänyt kansalaisille murheellista kuvaa urheilumaailman eettisestä pohjasta. Oma lukunsa on Venäjän valtiojohtoinen doping, huonosta hallinnosta taas kertovat kansainväliseen jalkapalloliitto Fifaan ja kansainväliseen olympiakomiteaan liittyvät varojen väärinkäyttö-, korruptio- ja muut skandaalit. Syväsalmi näkee ongelmaksi sen, että kansainväliset urheiluorganisaatiot on luotu 60–70-luvun toimintamalleille, jotka eivät nykymaailmassa enää toimi.

– Urheilun valtava kaupallistuminen ja siihen liittyvä bisnes – pelkästään vedonlyöntibisnes on satojen miljardien luokkaa vuodessa – aiheuttaa ongelmia. Rahan merkityskin voi päättäjätasolla helposti hämärtyä, kun toiminnassa pyöritetään miljoonia ja esimerkiksi yksittäinen pelaaja saatetaan ostaa valioliigaan sadalla miljoonalla. Jos organisaation rakenteet on tehty vapaaehtoisuuden tai nappikaupan mukaan, yhtälö ei vain toimi. Sen vuoksi hyvän hallinnon vaatimukset ovat tärkeitä.

Katsomoväkivaltaa torjuttava

Urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke siinäkään mielessä, että yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat monin tavoin urheiluun. Se näkyy Harri Syväsalmen mukaan erityisesti katsomoturvallisuudessa. Hän pitää nolona HJK:n ja HIFK:n välisiin paikallisotteluihin viime aikoina liittynyttä riehumista. Häiriökäyttäytyminen ei kuulu jalkapalloon, urheilukulttuuriin eikä oikeaan fanikulttuuriin, Syväsalmi painottaa. Brittien kokemuksista tiedetään, etteivät huligaanit ole jalkapallosta kiinnostuneita vaan tappelemisesta.

– Toistaiseksi tällaiset tapahtumat ovat olleet yksittäisiä, mutta valitettavasti myös rasistisesta käyttäytymisestä on Suomessa näkynyt havaintoja. Suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen on tärkeää ja ne ovat uuteen liikuntalakiin kirjattuja arvoja. Olin lakia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja ja olen iloinen siitä, että siihen tuli vahva arvopohja.

Yleisön turvallisuudesta huolehtimisesta vastuu on tapahtumien järjestäjillä. Syväsalmen mielestä on tärkeää laajentaa turvallisuustyön sisältöä. Hän kertoo, että Euroopan neuvoston katsomoväkivaltasopimuksen nimikin on muutettu "yleisön turvallisuus, viihtyvyys ja palvelut" -sopimukseksi. Tämä osoittaa ymmärrystä siitä, että katsojilla on oikeus paitsi tuntea olonsa turvalliseksi myös viihtyä.

– Fanikulttuurin kehittäminen kuuluu luonnollisesti SUEKin toimikenttään. Työ liittyy sopimuksen palvelut-osastoon mutta myös eettisen pohjan vahvistamiseen. Se edellyttää hyvää yhteistyötä Veikkausliigan, jalkapalloliiton, pelaajayhdistyksen ja faniyhdistysten välillä. Ennen kuin SUEK perustettiin, näitä asioita pohtivat Palloliitto, Valo ja muut tahot erikseen, nyt tätä on haluttu vahvistaa.

Vedonlyöntivilpin kriminalisoinnille tarvetta

Euroopan neuvoston ottelumanipulaatiosopimus ei ole vielä astunut voimaan, mutta sen on jo allekirjoittanut reilut 25 valtiota ja kaksi ratifioinut, Syväsalmi kertoo. Suomi on allekirjoituksellaan sitoutunut noudattamaan sopimusta. Tämä edellyttää välineitä ja keinoja puuttua ottelutulosten manipulointiin. Sopimuksessa on tästä velvoitteita urheilujärjestöille, vedonlyöntioperaattoreille ja valtioille.

Sopimukseen on kirjattu myös, että valtiolla tulee olla sellainen lainsäädäntö, jolla ottelutulosten manipulointi saadaan tuomittua. Valmistelussa esiintyi myös näkemyksiä, että sopimuksessa pitäisi olla valtioille velvoite säätää erillinen pykälä vedonlyöntipetoksesta. Syväsalmi toimi sopimuksen valmistelleen työryhmän puheenjohtajana ja katsoi, ettei tällaista kirjausta kannata tehdä, jotta sopimus etenisi eri maissa. Hän kuitenkin näkee, että Suomen rikoslakiin on tarpeen saada oma pykälä urheiluvedonlyöntirikoksesta, koska ei usko nykyisen lainsäädännön toimivan kaikissa ottelumanipulaatiotapauksissa.

– Rovaniemen palloseuran ja Wilson Raj Perumalin tapaus taannoin saatiin selvitettyä, syytettyä ja tuomittua lahjonta elinkeinotoiminnassa pykälän perusteella. Jalkapallon liigajoukkueen katsottiin harjoittavan elinkeinotoimintaa, mutta jos kyseessä olisi ollut ottelu kakkos- tai kolmosdivarissa, jossa raha ei pyöri, meillä ei todennäköisesti olisi ollut lainsäädännössä sellaista pykälää, jonka perustella tulosmanipulaatiota olisi voitu ryhtyä selvittämään.

Hän muistuttaa, että Suomen kakkosdivaristakin eli kolmannen tason jalkapallosta lyödään joka kierros miljoonia vetoa lähinnä aasialaisten vedonlyöntitoimistojen toimesta. Tämä ei johdu suomalaisen jalkapallon korkeatasoisuudesta vaan siitä, että Suomessa pelataan jalkapalloa kesäisin toisin kuin muualla.

– Ottelumanipulaatioon liittyy myös korruptiota ja laitonta uhkailua. Esimerkiksi tunnen tapauksia, joissa pelaajalle on sanottu, että "häviät ekan erän, koska tiedämme, missä lapsesi käyvät koulua". Ottelumanipulaatio on kansainvälisten rikollisorganisaatioiden pyörittämää järjestäytynyttä rikollisuutta, minkä vuoksi on mahdoton ajatella, että urheilu hoitaisi tätä ongelmaa yksin vaan tarvitsemme viranomaisten apua. Lisäksi julkisoikeudellinen yhdistys ei voi itse tutkia tapauksia, vaan tutkinnassa tarvitaan poliisin toimivaltuuksia.

Tämän vuoksi Suomeen on perustettu EN:n sopimuksen mukainen kansallinen toimintapiste, jossa on poliisin lisäksi mukana useita viranomaistahoja, urheilujärjestöjä, urheilijoiden edustus sekä vedonlyöntiyhtiö Veikkaus. Syväsalmi toivoo, että tutkinnan yhteistyökuviot saadaan poliisin resurssipulasta huolimatta järjestymään, jotta ottelumanipulaation kaltaista vakavaa rikollisuutta voidaan torjua.

Kansainväliset ongelmat ja ratkaisut

Ottelumanipulaation ja dopingin vastaisessa työssä korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys, koska ne ovat rajat ylittäviä uhkia. Dopingissa kansainvälinen yhteistyö on jo vakiintunut ja nyt myös ottelumanipulaation vastaiseen toimintaan ollaan rakentamassa kansainvälisiä verkostoja. EN:n lisäksi näissä asioissa yhteistyötä tehdään erityisesti Euroopan jalkapalloliitto Uefan ja kansainvälisen olympiakomitean kanssa. Urheilu on jo lähtökohdiltaan kansainvälistä, joten ratkaisujenkin hakeminen ongelmiin kansainvälisten verkostojen kautta on luontevaa, Syväsalmi kertoo.

Syväsalmi oli käynnistämässä 2000-luvun vaihteessa Maailman antidopingjärjestö Wadan toimintaa. Sen ensimmäisenä pääsihteerinä hän ajoi Suomen linjaa, että dopingin käyttö on urheilun säännöin rangaistavaa eikä käyttöä tarvitse kriminalisoida. Maailmassa on myös valtioita, jotka ovat säätäneet dopingin käytön rikokseksi tai suunnittelevat sitä. Syväsalmi toivoo, että kaikki muut toimet vaikuttavat niin, ettei Suomessa tarvita tällaista pelotetta jatkossakaan. Sen sijaan dopingaineiden laiton maahantuonti ja salakuljetus ja ammattimainen välitys ovat meillä rikoksia.

– Suomi on ollut kokoansa paljon aktiivisemmassa ja vaikuttavammassa roolissa eettisissä kysymyksissä kansainvälisesti, ja aikoo sellaisessa pysyä jatkossakin. Tästä kertoo myös kansainvälinen kiinnostus uutta malliamme kohtaan, jossa urheilun integriteettikysymykset ovat samassa paikassa eettisen pohja vahvistamiseksi.

Eettisen pohjan vahvistamisessa tehtävää

SUEKin pääsihteeri Harri Syväsalmi näkee tiedon jakamisen, kasvatuksen ja koulutuksen tärkeimmiksi keinoiksi kaikessa keskuksen toiminnassa, niin eettisen pohjan vahvistamisessa kuin dopingin ja ottelumanipulaation vastustamisessa. Tässä työssä SUEK jalkautuu suomalaiselle urheilukentälle asti.

– On tärkeää, että tapaamme urheilujärjestöjä, urheilijoita, valmentajia ja erotuomareita ja käymme yhdessä läpi, mitä näille asioille voidaan tehdä. Parhaiten valistus ja koulutus toimivat, kun työ vuorovaikutteista ja osa urheilua ja urheiluyhteisöä. Antidopingin suhteen organisaatio on tehnyt tätä työtä jo pitkään ja hyvin, ja sille pohjalle on hyvä rakentaa muuta työtä. Suomen urheilun eettinen keskus on jo valmiiksi maailman johtavia antidopingtoimistoja.

Syväsalmi korostaa, että urheilijat itse ovat osa ratkaisua, eivät ongelma. Dopingin suhteen tätä ei heti nähty, joten sopupelien torjumiseen hän on halunnut tuoda alusta asti tätä näkökulmaa. Esimerkiksi Jalkapallon pelaajayhdistys on tehnyt tässä hyvää työtä. He ovat luoneet Red button -sovellukset mobiililaitteisiin, jonka kautta pelaaja voi lähettää nimettömän viestin, jos tietää ottelumanipulaatioyrityksestä. Myös esimerkiksi jääkiekon, salibandyn, lentopallon ja koripallon pelaajayhdistykset ovat olleet aktiivisia.

Syväsalmi arvioi, että kaiken kaikkiaan Suomessa on vielä paljon tehtävää eettisissä kysymyksissä – on kyse sitten sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun tai uskontoon perustuvasta väärinkäytöstä.

– Parhaimmillaan urheilu kuitenkin yhdistää ihmiset. Esimerkiksi maailman huippujalkapallojoukkueet ovat hienoja sekoituksia monista kansakunnista ja monista kulttuureista. Tätä viestiä toivoisin vietävän eteenpäin ja minusta se koskee niin ihonväriä, uskontoa kuin sukupuolista suuntautuneisuutta. Urheilulla on mahdollisuus ja velvollisuuskin edistää näitä asioita. Urheilulla on annettavaa myös muille kuin urheilijoille, esimerkiksi vapaaehtoistyössä on valtava yhteisöllisyyden mahdollisuus.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |