Jouko Ikonen

Järjestäytynyt rikollisuus ottelumanipulaation takana

Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on tullut mukaan tavoittelemaan ammattilaisurheilussa liikkuvaa rahaa. Sen ottelumanipulaatiosta saama rikoshyöty on huomattavan suuri.

RodeoImages MI

Nykymaailmassa ammattilaisurheilun kiinnostavuus ja sen piirissä liikkuvan rahan määrä on valtava. Järjestäytynyt rikollisuus on tullut mukaan kuvaan, ja urheilutapahtumiin liittyvä manipulointi eli tarkoituksellinen vaikuttaminen tapahtumien kulkuun tai lopputulokseen on jo maailmanlaajuinen ilmiö. Vilpillisen toiminnan taustalla on usein laiton vedonlyönti.

Jalkapallo-otteluiden manipulointi (engl. match-fixing) on nopeasti levinnyt ongelma, jota esiintyy myös Suomessa. Yksittäisen ottelun manipulointiin osallistuu yleensä eri rooleissa useita henkilöitä, jotka tekevät sopimuksia muun muassa siitä häviääkö joukkue, paljonko ottelussa tehdään maaleja tai syyllistyykö pelaaja kentältä poiston arvoiseen sääntörikkomukseen.

Manipulointitapauksia on ilmennyt ja sopupelejä on pelattu Suomessa jo ainakin 1960-luvulta lähtien, mutta toimintaa voi luonnehtia harrastelijoiden puuhasteluksi, koska arviot maksetuista rahasummista ovat pienet eikä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta ole havaintoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ilmassa ollut varoitusmerkkejä järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuudesta, mutta niitä ei ole kyetty tunnistamaan eikä niihin ole osattu reagoida riittävässä laajuudessa. Suomi ei ole kuitenkaan millään tavalla erityinen kohdemaa tässä suhteessa, vaan yksi otollinen maa muiden joukossa. Rikollisryhmät ovat käyttäneet hyväkseen otollisia pelaajia sekä riittävän valvonnan puuttumista. Raha tekee ihmisen usein houkutuksille alttiiksi ja suomalaisessa jalkapallossa liikkuvan rahan määrä sekä toimijoiden palkkataso ovat kiistatta matalia.

Rajat vaikeuttavat tutkintaa

Nykyisessä internetmaailmassa tieto kulkee maapallon puolelta toiselle salamannopeasti. Rikolliset yhteenliittymät, rikollisjärjestöt ja järjestäytynyt rikollisuus eivät ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Valtioiden väliset rajat sen sijaan asettavat edelleen suuria rajoituksia lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille. Jalkapallo-otteluiden manipulointiin liittyvät rikolliset toimijat käyttävät sujuvasti hyväkseen näitä viranomaisten raja-aitoja ja eri valtioiden erilaista lainsäädäntöä. Tutkiva viranomainen kohtaa suuria haasteita, jos toiminnan rahoittaja on Aasiassa, laiton vedonlyönti toteutetaan internetissä, järjestelijät operoivat puhelimen tai internetin välityksellä ja pelaajat toteuttavat suunnitelmat käytännön otteluissa. Kaikki toimijat voivat olla eri maissa. Ei ole lainkaan selvää, missä maassa tai mikä rikos ylipäätään on tapahtunut ja minkä maan viranomaiset ovat vastuussa tutkinnasta. Tällaisessa tilanteessa viranomaisen into tutkia asiaa voi laimentua hyvinkin nopeasti. Toiminnan sovittaminen kansallisen lainsäädännön määritelmiin järjestäytyneestä rikollisuudesta on hyvin haasteellista.

Rikollisten keinot pelin peukalointiin

Jalkapallo-ottelun kulkuun tai lopputulokseen vaikuttamiseen on kolme pääasiallista syytä:
– mahdollisimman hyvä sijoitus sarjassa/kilpailullinen menestys/tittelin voittaminen, nouseminen ylempään sarjaan tai alempaan sarjaan putoamisen välttäminen
– laiton vedonlyönti
– rahanpesu, rikollisen rahan alkuperän häivyttäminen.

Otteluiden manipulointiin osallistuvat rikolliset muodostavat usein kansainvälisen ryhmän, jonka jokaisella jäsenellä on yhteinen päämäärä. Varsinaisesta järjestäytyneestä rikollisryhmästä, jolla on selkeä hierarkia, johto- ja valtasuhteet sekä säännöt, ei kuitenkaan voitane puhua. Toiminta ja päämäärä itsessään ohjailevat tekijöitä, rahoittajia, järjestelijöitä, rahakuriireja, joukkueissa toimineita luottohenkilöitä sekä pelaajia. Kysymys on kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta, mutta ei varsinaisesta syndikaattirikollisuudesta. Toimijoiden suurimpana motivaationa on sekä rahallisen hyödyn saaminen että uhkapeli itsessään.

Rikollisryhmää voidaan kuvata kaaviokuvalla, jossa ylimpänä on toiminnan rahoittaja, niin sanottu "big money man". Seuraavalla tasolla olevat henkilöt ovat varsinaisia otteluiden järjestelijöitä (fixers tai runners). He edustavat eri kansallisuuksia ja toimivat eri puolilla maapalloa. Jokainen heistä pyrkii luomaan suhteet eri joukkueisiin ja pelaajiin. Rahoittajan ja järjestelijän välisestä rahaliikenteestä huolehtivat rahankuljettajat, jotka toimittavat käteisen rahan kulloisenkin tilanteen mukaisesti minne päin maailmaa tahansa. Alimpana on joukkueen pelaajien keskuudessa oleva luottohenkilö, jonka kanssa järjestelijä sopii otteluiden tapahtumista tai lopputuloksista. Luottohenkilö jalkauttaa toiminnan kentälle sopivien pelaajien kautta.

Toinen tapa saada joukkue toimimaan halutulla tavalla – ja joka vaikuttaa olevan vallitseva Suomessa tällä hetkellä – on niin sanottujen omien pelaajien eli jo aiemmin manipulointiyhteistyötä rikollisten kanssa tehneiden pelaajien soluttaminen joukkueeseen. Soluttaminen voi tapahtua esimerkiksi peittämällä tai häivyttämällä pelaajien palkkojen alkuperäinen, rikoksella saatu raha erilaisilla pelaajien sponsorointi- tai markkinasopimuksilla. Rahavaikeuksissa olevat seurat sokeutuvat, kun heille tarjotaan hyviä pelaajia ilmaiseksi.

Tietoisuutta ilmiöstä seuratasolle

Jalkapallo-otteluita ei manipuloida hetken mielijohteesta, vaan toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välillä kestää usein pitkään ja suunnitelmat tulevista otteluista ja niihin liittyvistä järjestelyistä voivat kestää yli puolen vuoden päähän tai jopa pidempään. Manipulointiin erikoistuneet rikolliset ja rikollisryhmät pyrkivät usein lähestymään sellaisia seuroja, joilla on taloudellisia vaikeuksia, tai henkilöitä, jotka ovat muuten haavoittuvassa asemassa esimerkiksi iän tai alhaisen palkkatason vuoksi. Raha ja oman hyödyn tavoittelu toimivat manipulointiin osallistuvien merkittävänä motiivina silloin, kun toiminnan taustalla on vedonlyönti tai muu uhkapelaaminen. Väkivallalla uhkaaminen kuuluu myös kuvioon, mutta ei määräävänä tekijänä.

Mikäli manipulointia ei havaita ajoissa eikä siihen päästä puuttumaan riittävän määrätietoisesti, on vaarana, että seuroihin tai pelattaviin sarjoihin syntyy niin sanottu manipuloinnin kulttuuri. Epärehellistä toimintaa ei enää havaita normaaleilla menetelmillä. Joukkueen tai joukkueiden sisällä on vahvoja persoonia, jotka opettavat uudet tulokkaat "talon tavoille". Muiden manipuloinnissa mukana olevien pelaajien aiheuttama ryhmäpaine voi olla niin vahva, että yksittäinen uusi pelaaja ei nouse vastustamaan menettelytapoja, vaikka varmasti sisimmässään tietää, että ne eivät ole oikeita.

Lainsäädäntö haasteena

Suomessa esitutkinnassa sekä tuomioistuinkäsittelyissä manipulointitapauksia on käsitelty lahjusrikoksina. Tosiasiallisesti lahjusrikoksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole laadittu tämän kaltaisia tapauksia varten. Yksityisen sektorin lahjusrikostapauksia on ollut 2000-luvulla hyvin vähän, joista on tuomittu lyhyitä ehdollisia vankeusrangaistuksia. Näin ollen yksityisen sektorin lahjusrikosta koskevaa rangaistuskäytäntöä ei ole ehtinyt vielä kovin paljon muodostua, minkä vuoksi tuomioistuimissa on verrattu lahjusrikoksia eräisiin muihin talousrikoksiin, joilla on sama rangaistusasteikko kuin lahjusrikoksilla, kuten veropetokseen, kirjanpitorikokseen, tuottamukselliseen kirjanpitorikokseen, velallisen epärehellisyyteen ja velallisen petokseen. Manipulointitapauksia olisi perusteltua tarkastella petosrikoksina ja ohjata lainsäädäntöä siihen suuntaan.

Torjuntakeinot

Kansainvälinen järjestäytyneen rikollisuuden ottelumanipulaatiosta saama rikoshyöty on huomattavan suuri. Onnistuneen manipuloinnin keskeiset elementit ovat raha, pelaajien keskuuteen muodostunut manipuloinnin kulttuuri sekä otteluihin liittyvistä oikeista asioista sopiminen. Tietoisuuden lisääminen ilmiöstä, pelaajien palkkatason nostaminen, lainsäädännön tarkistaminen, manipulointimahdollisuuksien vähentäminen sekä valvontatoimien tehostaminen ovat keinoja, joilla manipulointia voidaan torjua.

Kirjoittaja on rikoskomisario Keskusrikospoliisissa.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |