Anna Helimo & Saija Sambou

Ihmisoikeudet ja restoratiiviset arvot käsi kädessä

Euroopan restoratiivisen oikeuden foorumi (EFRJ) järjesti kesäkuussa Leidenissä Hollannissa seminaarin restoratiivisen oikeuden soveltamismahdollisuuksista. Esitykset käsittelivät mm. haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien voimaannuttamista, restoratiivisten menetelmien käyttöä vankiloissa ja maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kanssa toimiessa sekä radikalisoitumisen ehkäisytyössä.

Esityksissä ihmisoikeuksien ja restoratiivisten arvojen nähtiin usein liittyvän monin tavoin toisiinsa. Esimerkkejä yhtäläisistä arvoista ovat mm. oikeus arvostukseen, kunnioitukseen sekä suojaan; oikeus tunnustamiseen, inkluusioon sekä osallisuuteen; oikeus puhumiseen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä oikeus sisäiseen kasvuun ja voimaantumiseen. Restoratiivisen oikeuden menetelmillä nähtiin olevan proaktiivinen rooli ja annettavaa ihmisoikeuksiin liittyvien haasteiden esiintuomisessa. Menetelmät toimivat myös radikalisoitumista ja äärimmäistä väkivaltaa vastaan tuomalla vaihtoehtoisia käsittelytapoja.

Restoratiivinen muisti traumojen korjaajana

Tutkija Gema Varona Baskimaan yliopistosta kertoi restoratiivisesta muistista ja sen merkityksestä yhteisön trauman korjaajana. Baskimaan itsenäisyyttä ajava ETA teki vuoteen 2010 asti aseellisia iskuja, joissa vuosien mittaan kuoli satoja ihmisiä, joten yhteisön kokema trauma on voimakas ja vielä hyvin tuore. Ihmisillä on oikeus muistoihin, mutta voidaanko niiden merkitystä tämän päivän elämässä muuttaa, ja sitä kautta rakentaa jotain hyvää, Varona pohti. Restoratiiviseen muistiin hän liitti huomioon ottamista, yhteisön jäseneksi ottamista, moraalista sitoutumista, osallisuutta, kohtaamista sekä korjaamista. Rikoksentekijöille se tarkoittaa mahdollisuutta muutokseen, vastuunottoon sekä oman tarinan kertomiseen siten, että tapahtumien faktoista voidaan tuottaa kompromissi. Osapuolten kohtaamisten lisäksi työssä on hyödynnetty myös taiteen ja musiikin keinoja. Jatkohaasteena Varona näki restoratiivisten menetelmien ja demokratian käytön hyvänä mahdollisuutena tilanteen parantamiseen. Edelleen hän haluaisi sekä rikoksentekijöiden, uhrien että sivullisten käyvän keskustelua siitä, milloin väkivalta on oikeutettua.

Suomessa tällaista radikaalia terrorismia ei ole ilmennyt, mutta yhteisöllisessä muistissamme elää sotia ja muita konflikteja tai niiden uhkaa. Vakavat rikokset järisyttävät aina osapuolten sekä heidän perheidensä lisäksi laajempaa yhteisöä ja sen turvallisuudentunnetta. Erilaiset stigmat voivat kulkea sukupolvelta toiselle sekä uhrien että tekijöiden perheissä. Esitykset saivat pohtimaan esimerkiksi sitä, millainen yhteisöllinen muisti syntyy niiden vähemmistöjen aikuisille ja lapsille, jotka jatkuvasti saavat osakseen esimerkiksi uskontoon tai ihonväriin liittyvää syrjintää ja vihapuhetta. Restoratiivisten menetelmien avulla näitä muistoja ja traumoja on mahdollista käsitellä ja tuottaa uutta, yhteistä ja rakentavampaa todellisuutta.

Menetelmiä kulttuurien väliseen dialogiin löytyy

Seminaarin useissa työryhmissä esiteltiin myös foorumin äskettäin päättynyttä Alternative-hanketta, jossa kerättiin kokemuksia restoratiivisten menetelmien käytöstä eri etnisten ryhmien välillä sekä maahanmuuttajien ja vanhojen asukkaiden kohtaamiseen liittyvien konfliktien ratkaisuna. Osassa työryhmistä käytettiin osallistavia menetelmiä ja dialogia, ja seminaarin osallistujille eli käytännön työtä tekeviä sovittelijoille, tutkijoille ja virkamiehille spontaanit ryhmäharjoitukset olivat kiinnostava kokemus – joskin osallistumisen kynnys vaikutti joskus korkealta.

Seminaarin anti liittyy suoraan myös Suomen tilanteeseen ja turvapaikanhakijoiden saapumisen syksyllä 2015 herättämään huoleen ja pelkoihin. Restoratiivisten ja dialogia edistävien menetelmien käytön hyödyllisyys on nyt tunnustettu myös Suomessa. Vastaanottokeskusten liepeillä on järjestetty dialogia edistäviä tapahtumia ja rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa "Turvallisesti yhdessä" ne nähdään hyväksi keinoksi tarjota konkreettisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi, turvallisuuden tunteen lisäämiseksi asuinalueilla ja muiden ihmisten välisten konfliktien omaehtoisen ratkaisun etsimiseen vapaaehtoisten sovittelijoiden avulla. Ohjelman toimeenpanon myötä käynnistyy mm. sovittelutyötä ja menetelmiä käyttävien järjestöjen ja viranomaisten yhteistyö, joka varmistaa sovittelun ja muiden restoratiivisten menetelmien levittämistä.

Lisätietoa seminaarin esityksistä ja Alternative-hankkeesta: www.euforumrj.org/uncategorized/efrj-conference-2016-presentations/ ja www.alternativeproject.eu/.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |