Sonja Tanttari

Turvapaikanhakijanuoret pois paitsiosta

Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) VOK-liikunta-hankkeessa järjestetään alaikäisille yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on lisätä turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja elämäntaitoja liikunnan avulla ja tarjota mielekästä tekemistä turvapaikkapäätöstä odotellessa.

Helsingin Diakonissalaitoksella on yksin tulleille nuorille turvapaikanhakijoille kaksi tukiasumisyksikköä sekä yksi ryhmäkoti. Maaliskuussa alkanut liikuntahanke jatkuu vuoden loppuun asti ja sitä toteutetaan kaikissa HDL:n tukiasumisyksiköissä. Hanketta rahoittaa Aluehallintovirasto.

Suurin osa HDL:n asuttamista alaikäisistä turvapaikanhakijoista on kotoisin Afganistanista. Karhusaaren ryhmäkodissa on parikymmentä 14−17-vuotiasta turvapaikanhakijanuorta. Ryhmäkoti perustettiin marraskuussa 2015 ja asukkaille alettiin heti suunnitella harrastustoimintaa. Hankkeen projektipäällikkö Pasi Lehto toteaa, että kotouttamisen on alettava heti turvapaikanhakijan saavuttua: harrastaminen, kuten liikunta, on yksi olennainen osa nuorten sopeutumista koulunkäynnin ja kielen opiskelun ohella. Yksin tulleiden nuorten on erityisen tärkeää saada aikuisten tukea itsenäistymiseen ja uudessa maassa pärjäämiseen.

Hankkeessa nuorille tarjotaan mahdollisuutta harrastaa tai kokeilla eri liikuntamuotoja. Jalkapallo on osallistujien kiistaton suosikki. Lisäksi on harrastettu esimerkiksi painia, nyrkkeilyä ja taekwondoa. HDL tekee hankkeen yhteydessä paljon yhteistyötä urheiluseurojen kanssa: esimerkiksi jalkapallojoukkue FC Viikingit on ottanut turvapaikanhakijanuoria mukaan toimintaansa. Tapahtumiin ja kilpailuihin osallistuminen mahdollisuuksien tai halukkuuden mukaan on myös ollut keskeistä. Osa nuorista on ollut mukana Helsinki Cupissa FC Viikinkien kanssa tai pienemmässä epävirallisessa VOK-cupissa.

Pasi Lehdon mukaan nuorten hyvinvoinnin ja uuden oppimisen kannalta olennaisinta ei ole kilpaileminen tai urheilussa pärjääminen itsessään vaan harrastamisen positiiviset vaikutukset ylipäänsä. Nuorten on hyvä oppia erilaisista liikuntakulttuureista ja siitä, miten palveluja järjestetään Suomessa. Turvapaikanhakijoiden harrastusmahdollisuudet on otettu Helsingissä ylipäätään hyvin huomioon, sillä kaupunki tarjoaa turvapaikanhakijoille ilmaista liikuntaa. Lisäksi HDL on tehnyt yhteistyötä 09 Helsinki Human Rights -säätiön kanssa, joka on tarjonnut turvapaikanhakijoille uusia lajikokeiluja. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että turvapaikanhakijanuorille syntyy kohtaamisia kantaväestöön kuuluvien kanssa ja harrastamisen siivellä kohtaamisia syntyy luontevasti.

− Nuoret ovat liikunnan avulla osoittaneet jo aiemmin hankittuja taitojaan ja samalla kehittäneet esimerkiksi ryhmätyökykyjään. Nuorille on tärkeää saada ohjausta toiminnalleen, jotta he rohkaistuvat tuomaan taitojaan esiin ja ottamaan pikku hiljaa aktiivisempaa roolia. Poikia on alkuun neuvottu ja kuljetettu liikuntapaikoille ja lopulta he ovat oppineet kulkemaan itsenäisesti. Yksin tulleilla nuorilla, joilla ei välttämättä ole perheitä ja jotka ovat pakomatkallaan voineet kohdata ikäviä asioita, on toki erityistarpeita. Kun järjestimme poikien kanssa retken Repoveden kansallispuistoon, pohdimme esimerkiksi sitä, miltä luonnossa yöpyminen ja leiriolosuhteet nuorista tuntuisivat ja että herättäisivätkö retkiolosuhteet ikäviä muistoja kotimaasta tai pakomatkan ajalta. Retken toimintojen vapaaehtoisuus ja aikuisten tuki tekivät reissusta lopulta onnistuneen.

Turvapaikkapuhuttelujen alkaminen kesällä ja siitä seurannut epävarmuus omasta turvapaikasta ovat Lehdon mukaan vaikuttaneet nuorten mielialaan suuresti. Tästä syystä ajattelun kääntäminen muihin asioihin, yhdessä tekemiseen ja onnistumisiin, on ensiarvoisen tärkeää. Huolimatta siitä, millaisia päätöksiä turvapaikoista lopulta tulee, on Lehto tyytyväinen siihen, että ryhmäkodin poikien kotoutumiselle on luotu pohja. Moni on oppinut suomea ja heillä on opiskelemiseen ja työhön liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia. Karhusaaren ryhmäkodissa on huomattu, että nuorille pojille toiminnallinen harrastaminen on tärkeää, mutta jatkossa voisi miettiä myös tapoja, joilla saataisiin kohderyhmää osallistettua vielä tehokkaammin, esimerkiksi taiteen keinoin. Tulevaisuudessa jatkuvaa turvapaikanhakijoiden kotouttamistyötä varten HDL:n hankkeessa on saatu luotua hyvä pohja ja toimivia verkostoja.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |