Suvi-Tuuli Mansikkamäki & Vesa Muttilainen

Poliisin tietoon tullut korruptio muuttaa muotoaan

Urheilukin on kuvassa mukana

Varojen väärinkäyttö on yleisin korruption laji Suomessa, mutta tiedon väärinkäyttöön liittyvät tapaukset ovat kasvussa. Korruptio on entistä yleisempää yritystoiminnassa ja epäillyt ovat useammin ylempiä toimihenkilöitä. Poliisin tietoon tulleista korruptiotapauksista vain muutama liittyy urheiluun.

Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin korruptiorikollisuuden piirteitä vuosina 2011–2014 ja muutoksia ajanjaksosta 2007–2010. Korruptiolla tarkoitetaan vastuullisen aseman väärinkäyttöä yksityiseksi eduksi.

Korruptio yhä useammin tietojen väärinkäyttöä

Tutkituista 516 tapauksesta vain 35 sisältää jonkin lahjusrikosepäilyn ja valtaosa on muuta korruptioon viittaavaa rikollisuutta. Sekä lahjusrikollisuus että muu korruptiorikollisuus ovat hieman lisääntyneet edelliseen seurantajaksoon verrattuna.

Korruptiorikosepäilyt jaettiin 11 luokkaan, jotka kuvaavat lahjusrikosten lisäksi varojen, tiedon ja toimivallan väärinkäyttöön liittyviä asioita. Varojen väärinkäyttö on yleisin yksittäinen korruptiorikostyyppi. Muita keskeisiä korruptiotyyppejä ovat tiedon väärinkäyttö taloudellisin motiivein ja salassa pidettävän virkatiedon paljastaminen.

Yleisimpiä korruptioon viittaavia rikosnimikkeitä ovat virkavelvollisuuden rikkominen, yrityssalaisuuden rikkominen ja luottamusaseman väärinkäyttö. Yleisin lahjusrikosnimike on lahjuksen antaminen.

Lahjusrikosepäilyt ovat hyvin erilaisia ja varsin pienimuotoisia. Aiheina nousevat esiin muun muassa kilpailutukset, yritystilaukset, rakentaminen, ottelumanipulaatiot ja äänestäjiin vaikuttaminen kunnallisvaaleissa.

Valtaosassa tapauksista rikoksesta ilmoittaa poliisille joko suoraan osallisena ollut henkilö tai välillisesti asiaan liittyvä henkilö (esim. työnantajan edustaja tai esimies). Loput tapaukset tulevat ilmi muun rikoksen tutkinnassa tai ulkopuolisen ilmoittamana.

Lähes puolet korruptioon viittaavista rikosilmoituksista on yritysten välisiä tai yritysten sisäisiä. Niissä on usein kyse varojen kavaltamisesta tai tiedon väärinkäytöstä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat valtion ja yksityishenkilön sekä kunnan ja yksityishenkilön väliset tapaukset.

Tyypillinen korruptiosta epäilty henkilö on suomalainen, keski-ikäinen, mies ja ylempi toimihenkilö. Erityisesti ylempien toimihenkilöiden osuus on kasvussa.

Tiedon väärinkäytöstä taloudellisin motiivein epäillään usein juuri ylempiä toimihenkilöitä. Näissä tapauksissa yrityksessä korkeassa asemassa oleva henkilö pyrkii käyttämään luottamuksellista tietoa omaksi hyödyksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi viemällä asiakastietoa uuteen työpaikkaan tai käyttämällä yrityksen erityisalan tuotannollista tietoa hyödyksi uudessa yrityksessä.

Urheilu niukasti esillä korruptiotapauksissa

Urheiluun liittyvä korruptio on kansainvälisesti yhä näkyvämmin esillä. Suomessakin se on toki tunnistettu mutta ei kuulu keskeisimpiin korruption riskialueisiin. Poliisin tietoon vuosina 2011–2014 tulleissa tapauksissa oli mukana vain kolme rikosepäilyä, joissa urheilu oli esillä. Lisäksi oli yksi tapaus, jossa ei nähty olevan syytä epäillä rikosta.

Kaikissa neljässä tapauksessa oli osallisena ainakin yksi ulkomaan kansalainen, mutta vain yksi henkilö oli kirjattu rikoksesta epäillyksi poliisin tietojärjestelmään. Kolmessa muussa ilmoituksessa ei ollut virallisesti nimetty yhtään epäiltyä. Ilmoittajana oli kahdessa tapauksessa Suomen Palloliitto ry ja yhdessä suomalainen jalkapalloseura. Yksi tapaus tuli ilmi muun rikoksen tutkinnassa.

Suomen Palloliiton ilmoittamista tapauksista toisessa joukkuejohtaja epäili joukkueensa ulkomaalaisen maalivahdin olevan lahjonnan kohteena. Veikkausliiga oli noihin aikoihin päättymässä, jolloin jotkut merkityksettömät pelit lisäsivät houkutusta pelimanipulointiin. Epäilykset olivat heränneet ennen peliä, joten maalivahtia ei päästetty kyseiseen peliin. Näyttö ei muutenkaan riittänyt osoittamaan rikoksen tapahtuneen.

Toisessa Suomen Palloliiton ilmoittamassa tapauksessa rikosilmoitus kirjattiin epäilyttävien maalien ja muutenkin pelillisesti epäilyttävän käyttäytymisen vuoksi. Lisäksi oli käynyt ilmi, että väärillä henkilöpapereilla ja matkustusasiakirjoilla matkustanut ulkomaalainen henkilö oli ollut yhteydessä useisiin suomalaisen jalkapalloseuran jäseniin.

Suomalaisen jalkapalloseuran ilmoittamassa tapauksessa epäiltiin kahta ulkomaalaista erotuomaria kymmenien tuhansien dollareiden lahjusten ottamisesta. Toinen erotuomari oli määrännyt kummallekin joukkueelle perusteettomat rangaistuspotkut, jotta mahdollisuudet maalintekoon kasvoivat. Ulkomaisella veikkaussivustolla oli veikattu "molemmat joukkueet tekevät maalin" -kohdetta sadoilla tuhansilla euroilla.

Muun rikoksen tutkinnan yhteydessä ilmenneessä tapauksessa ulkomaalaisen pelaajan epäiltiin ottaneen vastaan lahjuksia kansainvälisiltä jalkapallo-otteluiden pelitulosten ja pelitapahtumien järjestelijöiltä yhdessä muutaman muun suomalaisen jalkapalloseuran pelaajan kanssa. Manipuloitujen pelitulosten avulla nostettiin suuria voittoja kansainvälisiltä vedonlyöntimarkkinoilta.

Korruption torjuntaa yritystoimintaan ja tietoverkkoihin

Rikosten paljastamista ja torjuntaa ajatellen yritystoiminta on entistä tärkeämpi kohdealue julkisen sektorin organisaatioiden rinnalla. On tärkeää huomata, että lahjontaa ja muuta korruptiota esiintyy myös esimerkiksi yhdistyksissä, säätiöissä, urheiluseuroissa ja asuntoyhtiöissä. Jalkapalloon liittyvä korruptio eri muodoissaan on yksi esimerkki korruption ulottumisesta uusille kohdealoille.

Yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ovat siirtäneet 2000-luvulla toimintojaan kiihtyvällä tahdilla tietoverkkoihin ja -rekistereihin. Samalla on syntynyt uusia rikoksentekomahdollisuuksia. Tämä voimistuva kehityssuunta rikollisuuden siirtymisestä tietoverkkoihin on tarpeellista ottaa huomioon myös korruption torjunnassa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Noin 60 prosenttia sekä lahjusrikosepäilyistä että muista korruptiorikosepäilyistä päätyy syyteharkintaan. Varojen väärinkäyttöön liittyvät ilmoitukset päätyvät useammin syyteharkintaan kuin muut tapaukset. Poliisin voisi olla perusteltua arvioida lähemmin syyteharkintaan lähettämisen kynnystä sekä päätösten perusteluja, kirjaamista ja yhdenmukaisuutta oman toimintansa näkökulmasta.

Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa -tutkimus toteutettiin nyt toisen kerran. Seuraava seurantajakso kattaa rikosilmoitukset vuosilta 2015–2018. Näin voidaan entisestään tarkentaa kuvaa poliisin tietoon tulleen lahjonnan ja muun korruptiorikollisuuden piirteistä sekä pidemmän aikavälin muutoksista Suomessa.

Mansikkamäki, S-T. & Muttilainen, V. Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2011–2014. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 121. Tampere 2016.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |